Blogi

Home / Blogi

Maaseutukylät ja kuntareformin suurtaajamat

Uncategorized
Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on kuntareformissa turhaa Helsingin Sanomat (30.10) uutisoi kuinka Tammelan kunnan Letkun kylässä maanomistajat myyvät puolen hehtaarin tontteja lähinnä pääkaupunkiseudun muuttajille. Neliöhinta vaihtelee reilusta eurosta viiteen euroon kunnallisteknisesti valmiilla, suurehkoilla tonteilla. Pääkaupunkiseudulla vastaava tontti olisi kymmenen talon yhteinen ja neliöhinta aivan muuta kuin euron luokkaa. Letkun kylästä on vajaan tunnin matka Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Asioida voi myös Forssassa ja Hämeenlinnassa, Tammelan kirkonkylässä. Samaan aikaan kun kuntien rakenneuudistus etenee suurkuntien suuntaan, kylät käyvät kilpailua keskenään säilyttääkseen muutaman peruspalvelun. Lähinnä taistelua käydään kouluista. Niin myös Tammelan kunnassa, joka oli alkujaan vieressä kuihtuvan Forssan kaupungin emäkunta. Emäkunta on kasvukunta ja Forssa menettää sinne asukkaitaan. Forssan talousalueeseen kuuluu Tammelan lisäksi Jokioinen, Humppila, Ypäjä ja pitkin hampain Urjala sekä kaupunkikunta Somero. Suur-Hämeenlinna on jo syntymässä Tammelasta itään ja vieressä lännessä on…
Read More

Karttojen rajat ja alueiden harhat

Uncategorized
Regionalismin vaarat ja karttojen harhat Kuntakeskustelumme yhteydessä kuntien koko ja rajat ovat ohittaneet kaiken muun järkevän pohdinnan. Sen taustalla on ikävä kahden alue -käsitteen (regionaalinen, spatiaalinen, mentaalinen) päällekkäisyys. Meillä kun kielessämme on vain yksi aluetta tarkottava käsite (regionalismi ja pragmaattisena karttana). Ilmiö on jakanut ikävällä tavalla kaksi eri tavalla aluen kokevaa kulttuuria eikä heillä ole edes mahdollisuutta ymmärtää ja puolustaa sitä, mistä ero syntyy. Kyse ei ole "tuntesta". Puolueet käyttävät tätä lähinnä vaalivoimanaan jakaen kansan joko regionalisteihin (kepu) tai spatiaalisen yksikön sisästäneisiin (demarit ja kokoomus). Ilmiö on samankalatainen kuin kulttuurien yhteentörmäyksessä globaalina ilmiönä uskonnoista puhuttaessa ja pilkattaessa. Siinä loukataan toisen sisäistä ymmärrystä ja pyhiä arvoja pahanilkeästi ja tahallaan. Julkisten palveluiden saatavuus ja tarjonta sekä kuntien rajat ovat olleet suomalainen ikuisuuskysymys. Kun suomalaiset puhuvat rajoista, tarkoitamme joko regionaalisia yksikköjä tai sitten…
Read More

Haudanavaajien aikaa

Uncategorized
Haudankaivajien aika Mikä yhdistää Bodom -järven murhamysteeriä ja sen ratkaisun kiivasta hakua kesällä 2005 ja Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohautojen tutkimuksia syksyllä 2006? Onko ajassamme jotain sellaista, joka vaatii vanhojen hautojen avaamista? Liittyvätkö ne ehkä jotenkin myös Vuotoksen ja Kollajan altaiden uudelleenlämmittämiseen parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen? Olisiko näillä otsikoilla jotain yhteistä Suomen muuttuneeseen tapaan ottaa vastaan Venäjän presidentti Putin? Entäpä muuttunut suhtautumisemme alkoholin käyttöön ja otsikko, jossa kerrotaan suomalaisten olevan maailman kolmanneksi tuhlaavin kansakunta (HS 25.10.06). Miksi olemme kriittisiä vanhoja instituutioita kohtaan ja odotamme näyttöjä myös yliopistoilta? Miksi Forssaa kutsutaan maan kriittisimmäksi ja negatiivisimmaksi kaupungiksi. Miksi forssalaiset itse ja media näin menettelee?Onko meillä siihen nyt varaa toisin kuin joskus aiemmin? Onko asemamme muuttunut ja aika otollinen? Eikö alusmaan kurjuus ja idän pelko enää kahlitse meitä, olemmeko riittävän varakkaita ja oppineita, jotta voimme…
Read More

