Reiwa-ajasta kohti Reima-aikaa

Reiwa tarkoittaa japanilaisessa tulkinnassa ajanjaksoa, jota on luonnehdittu harmoniseksi olotilaksi. Se on hyvä enne ja lupaa etenkin lapsille tyyniä tulevaisuudennäkymiä. Merkki on lempeä ja rauhallinen, kertovat japanilaista merkkien tulkintaa ymmärtävät asiantuntijat. Tämä merkki vaihtuu aina keisarin samalla vaihtuessa. Suomi, jota kutsutaan myös Euroopan Japaniksi, voisi niin ikään ottaa käyttöön vaikkapa presidenttiemme vaihtuessa uuden ajan merkit. Etenkin jos presidentti istuu useamman kauden tai on koko ajan samasta puolueesta. Olisimme myös syntyneet, japanilaiseen tapaan, tietyn aikakauden merkin…
Read More

Vaalit vai aprillipäivän pila

Mihin meiltä katosi historia, Väinämöinen ja Joukahainen, idästä haettu runous ja lyyrinen kielemme sekä kyky yhdistää se läntiseen kulttuuriimme? Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun perustiedekin ja -taide alkaa olla hukassa yhdessä kirjallisuuden kanssa? Miten me menemme vaaleihin, jos pelkäämme sen olevan vain aprillipäivän pilan ja medioittamme narratiivista satuilua ja gallupitkin valemedian jatkoa? Osmo Jussilan nekrologin on kirjoittanut professori Matti Klinge (HS 1.4). Otsikkona on "Rohkea ja iloinen historioitsija". Hän oli syntynyt Haukiputaalla vuonna 1938, jossa…
Read More

Laki ei ole kuten se luetaan.

Laki on kuten se luetaan. viisastellaan. Se ei pidä paikkaansa. Ei edes Donald Trumpille tai hänen vastustajilleen. Sama pätee Suomessa ja etenkin perustuslakimme kirjaimessa. Siksi meillä tulisi olla perustuslakituomioistuin ja jo lapsena opittu läksy. Alan nerot sitä opettamassa mutta myös tarvittaessa uudistamassakin. Nyt se on laiminlyötyä ja siitä seuraa hallitukselle suurten rakennemuutosten yhteydessä vuosikymmeniä jatkuvia kiistoja, sakkokierroksia. Kutsumme sitä puolueitten kriisiksi tai populismiksi, vihapuheeksi ja mediayhteiskunnan hybridivaiheeksi, paradigmaiseksi ja maailmankuvat vaihtavaksi ilmiöksemme. Sitä se tietysti…
Read More

Poliittisen kakofonian aika

Kakofonialla tarkoitetaan epäsointuisuutta, soraäänisyytä, dissonanssia; erilaisten äänten häiritsevää sekoitusta. Näitä karkeita ja epämiellyttäviä sointuja on toisinaan käytetty tietoisena tehokeinona ja saatu aikaan poliittinen ja yhteiskunnallinen kaaos. Tästä kaaoksesta on syntynyt joko kokonaan uutta ja myös luovaa ja innovatiivista mutta usein myös surua ja murhetta, väkivaltaa ja järjestäytyneen yhteiskunnan vallankumouksellisia ilmiöitämme. Tunnemme ne historiasta ja seuraamme juuri nyt uutta tällaista vaihetta etenkin Amerikassa, brittien kaaoksessa, Ranskassa ja hetki takaperin Saharan pohjoispuolella arabi-islamilaisena vallankumouksena, ennen sitä Neuvostoliitossa…
Read More

Jussi Halla-aholla tuhannen taalan paikka

Odotan Jussi Halla-aholta tähän päivään sopivaa täysijärkisen miehen puhetta mieluummin vielä tulevana pääministerinäkin. Viisaus lähtee tosiasioiden hyväksymisestä ja sen jälkeen vasta ikävienkin asioiden esittelystä korjausliikkeenä menetettyjen vuosikymmenten tunaroinnin seurauksena. Tässä ei nyt pidä näperrellä pikkujuttujen kanssa niitä esitellen. Nyt tuli asialinjan paikka ja odotukset järkimiehen puheelta ovat kovat. Meillä on 50 kuntaa jossa eläkeläiset ovat enemmistönä. Kolme maakuntaa, Kainuu, molemmat Savot jopa niin että joka kymmenes on sairauseläkkeellä. Nämä faktat on nyt alettava ymmärtää ja…
Read More

