Blogi

Home / Blogi

Oliko Snellman innovaattori?

Uncategorized
Hetki takaperin 200 vuotta täyttänyt Snellman tunnetaan ehkä parhaiten itsenäisen Suomen kielen ja rahan esitaistelijana. Snellman toteutti omaa filosofiaansa läheisesti käytännön elämässä. Kuitenkin kansallishengen luominen oli vain välietappi matkalla kohti universaalia ihmisyyttä; maailmanhenkeä ihmisyyden toteuttamisessa.Johan Vilhel Snellman oli hegeliläinen filosofi, jolle dialektiikka merkitsi jatkuvaa muutosta. Tässä merkityksessä hän oli myös omassa ajassamme innovaatiopolitiikan sisäistävä puhdasoppinen innovaattori. Kaiken kyseenalaistanut ja monessa kolhittu mies oli myös tyypillinen oppositiohenkinen taistelija. Itsepäinen ja taisteluhaluinen mies oli tässäkin merkityksessä tyypillinen innovaattori. Hän yritti jopa elää oppiensa mukaan armopaloista piittamatta. Suomen markan isä eli koko elämänsä jatkuvissa veloissa.Toiminnan mies muutti näkemyksiään tilanteen mukaan. Snellmannin fiklosofiasta voi ammentaa niin oikeisto kuin vasemmistokin. Vähemmän kuintenkin feministit. Snellmannin naisen oli pysyttävä kotona miehensä lohduttajana ja lasten kasavattajana. Toki hän jaksoi moittia jopa kirjallisesti kahdaksannenen lapsen synnyttykseen menehtynyttä vaimoaan vähäisestä…
Read More

Lordi ja innovaatiopolitiikan toteuttajana

Uncategorized
Mitkä ovat Lordin vahvuudet toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa? Millaisia vahvuuksia Suomi antaa Lordille, jotka on syytä muistaa jo aivan yleisellä tasolla?Jakaisin nämä vahvuudet kuuteen pääluokkaan.Ensinnäkin innovaatiopolitiikka tuli Suomeen hyvin myöhään ja jälkiomasujalle tyypilliseen tapaan kopioiden. Kyseessä oli siis innovaation leviäminen, diffuusio. Lordin on syytä tietää mistä tämä prosessi alunperin sai alkunsa, millaisia eroja sillä on globaalissa maailmassamme ja mistä erot syntyivät. Lordin on syytä tietää myös innovaation olevan käsitteenä hyvin moniarvoinen ja että eri kultuurit ymmärtävät sillä ei asioita. Lordin maailmanvalloitus ja kulttuurivienti innovaatioprosessina on kansallisesti uusi ilmiö aiemmin kohtuullisen kapea-alaisen kulttuurivientimme kohdalla. Lordin on syytä opiskella hieman tieteellisteknistä innovaatiokäsitteistöä ennen kuin prosessi avautuu. Suomen kohdalla tarkastelussa ei tarvitse mennä kuitenkaan 1970-lukua kauemmas, jolloin tietoinen innovaatiopolitiikka ja sen historia tulee käsitellyksi.Ensimmäisenä mainitsin Suomen kohdalla instituutioiden korvautumisen yksilöiden ratkaisulla. Individualismi on Suomeen…
Read More

Janatuinen ja Mozart ne tässä, toine toistaan on ymmärtämässä

Uncategorized
Verkostot ratkaisivat viisuvoitonJanne Mäkelä kirjoittaa Helsingin Sanomissa (23.05.06) kuinka "Hard Roch Hallelujah" oli jäähyväisviisu luuseri-Suomelle. Viisuhistorian 40 vuosikymmentä jatkunut tappiollinen sarja oli muodostanut jo yhtenäisyyttä luoneen kertomuksen. Tappiohin oli helppo samaistua ja hyväksyä viisuhäpeä. Ryhmät, yhteisöt ja alueet tuottavat kollektiivista identiteettiä ja sitä ilmaistaan erilaisilla käytännöillä ja symboleilla. Mielikuva yhteisestä yhteisöstä syntyy, kun rakennetaan kertomuksia ja tarinoita yhteisistä yhteisöistä ja alueista. Yhteinen viisuhistoria oli kansakunnan yhteistä häpeää joka muuttui rituaaliksi. Alueelliset henget (spatial identity) ja sosiaaliset muistit ovat tätä samaa perustaa. Huono menestys toistuvasti on kertomus, joka luo yhteisyyttä ja yhteisyys turvallisuutta. Oman huonon menestyksen ja epäonnistumiset oli mahdollista projisoida yhteisön kehnouteen ja päinvastoin. Näin menestys ruokkii voittajia ja epäonni seuraa samana kaavan mukaan.Forssalaiset kutsuvat omaa epäonneaan ja jatkuvaa tappioden kierrettä "helvetin tulirotkoksi" jne. Alunperin taustalla on ollut naistyövaltainen kutomateollisuus…
Read More