Agropolis kohti klusterirakennetta

Uncategorized
Paikallisesta kansainväliseen vai päinvastoin? Helsingin Sanomat reagoi Agropoliksen toimitusjohtajan eroon. Se on paljon kun kyseessä on parin miljoonan euron yhtiöstä. Miksi valtakunnan päälehti reagoi ja miksi toimitusjohtaja irtisanotaan niin tiuhaan? Mikä allekirjoittaneen ideasta syntynyttä yhtiötä vaivaa? Oliko agropolis -strategia kirjana jotenkin kehno? Kuinka moni sen luki ja yhdisti klusterirakenteisiin Suomessa 1990-luvun alussa? Osaamiskeskuksethan käynnistyivät vasta vuonna 1995. Tuliko ohjelma Suomeen liian varhain vai oliko tutkimuslaitos ehkä jotenkin väärä? Sopiko klusteriohjelma maataloudelle ja agribisnekselle huonommin kuin high-tech yrittäjyydelle? Jääskeläisen (2000) väitöskirjan mukaan Porterin klusterikirjoja oli Suomessa myyty vain muutama sata kappaletta vuosituhannen alussa. Lyötiinkö ohjelma Suomessa tarkoituksella laimin runsas 15 vuotta sitten avainministeriöissämme, jonne klusteriohjelma oli tuolloin jo toimitettu agropolis -strategiana? Eikö ohjelmaa vielä tuolloin ymmärretty? Miksi ohjelma käynnistyi välittömästi esim Brasiliassa mutta ei Suomessa? Miksi Brasilia ei tarvinnut ruotsalaisten tukea…
Read More

Viinanpoltosta ja pontikasta bioetanoliin ja -dieseliin

Uncategorized
Viinapannuista bioetanoliin ja -dieseliin Suomen pelloilta on aina valmistettu etanolia. Ruotsin kuningas joutui jopa puuttumaan 1800-luvulla suomalaisten intoon polttaa kohtuuttomasti viinaa viljasadosta. Nälkävuosina pellon energia olisi tarvittu pikemminkin leipään. Etanoli on ollut suomalaisille kirous mutta myös lohtu ja nykyisin melkoinen mahdollisuus. Tavoite on että noin neljännes pelloistamme muuttuisi tuottamaan bioetanolia tai -dieseliä. Joidenkin laskelmien mukaan olisi edullisempaa tuoda tämäkin raaka-aine muualta. Kotoinen pontikka ja Kiteen kirkas ei kuitenkaan näyttäisi ensimmäisenä rikastuttavan Itä- ja Pohjois-Suomea vaan energiamiljonäärimme löytyvät nyt perinteisemmän innovaation suunnassa ja mukaillen maatalouden todellista tuotantorakennettamme. Olemme palaamassa tässäkin 1960-lukua edeltäneeseen Suomeen. Vanhan aluepolitiikan Suomi näyttäisi häviävänän kartalta. Se näkyy myös 2000-luvun paluumuutossa maalle. Tämä tulisi nyt ennakoida Suomen aluerakenteen modernisaatiossa. Tuotantorakenteet ja palvelurakenteet eivät saisi erkautua toisistaan. Nyt näin näyttäisi kuitenkin tapahtuvan. Olemme palaamassa takaisin aikaan, jossa rypsistä, sokerijuurikkaasta,…
Read More

Tulevaisuuden valoisat visiot ja taiteiden musta yö

Uncategorized
Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifestin hidas diffuusio Suomessa Pasi Saukkonen kirjoittaa (HS 28.9) kuinka kaksi suurta selvitystä maamme tulevaisuuden skenaarioista ”Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät” (Finnsight 2015) ja ”Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa” (Timo Hämäläinen 2006) kertovat paljon luovuudesta ja monikulttuurisuudesta, mutta ilman taiteen edustajien myötävaikutusta. Saukkonen kysyy valmistellaanko Suomeen kulttuuritonta tulevaisuutta? Samassa artikkelissa taiteilijat kommentoivat kirjoitusta ja esittelevät suomalaisia taiteilijoita työryhmien jäseniksi. Suomen tulevaisuuden raportit ovat olleet jo jonkin aikaa tieteellisteknisiä tai vahvasti yhden näkökulman oivalluksia. Niissä kyllä puhutaan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, mutta kulttuuri on käsitteenä kapea. Syynä voisi olla historia, jossa luova prosessi innovatiivisena rajattiin meillä jo 1980-luvulla tarkoituksella innovaation teknologiaa ja luonnontieteitä tarkoittavaan suuntaan. Suomi haki omaa linjaansa vaiheessa, jolloin olimme jäljessä muista OECD -maista. Oli keskitettävä resursseja, jolloin luovalla ja innovatiivisella tarkoitettiin meillä kyllä…
Read More

Suurten otsikkojen aika

Uncategorized
Suuria puheita - pieniä tekoja Elämme vaihetta, jota voisi kutsua suurten otsikkojen ajaksi. Varmasti niistä suurin liittyy globaaliin ympäristöuhkaan ja Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren teemaan ilmastokriisistä. Se että sulavat napajäätiköt ovat lopulta aivan oman maamme tuntumassa, tuovat aiheen meille tutummaksi. Me tunnemme jäitten lähdön ja sulavan lumen tulvat. Valtaosa ihmiskuntaa ei ole niihin törmännyt eikä sisäistä kohtalonkysymyksenä. Titanicin kannella on turvallista. Vasta joutuminen hyiseen veteen herättää todellisuuteen.Me asumme jokien suistoalueilla ja hukumme metropoleinemme ja peltoinemme. Kyse ei ole enää tiedemiesten etäisistä fiktioista ja jääkarhujen kohtalosta vaan uhkasta, jonka torjuminen alkaa olla myöhässä. Meidän on myös aika myöntää että Yhdysvaltain ympäristöpolitiikka on ollut monessa edellä Eurooppaa ja herääminen siellä kertoo jo innovaation jälkiomaksujien valinnoista kuluttajia kuultaessa myös sen konservatiivisimmissa osavaltioissa. Suomalaisessa mediassa (HS 15.9) uutisointi arktisen jääpeitteen sulamisesta kulkee rinnan…
Read More

