Hybridiyhteiskunnan kouristelu syvenee

lmastomuutoksen piikkiin alkaa mennä kohta kaikki mahdollinen, eikä vähiten maahan tunkeutuvat muukalaiset. Syntyvyys laski sekin, kun ei kannata lopun merkkejä odottavaan Tellukseen, kolmanteen kiveen auringosta, synnyttää lapsia kiusattavaksi. Kuluttaa ei tietenkään voi, ja silloin työn tekokin tuntuu turhalta, motiivi katoaa moneen muuhunkin työllä ansaittuun. Ihmiskunnan loppulaukka alkoi, kun ihmiskunta alkoi lisääntyä ja täyttää maan. Oppia myös ehkäisyn, nautiskella lisääntymisestä, biologisesta ihmeestä, joutumatta raskaana pahoiteltuun kiroukseen. Muutenkin alkoi mennä kohtuullisen hyvin, ilman lapsiakin, eli missä tahansa maapallon kolkalla. Lukutaito ja globaali media teki kaikista onnettomia. Miksi lukea ja kiusata itseään tiedolla, joka lisäsi vain tuskaa? Kaikki tämä kulki rinnakkain ja hybridi…
Read More

Kymmenen hukattua vuotta

Tämä kirjoitus on julkaistu vuonna 2008, yli vuosikymmen takaperin. Eilen sitä oli luettu todella runsaasti. Miksi näin vanhaa blogia ja esseetä luetaan näin kauan sen kirjoittamisesta reaaliaikaisessa maailmassa? Koska sen olisi voinut kirjoittaa myös tänään mutta todeten samalla, kuinka painajaisuneni on toteutunut, lapsia raiskataan ja maaseutu heitetty herran huomaan ja meille nauretaan maailmalla. Ja samat veijarit ovat mukamas korjaamassa asiat, jahka heidät valitaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi hoitamaan sinun asiaasi, meidän yhteistä Suomea. maanantai, heinäkuu 21, 2008 kollektiivisen muistin traumat Vain yksi on joukosta poissa – suomalaisen painajaisen jatkoa Helsinkiläinen nuori kohtaa varkauden tai humalassa häiriköinnin itse siihen mahdollisesti vielä osallistuen…
Read More

Humanisti ja pankkimies

Kuka muistaa Esko Ollilaa, humanistiksi ja pankkimieheksi mainittua Helsingin Sanomissa tänään 17.1. 2019. Ollilan nekrologin ovat kirjottaneet Markku Laukkanen ja Isä Ambrosius. Ollila taas oli keskustalainen ministeri ja vaikuttaja Sorsan hallituksissa 1980-luvullamme. Syntyisin hän oli Rovaniemen entisen maalaiskunnan puolelta Kemijokivarresta Pekkalan kylästä. Keskustalainen pankkimies ja vaikuttaja tuli tutuksi siinä missä nekrologin kirjoittajatkin. Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtajana toimi niin ikään myös ministerinä esiintynyt juristi Mikko Jokela. Jokelan kirjoittama työtodistukseni kertoo noista ajoista tutkien Kemijokilaakson elämää ja samalla pohdimme Rovaniemen maalaiskunnan liitosta reikäleipäkuntana Rovaniemen kaupunkiin, kuten aikanaan Iisalmen maalaiskunnan liittämistä kaupunkiin huomattavasti aikaisemmin ja pelastaen näin sekä kaupunki että Ylä-Savon talousalueen tulevaisuus. Pielavettä…
Read More

Hyvää Nuutin päivää

Kenestäkään ei ole tullut suurta ja merkittävää matkimalla eikä voittajat usko sattumaan. Tämän ajan todellisia häviäjiä ovat nämä, joiden uskottiin ja odotettiin voittavan. Menestys syntyy vain omalla tavalla eletystä ja tehdystä elämästä. Aikamme ongelma on asioiden pelkääminen - se ettei asioita katsota suoraan silmiin - oli kyseessä vaikka miten vaikeana pidetty totuus. Nämä totuudet riittävät ohjeeksi jokaiselle meistä. Hyvää nuutinpukkien päivää. Aikansa todella epämiellyttäviä vieraita olivat nämä joulunpyhät päättävät vieraat. Heitä oli kestittävä ja hoivattava henkensä uhalla. Se on meillä edelleenkin osana alusmaan sosiaalista pääomaa ja muistiamme. Nuutinpukit saattoivat tehdä pahaa myös lapsille. Nuuttipukit (murresanana myös nuutipukki) ovat naamioituneita lapsia,…
Read More

Tieteellisteknisestä maailmankuvasta huolestuneet

Veikon päivänä on syytä muistella Veikko Vennamon puoluetta ja Pieksämäellä karjalaisia evakkoja vuonna 1959. Syntyi Pientalonpoikain puolue, joka vaihtoi nimekseen myöhemmin SMP ja syntyi ensimmäinen jytky. Se menestyi myös kaupungeissa, toisin kuin maalaisliitto-keskustapuolue. Puolue jakautui myöhemmin kahtia, aivan samalla tavalla ja syistä kuin perussuomalaiset tänään, valtapelin tuloksena. Ihminen kun hakee näin valtaa ja nyt on edessä taas kerran vaalit ja vallan uusjako. Helsingin Sanomat (9.1. 2019) ja sen hakemat kolme tutkijaa ovat huolissaan tieteellisen maailmankuvan katoamisesta tässä vallanjaossa. Turha huoli. Päinvastoin. Tieteellinen maailmankuva ja sen tekniset välineet ovat taustalla tämän uuden ajan sarastuksessa. Ei sen ihmeellisempää. Tiede ja teknologia ovat…
Read More

Onko eduskunnan kuppila innovaatioympäristö?