Innovaatio maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksessa

Uncategorized
Innovaatiot voidaan jakaa innovaatiotutkimuksen näkökulmasta typologioihin, jotka palvelevat myös maaseutu- kaupunkivastakkainasettelua. Usein kyseessä on aika- ja tila-aspekti, innovaation leviäminen (diffuusio) tai Schumpterin alunperin esittämä luokitus (lähteet ks. Luostarinen 2005). Tällöin innovaatiot jaetaan esim. teknologisiin innovaatioihin, hallinnollisiin tai organisatorisiin innovaatioihin ja markkinainnovaatioihin. Eri kulttuureissa innovaatiolla ymmärretään hyvinkin erilaisia asioista ja omassamme lähinnä taloutta palvelia tuotteita tai prosesseja, usein myös diffuusiota ja oppimistapahtumia. Alunperin innovaatio on ollut kuitenkin käsitteenä oleellisesti laajempi ja pitää sisällään myös kulttuuriset ja symboli-innovaatiot.Kapemmassa merkityksessä (esim Alarinta 1998, Harisalo 1984) innovaatioissa on eritelty Clar & Stautonia (1989) mukaillen (ks. Luostarinen 2005, lähteet) tietellisteknisen merkityksen mukaan perus- tai radikaali-innovaatiot sekä sovelletut tai vähittäisinnovaatiot. Näistä maaseutuun liitetä helposti jälkimmäiset. Toiseksi hyödynnetävän tiedon tai taidon mukaan voidaan puhua teknologiseen kehitykseen perustuvasta tai tarjotalähtöisestä innovaatiosta sekä markkinoiden vetoon perustuvasta innovaatiosta.Maaseutu koetaan usein…
Read More

Ekologinen klusteri vientiteollisuuden vetäjäksi

Uncategorized
Luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja globaaleista ympäristöuhista on syntynyt maailmanlaajuinen ymmärrys, josta suomalaisetkin ovat saaneet osansa Etelä-Amerikassa. Etsimme tietä "puhtaisiin teknologioihin" mutta myös sellaisiin liiketoimintamalleihin, joissa ymopäristöosaaminen on jo nyt merkittävä pääomia ja sijoittamista ohjaava markkinavoima. Sitran ympäristöohjelman johtaja Jukka Noponen korostaa ympäristöteollisuuden muuttuvan megatrendiksi riskipääomalle etenkin Pohjois-Amerikan sijoitusmarkkinoilla (HS 3.4.06).Noposen mukaan kansallista ympäristöosaamistamme arvostetaan ja sitä löytyy tutkimuksessa, koulutuksessa, hallinossa ja yrittäjyydessä. Suomen Akatemian teettämän evaluonnin mukaan bio- ja ympäristöalan hankkeillamme on ollut monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Vaikuttavuus näkyy etenkin kansallisen ja kansainvälisen politiikan asialistalla. Ympäristötiedon taloudellinen merkitys kasvaa monella suunnalla samanaikaisesti.Toisaalta raportin mukaan titteellistä tietoamme ei osata hyödyntää täysimääräisesti. Päästökaupalla on tärkeä merkitys energiapolitiikassa, ilmasto- ja metsäpolitiikan suunnitelussa, mutta erityisesti ympäristöpolitiikalla on ollut merkitystä maataloudessa ja koko elintarviketjun toteutuksessa.Ympäristötiedolla on suuri meritys myös ihmisten hyvinvoinnin kehittämisessä, varsinkin kun arvioidaan erilaisia…
Read More

Tieteen ja politiikan sovittamaton ristiriita

Uncategorized
Tutkimukselta ja tieteeltä odotetaan usein tukea politiikalle ja tutkimuksen rahoittajalle. Erityisesti EU jäsenytemme aikana on korostunut tämä vaatimus. Usein siihen lisätään tavoite löytää uusia ideoita. Uudet innovaatiot ja innovaatiopolitiikka ovat tutkimuksessa usein mainittu vaatimus.Brysselin englanninkielinen käsite "policy-relevan research" taipuu huonosti suomen kielelle. Meillä on vain "politiikkaa" kun taas englanninkielessä on kaksi erillistä käsitettä: "politics" ja "policy". Aluepolitiikassa tätä hämärtää lisäksi kaksi aluekäsitettä: spatiaalinen (spatial) ja regionaalinen (regional). Lisäksi usein käsitteet sisältävät mentaalisen alueen, jolloin meillä käytetään käsitteitä juurista, alueidentiteetistä, alueellisesta muistista tai pääomasta. Kunta synnyinalueena, kulttuurin ja sosiaalisen identiteetin perustana, on muuta kuin kartalle piirrettävä regionaalinen alue. Kuntaliitokset ovat esimerkki ongelmasta, jossa kyse on pikemminkin spatiaaalisista ja mentaalisista yksiköistä kuin kartan regionalisista kohteista tai byrokratian ja palveluiden hoidosta.Brysselin "politics" vastaa merkitykseltään perinteistä suomalaista politiikkaa ja "policy" kääntyy lähinnä "kehityspolitiikaksi". Kehityspoliittisessa…
Read More

Maaseutu muuttumassa yrityskylien klusteriksi

Uncategorized
Suomen Kuvalehdessä (Osmo Soininvaara) on oivallinen kirjoitus kuntiemme palvelurakenteesta ja sen kaikkien kehnoimmasta mallista, jossa kunnat tekevät ns. vapaaehtoista yhteistyötä. Tämä yhteistyö on kaikkein tehottomin tapa hoitaa jatkossa palveluiden tarjonta myös syrjäisimmissä kunnissamme. Samalla sellaiset yhteistyön muodot, joissa palvelut tarjotaan kuntien kirjavassa yhteistyössä, johtaa valvomattomaan "isännättömään rahaan" ja kohtuuttomiin kustannusten nousuun. Näistä erikoissairaanhoidon kuntayhtymät ovat paras esimerkki.Soininvaara esittää ratkaisuksi maakunnallisia liittoja. Samaa asiaa olen itse esittänyt ja vuosikymmenet ja emeritus professori Heikki Kirkinen niin kauna kuin muistini riittää. Viimeksi professorit Kirkinen ja Hannu Katajamäki olivat asiasta huolissaan Helsingin sanomissa kolme vuotta sitten (HS 12.8, 25.8, 2003). Itse kirjoitin tuolloin otsikolla, jossa "Suomi ei voi enää kloonata aluehallintonsa malleja" (FS 31.8.2003 IS 31.8.2003). Valtio ei voi keskitetysti päättää paikallis- ja aluehallintomme asioista. Maakuntavaltuustot ja -hallitukset sen sijaan voivat tehdä sen ja…
Read More

Imitoinnista innovointiin

Uncategorized
Mikä on innovaatio?Innovaatiota ei voi selkeästi määritellä. Eri kulttureissa käsite poikkeaa paljonkin omastamme. Omassa kielessämme (lat. innova'tio) innovaatiolla tarkoitetaan lähinnä taloudellisen toiminnan muuttuvia muotoja. Suppeampi tarkoittaa teknisiä tuotteita ja valmistusmenetelmiä, joskus pelkkiä keksintöjä, ja laajempi vittaa melkein mihin tahansa uutta ajattelua ja toimintaa synnyttävään prosessiin.Käsitteenä innovaatio löytyy varhain etenkin taiteista mutta myös sosiaalisista ja kulttuurisista rakenteista ja organisaatioista. Symboli- innovaatio lähestyy Gademerin hermeneutiikkaa, jossa kieli on avainkäsite ja vastaanottomme myös innovaatioiden kohdalla kieleen sidottu ilmiö. Usein puhutaankin enemmän innovaation leviämisestä (diffuusio) ja sen omaksujatyypeistä kuin itse innovaation tuottajista tai innovaatioympäristöistä. Jo ennen 1900-lukua innovaatio kuitenkin mainittiin usein tärkeimpänä sekä avaininstituutioiden että talouden ohjailijana.Aktiivinen innovaatiotoiminta alkoi teknistieteisenä pian luonnontieteiden erikoistumisen rinnalla. Kilpailu valtioiden välillä oli hyvinkin näkyvää ja siinä britit luottivat desentralisaatioon, Ranska elitismiin ja Saksa yksittäisiin tutkijoihinsa sekä tiedon siirtoon.…
Read More