Sielun maisema klusteritaiteessa tulkittuna visuaalisena kokemuksena

Uncategorized
Vincen van Goghin ja Paul Gauguin maisemaks. taideteokset Vincent van Goghin maisema ja Paul Gauguin maisema Maisema on usein muuta kuin näkyvä todellisuus tai visuaalinen kokemus. Maisema on näkyvä osa ympäristöämme ja topeliaaninen kansallismaisema sekä samalla sielunmaisema, joka on samalla syvintä itseämme Eino Leinon kuvaamana (Luostarinen& Yliviikari; Maaseudun kulttuurimaisemat). Tieteessä alue ja maisema on joko sepitteellinen ja oppimamme sekä usein kartalle siirrettävä tai sisäsyntyinen ja lähellä ympäristöpsykologiaa, mentaalisen kartan tavoin kuvattuna. Edellistä pitää yllä Suomessa esim. maakuntakirjallisuus ja -lehdistö, jälkimmästä oma sisäinen tapamme rakentaa mentaalista maisemaamme. Kartalla ne ovat aivan erinäköisiä. Molemmat yhdessä ovat osa juuriamme, mutta jälkimmäinen paljon tärkeäpi, kun kyse on sosiaalisesta tai kultturisesta olemassaolostamme tai yhteisöstä ja sen sosiaalisesta pääomasta, alueen tai kansakunnan muistista.Globaalissa muistissa kulttuuriset vaikutteet menevät päällekäin. Tällöin syntyy paikallisia ilmilöitä, joiden sisäsyntyinen on ylläpitävä…
Read More

Nopeat syövät nyt hitaat

Uncategorized
Globalisaatio ja EU ovat osa alueellista ja paikallista kehitystämme, jota tieteen on tutkittava ennen päätöksentekoa. Muuten etenemme huonoin eväin ja muiden ehdoilla sekä jälkiomaksujina. Tehtävämme ei ole noudattaa "ohjeita" (mallioppilas) ja tehdä oikein vaan olla luovia innovaattoreita ja tehdä oikeita asioita divergoiden myös alue- ja paikallisella tasolla. Innovaatio on eri asia kuin innovaation diffuusio. Suomi on ollut perinteisesti konvergoiva ja diffuusinen kansakunta. Nyt se ei ole enää meidä mallimme. Meiltä odotetaan luovia, innovatiivisia aloitteita ja näyttöjä. Tuskin painomuste ehti kuivua EU:n tavoitteista ekologisen peltoenergian kulutuksen lisäämisestä kun Neste esitti ohjelmansa olla maailman johtava biodieselin tuottaja. Uutisena se on hyvinkin looginen, mutta Suomen mittakaavassa odottamaton. Vain Nokia on päässyt vastaavaan uutiseen 1980-luvulla, jolloin alkoi puheet Euroopan valloittajasta. Epäilijöitä riitti ja nytkin liikkeellä on heti voimia, joille uutinen ei suinkaan ole pelkästään…
Read More

Ilkka Konoselle – Forssan lehti 5.9.2006

Uncategorized
Ilkka Konoselle (tikusta asiaa) Ilkka Kononen on kytkenyt Forssa lehdessä (5.9) urheilun, alkoholin ja dopingin samaan yhtälöön. Samaan kirjoitukseen tulee mukaan maininta kuinka Forssa ei ole negatiivinen kaupunki ellei media sitä sellaiseksi olisi nostanut ja kansalta kysynyt. Forssa ei poikkea muista pienistä paikkakunnistamme, eikä sitä sen vuoksi pidä sosiologien tutkia. Konosen mukaa on olemassa oikeitakin ongelmia. Konosen huumori on mustaa ja päättelytaito aukoton. Joskus tätä tapaa jopa tieteessä ja tutkimuksessa, ei vain lehtien kolumneissa. Syntyy kehäpäätelmiä, joilla halutaan vahvistaa omia ennakkoluuloja tai estää oikean tiedon saapumista. Media käyttää kehäpäätelmiä tavoittena huumori ja lukijan mieltymysten kosiskelu. Lukija huomaa vain 20 % lukemastaan ja usein juuri nuo mieltymykset. Hyvä kirjailija peittää näin jälkensä ja joskus myös sanavalmis tutkija. Kritiikin ulkpuolista populaaria tutkimusta luetaan eniten. Tunneäly on keskivertoihmisen tapa kommunikoida ja Daniel Colemanin…
Read More