Millaisia ihmisiä on koottava samaan verkostoon tai klusteriin, jotta syntyy innovaatiokeskus. Ovatko ne nykyisin pysyviä vai hajoavatko kun tehtävä on suoritettu? Syntyvätkö ne sattumoisin ja globaaleina vai auttaako joku niiden syntymisessä? Millaisia ihmistyyppejä ja persoonallisuuksia vaaditaan, jotta innovaatioklusteri olisi verkostona täydellinen? Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka käsittelee kirjana tällaisia kysymyksiä ja antaa niihin myös vastauksen. Se oli samalla toinen väitöskirjani koottuna nipusta aiemmin julkaisemiani tutkimuksia. Moni on sen lukenut täältä netistä ja myös muualla kuin Suomessa. Sen tuloksena syntyi seuraava kirjani "Social media economy and strategy" joka on kahdella kielellä, mutta ne eivät vastaa lainkaan toisiaan sisällöltään. SE on oppikirjana tärkeimmissä…
Read More

Selfieajan ihmiset

Oikein hyvää loppiaisen aikaa ja viikonloppua. Kuusi viedään pois mutta kuva Kekkosesta kummittelee edelleen kansakunnan pääomassa ja sosiaalisessa muistissamme, Jari Tervon, viihdetaiteilijan ja visailumestarin tuottamana ja kirjailijan hahmon taa piiloutuvana narrinamme, totuuden torvenamme. Vaalivuosi on menossa, ja se jos mikä tuo medioittemme mieliin punamulta-ajan synnyn ja kaipuun ikäihmisenä muistelemaan Kekkosta liki oikeistodemarina, sekä hyvässä että pahassa häntä esitellen. Oliko hän todellakin liberaali ja liki pasifisti, Jari Tervon keromana, johon tuon ajan nuoret myös vasemmalla ihastuivat lastenkutsuillaan. Nuoret naiset häntä kuitenkin piirittivät, kertoo Tervo. Nyt he ovat kuitenkin jo vallasta luopuneet ja vain muistot ovat kultaamassa aikoja ennen demaripresidenttejämme. Maailman onnellisimman…
Read More

Kel onni on se onnen kätkeköön

Onnellisen elämän ekspertti, filosofian professori Antti Kauppinen, tiivistää aiheensa Helsingin Sanomissa (3.1. 2019) tyylikkäästi: “Nuorena elämä on täynnä päämääriä, mutta kun ne on saavutettu, iskee helposti tyhjyys. Se että toisteisuutta tulee elämään enemmän, on aikuistumisen haaste. Mielihyvän tavoittelu on onnellisuuteen liittyvistä kokemuksistamme pahnanpohjimmainen.” Takavuosien ulkoiset hyvät eivät ole tänään riittävä motiivi onnellisuuteen. Keski-ikäisellä haasteena ovat taas asioiden toistuvuus. Vanhusten kohdalla onni on haettava jättämällä jotain tuleville sukupolville. Se on myös tämän vaalivuoden sanomistamme ehkä se tärkein. On katsottava ohi oman aikamme ja haettava onnea, joka syntyy lastemme ja heidän lastensa onnesta. Siinä kun on myös muun luonnon ja geneettisen perustamme…
Read More

Uudenvuoden tina vei vakavaksi

Ensi vuoden tina ennustaa maallemme ja maailmalle liki samaa mihin presidenttimme puheessaan viittasikin. Se lupasi vakavia asioita katsoi sitä mistä tahansa kulmasta. Oli se sitten paikallinen, maakunnallinen, kansallinen tai globaali, sote ja sen tulevaisuus, perusasiat ja turvallisuus, demokratia ja yhteinen kieli, jota myös ymmärrämme. Heti Aapelin päivänä koimme myrskyn, jollaista harvoin Suomessa on jouduttu jälkineen korjailemaan. Se ennustaa myös myrskyisää vaalivuotta ja niin meille kuin koko Euroopalle. Miten vastata mielenilmaisuihin ja maan sekä maanosan poliittisiin suuntauksiin? Demokratia mainitaan kohta monta kertaa, ja siitä puhe mistä puute, vastaa kansa niin meillä kuin muuallakin. Vakavia sanoja ja asioita, joita on pidetty itsestäänselvyyksinä,…
Read More

Mistä uusi hyvä – presidentillinen puhe

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe ja HS:n kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken havainnot naisen asemasta Yhdysvalloissa, toivat esille kaksi menneen vuoden ja tulevan vuoden suurta teemaa.  Aloitan Saarikosken kirjoituksesta (HS 31.12) sen otsikolla ”Suomalainen nainen tajuaa Yhdysvalloissa olevansa mies.”  Laura Saarikoski vietti viran puolesta Yhdysvalloissa neljä vuotta, ja jo aiemmin saman ajan, sekä näki sen kaikki osavaltiot. Hänen havaintonsa, siirrettynä lopuksi Helsingin Sanomiin (31.12), on erittäin arvokas. Se kannattaa suomalaisen naisen ja etenkin miehen lukea. Hänen kollegansa koulussa ja kotona, työssä ja sen ulkopuolella, ei olekaan eurooppalainen tai aasialainen nainen, amerikkalainen nainen vaan suomalainen mies. Jos sen ymmärsi jo lapsena, se auttoi…
Read More