Ekologisen klusterin yrittäjäryhmät

Uncategorized
Suomalaisessa ekologisen klusterin yrittäjäryhmään on mahdollista löytää seitsemän avainroolia ja näiden topimenkuvaa. Näistä konventionaaliset yrittäjät muodostavat klusterin organisoivan järjestelmän. Usein muita yrittäjiä verkostosta ei edes löydy.Toisen ryhmän muodostavat monialayrittäjät (tuotechampionit) klusterin kokemsuvälittäjinä. Nämä kytketään usein virheellisesti innovaattoriyrittäjiin. Usein kysessä on maataloudesta juuri irtautuneet yrittäjät ja lukuisten tuotteiden kanssa yrittäjyyttä aloittelevat matkailun monialaosaajat.Visionäärit kuuluvat eräänlaiseen sisäisen yrittäjyyden (intrapreneurit) ryhmään ja ovat klusterin arvioiva kehittämisjärjetelmä. Näiden kyky operoida innovaatioyrittäjien kanssa on muita parempi ja korvaamaton klusterin toiminnan integraatiossa.Vapaamatkustajat ovat suurehko ryhmä ekologista imagoa hyödyntäviä mutta verkostossa passiivisesti operoivia yrittäjiä. Klusterin toiminnan suuntaajina ja monissa "portinvartija" -tehtävissä nämä ovat keskeisessä asemassa (markkinointi).Itselliset yrittäjät (entrepreneur) ovat lähellä konventionaalista ryhmää ja sopivat parhaiten klusterin promoottorijärjestelmään.Innovaattoriyrittäjät ovat noin 10 %:n osuus maaseudun yrittäjyyttä ja edustavat usein oppositioasemaan ajautunutta ja muista selkeästi poikkevaa osaamista. Hiedän tuekseen kaivataan…
Read More

Ekologisen klusterin kuluttajaryhmät

Uncategorized
Ekologisen klusterin kuluttajatutkimuksessa vastaajat oli mahdollista jakaa faktorianalyysissä neljään pääryhmään. Näistä tärkeimmät liittyivät vastaajien käsitykseen ympäristöarvojen ja -identiteetin merkityksestä heidän arkielämään. Lisäksi keskeiseksi jakajaksi muodostuivat yhdyskuntarakenteittemme suuret muttoaallot ja sidos lähtöalueelle tai vastaavasti juurtuminen muuttoalueelle.Vihreä persufaktori syntyi lähinnä suurimpien taajamiemme vastaajista ja siellä akateemisista, keski-ikäisistä naisista ekologisina kuluttajina. Se tavallaan dominoi ja muodostaa kulutuksen ensimmäisen vaiheen oletetun innovaatioyhmän. Ympäristöarvot eivät kuitenkaan tarkoita samaa kuin innovaatioaste eikä ryhmä ole välttämättä erityisen innovoiva kultuksessaan. Näin uudet ekologiseen kulutukseen tarkoitetut tuotteet ja tälle ryhmälle suunnattu markkinointi eivät välttämättä kohtaa sitä segmenttiä, jolla tarkoitetaan innovaattoriryhmää tai visionäärejä ensimmäisen vaiheen omaksujina. Näin ekologiseen kulutukseen tarkoitetut uudet tuotteet tahtovat jäädä markettien hyllyille. Toinen tätä merkityksellisempi ongelma on yrittäjäklusterin sosioeknominen ja alueellinen etäisyys tärkeimmästä kuluttajaryhmästä. Maaseudun yrittäjät ovat kaukana kulutuksen avainryhmistä ja ovat lisäksi usein vähemmän koulutettuja…
Read More