Populismin juurilla

Kari Huhtala (HS 26.3) kirjoittaa populismista ikään kuin se olisi synonyymi käsitteelle, perkele, paholainen, viettelys, kirous, jumalattomuus, perisynti ja syntiin lankeemus vastakohtanaan demokraattinen liberalismi, joka on taas sama kuin armo, pelastus, hyvyys, anteeksianto ja armahdus. Siis helppoja vastauksia tähän aikaan ja historian pitkään jälkeen sekä pohtien mitä tapahtuu pahassa maailmassa, kun jumalaton meno loppuu, krokotiili (EU) kulkee eteenpäin ja syö sinne tänne pomppivan pupujussin (populistit). Trump sai kuitenkin vaaleihin yhden erävoiton, kuvaa saman Laura Saarikoski…
Read More

Olemme jakautuneet kahteen kansaan

Tämän päivän Helsingin Sanomat avaa tutkimusta, jossa tulokset ovat harvinaisen puhuttelevat. Paremmin koulutetut ja varakkaammat äänestävät yli 90 %:n osuudella ja vähemmän koulutetut ja köyhemmät noin 50 %:n osuudella. Samoin nuoret äänestävät paljon laiskemmin kuin eläkeläiset. Idässä äänestetään laiskemmin kuin lännessä. Näin poliitikkomme ja sen suunnan määräävät he jotka voivat hyvin ja asuvat vauraissa kaupungeissa, ovat korkeasti koulutettujakin. Tähän on saatava korjaus. Ero kun on politiikassa (politics) ja sen kehittämishankkeissamme (policy) pelkän äänestämättä jättämisen ja…
Read More

Maailman onnellisimman maan vaalit

Suomi on taas kerran todettu maailman onnellisimmaksi maaksi. Ero muihin Pohjoismaihin on jopa kasvanut. Miksi Pohjolassa elää onnellisia ihmisiä tai kansoja? Ja miksi suomalaiset ovat heistä se syrjäisin ja onnellisin. Yritän kertoa sen lyhyesti ja popularisoiden tiedettä. Kaikkiin kysymyksiin kun suomalaiset eivät vastanneet kuten maailman onnellisimman kansan ihmisten odottaisi. Onnen tunteita koetaan mm. vain noin sijaluvulla 40 ja muutenkin vastaajat ovat kovasti varovaisia tunteittensa erittelyssä tyyliin: kel onni on se onnen kätkeköön. Moni kokee edelleen…
Read More

Tasa-arvon päivänä 2019

Minnan elämäkerta lyhyesti Minna Canth 50-vuotispäivänään vuonna 1894. Merkkipäivän kunniaksi kirjailijan kuvasi Victor Barsokevitsch.Minna Canth, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, syntyi 19. maaliskuuta 1844 Tampereella.Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen.Kuopioon perhe muutti vuonna 1853, kun isä Gustaf Vilhelm Johnson ryhtyi hoitamaan Finlaysonin tehtaan kaupunkiin perustamaa Tampereen Lankakauppaa. Mukana seurasivat perheen äiti Ulrika, poika Gustaf Vilhelm ja tyttäret Augusta Katharina sekä Mina.Syksyllä 1863 Mina Johnson pääsi…
Read More

Meemien ja dystopioitten yhteinen sinfonia.

Medioissa esitellään usein rinnakkain summia, jotka kertovat kuntien, maakuntien, valtion jne. veloista tai budjeteista, velkaantumisesta jne. Joskus summat ovat yli tuhatkertaisia samassa kirjoituksessa ja saman kunnan kohdalla kertomassa, miten korjata velkaantumista tai joutua sen kurimukseen. Näin myös tänään Forssan Lehdessä koskien maakuntaan (Kanta-Häme) rakennettavaa sairaalaa ja oman kunnan alueelle rakennettavaa monitoimista koulua saleineen. Hintojen ero on parikymmenkertainen. Niiden yhteyteen tulevia muutoksia syntyy matkan varrella muutamasta prosentista ylöspäin. Luvut ovat yksilön, sairaanhoitajan tai lääkärin tuloissa mitaten,…
Read More