Kehden vuosikymmenen mittaiset kierrot

Euroopassa ja Yhdysvalloissa on menossa aalto, jossa palataan miehen ja naisen välisisissä sukupuolirooleissa vanhoihin aikoihin. Tutkimusten mukaan muutos on raju kun prosenttilukuja vertaillaan runsaan parin vuosikymmenen takaisiin. Ja taas syyksi esitetään tuttuun tapaamme taloutta ja sen luomaa epävarmuutta. Miksi?

Koska taloustieteet nousivat ohi käyttäytymistieteitten ja sosiologian samoja aikoja ja etenkin tänään, jolloin sillä, ekonometrialla, selitetään mitä tahansa. Tulkinnat ovat täyttä roskaa ekonomistin tekeminä sosiologisiin tai psykologisiin ilmiöihin saati biologiaan, genetiikkaan ja luonnontieteisiin.

Kirjoitin kirjaani (Tuhannen ja yhden vuoden tarinat) kuinka tuo aika oli oidipaalisen naisen syntymää. Isät kun eivät oikein viihtyneet kotona tai naiset kasvattivat itse lapsensa. Vahvat naiset lapsina alkoivat kadota. Parempi huonokin isä kun ei isää ollenkaan, oli myös Suomessa unohtunut, tyttären oidipaali aikana pojasta nyt puhumattakaan. Pojista kun alkoi syntyä naisen hoidossa liki sietämättömiä egonsa kanssa pullistelijoita. Euroopassa ja Yhdysvalloissa ilmiö oli Suomea näkyvämpi. Rikollisuus kasvoi moninkertaiseksi naisen kasvattaman pojan kohdalla.

Paluun takaisin nyt osoitettuihin lukuihin ennustin tapahtuvan seuraavan sukupolven aikana – Siis 2000-luvun toisen vuosikymmenen aikana viimeistään. Ja niin myös tapahtuu kun nämä uudet miehet pullistelevat oidipaalisten naistensa ihailtavina. Luonto ja ihmisyhteisöt korjaavat aina virheensä ja kierto on pari vuosikymmentä tai nykyisin vähän sen yli.

Se näkyy myös poliittisissa liikkeissämme ja etenkin populismin esiintymisenä ja kiertona. Tässä Suomi sijoittuu hieman muita varhaisempaan vaiheeseen ja oli sekin ennustettavissa jytkyineen. Media seuraa hieman jäljessä ja syvätulkinnat viivästyvät puolestaan joskus vuosikymmeniä odottaen seuraavan aallon mukanaan tuomaa oivallusta. Näin moni oman aikamme tuote, oli se mikä tahansa, etenkin luova ja innovatiivinen, saattaa nousta arvoon arvaamattomaan seuraavan kierron alkaessa runsaan parin vuosikymmenen kuluttua. Nobelitkin jaetaan yleensä vasta silloin. Joskus myös osuen kokonaan väärän vuosikymmenen tutkijoille. Ilmiö on hyvin yleinen etenkin jos edellisten sukupolvien tutkijat ovat jo kuolleet.

Tämä päivän media-anti oli puolivillainen ja liittyi tähän ilmiöön. Katri Helenan entinen mies on tarttunut Eino Leinon tuotantoon. Itse en ottanut kirjaani sadan kertomuksen joukkoon (Finland’s big year 2017 – Suomi 100) esseetä Leinosta. Miksi?

Koska hän ei sinne mahtunut. Oli muita, jotka sanoivat saman mutta paremmin. Leino innostui ja kyllästyi liian helposti, oli impulsiivinen, tyypillinen alkoholisti 40 -vuotiaana ja kuoli syfilikseen kuusi vuotta tästä. Ei sellainen ehdi kypsyä aikuisen ikään tuottaakseen lyyrisen vaiheen jälkeen uskottavaa proosaa.
Hänen proosansahan oli kömpelöä ja sen tutkija on myös havainnut.

Kuka tahansa sen olisi havainnut. Lyyrinen kieli on helpompaa kuin proosa Suomessa eläen. Jostakin syystä tutkija on kiinnostunut Leinon naisista. Olisiko oma elämänkaari, Katri Helenan portailla istuen ja juopotellen, vienyt tuohon suuntaan? Omat omituisena pitämänsä kokemukset ja niistä vähin erin toipuminen.

Toinen Helsingin Sanomien (20.4) kirjoitus oli sekin naisista. Tällä kertaa alkoholisoituneen ja nuorena kuolleen kirjailijan poika kirjoittaa Hesarissa Donald Trumpin naisista ja vertailee heitä edellisten presidenttien vaimoihin. Hän unohtaa omat traumansa ja Clintonin sekä Kennedyn naisseikkailut tyystin. Eihän heillä muuta ollutkaan. Pieniä miehiä suurissa tehtävissä.

Juttu on tarkoitushakuinen ja tavoitteena leimata Trump vaimonsa avulla. Millainen tulkinta syntyisi jos Saska Saarikoskesta kirjoittaisi tutkaillen hänen isäänsä ja tämän naisia sekä hänen vaimoaan ja naisystäviä. Jos Melanie on epävarmojen miesten unelmanainen, Saarikoskea lainaten, niin millainen on mies, jonka unelmien isä naisineen eli vielä onnettomamman juopon elämän naisineen kuin Eino Leino aikanaan ja millaiset jäljet se jättää tällaisen isän poikaan ja hänen suhteeseen koskien naisia? Epävarmanko vai varman?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts