Nobel on osa stereotyyppistä ajattelua – Haluatko Nobelstiksi?

Kuka muistaa nimen August Deaton. Mihin nimi voisi liittyä? Totta kai kaikki muistavat kuinka hän voitti taloustieteen Nobelin vain vuosi takaperin. Mehän kaikki rakastamme taloustiedettä ja etenkin omia teitään kulkenutta Deatonia. Kuten nyt suomessa syntynyttä Holmströmiä. Mistä syntyy stereotypiat? Tapa ajatella ihan fiksuina ihmisiä, tietee tekijöinäkin, kuinka kansakunnat saavat Nobeleja ja ties mitä mitaleja ties mistä lajista? Miksi me myös luokittelemme kansakuntina ihmisiä, yksittäisiä tapauksia ja hyvin yksilöllisiä lajeja kisailla keskenään ja laskemme montako mitalia mahtoivat saada olympian mittelöissä. Monet filosofit olivat ja ovat edelleen innostuneita urheilusta. Olen itse urheilua seuraava ja sitä myös harrastanut. Lukion aikaisen luokanvalvojan Immo Kuutsan…
Read More

Sattumien summa

Helsingin Sanomat otsikoi, aivan oikein, Holmströmin Nobelin synnyn taustan. Tosin Nobelin saaja on toimittajaa auttanut. Hän sattui olemaan oikeaan aikaan aina oikeassa paikassa. Jos hän ei olisi poistunut Suomesta maisteriksi valmituttuaan 1970-luvun alussa, hän olisi edelleen todennäköisesti maisteri Ahlströmin tehtailla tai väitellen eläkkeellä. Pois olisi mies potkittu tutkimuslaitoksesta tai Helsingin yliopistosta tyhmiä kyselemästä jo ennen 65 vuoden ikää. Oulussa yrittäen ei olisi voinut edes väitellä taloustieteessä hänen tasollaan. Piti muuttaa pois Suomesta jo varhain ja päästä huippuyliopistoihin tekemään väitöskirjansa. Oikean ihmisen ohjaamana. Oli oltava oikea polku MIT ja Yalen yliopistoihin ja siihen rohkaisijat ja auttajat. Monta asiaa on pitänyt mennä…
Read More

Talouden Nobel Suomeen – miten on mahdollista

Kuka on Bengt Holmström kysyvät tänään suomalaiset. On aihettakin. Taloustieteitä ja sen konfliktiteoreettisia kysymyksiä ei Suomessa juuri medioissamme ole esitelty. Se on noloa ja pintamediamme saa tällaiset uutiset kasvoilleen kuin märän rätin. Uutinen kun ei ollut lainkaan yllätys. Onnea suomalaiselle tieteelle ja sen tutkimukselle. Onko muitakin kuin Korkman kysytään tänään? Taitaa olla. Tämän verran me tiedämme taloustieteen Nobelististamme. Teksti on suoraan Wikipediasta. Holmström on minua pari vuotta vanhempi ja toki odotettu voittaja. Kuinka paljon häntä on käytetty hallituksissamme? Entä mediamme? Missä nämä meidän toimittajamme oikein liikkuvat? Tämä on toinen suomalainen tieteen Nobel. Se saavutetaan kiertäen suomalaiset kaukaa ja pysyen Yhdysvalloissa.…
Read More

Johtajakoulutuksessa

Timo Soinista on puhuttu paljon pahaa. Tänään kirjoitetaan Hesarissa jopa hyvääkin. Häntä kiitellään yhteyksistä unionista eroa tekevään Britanniaan. Suhteet sinne on säilytettävä nyt kun ne eivät toimi jatkossa EU:n kautta. Soini osaa sen, kiitos suomalaisten erilaisuuden ja perussuomalaisten erityisesti. Me pidämme hyviä suhteita yllä myös naapuriimme Venäjään silloin, kun muut kääntävät selkänsä. Se on meillä ikään kuin selkäytimessä. Me emme pohdi liittymistä Natoon siksi, että pelkäisimme Venäjää, vaan siksi, ettemme todellakaan enää pelkää muuta kuin taivaan tippumista niskaamme gallialaisen kylän tapaan taikajuomaamme hämmentäen. Meitä pelotellaan turhaan ja etenkin työelämässä, kouluissa ja vanhuksina sekä kotona piipahtaen. Jotta siellä selviäisi edes tyydyttävästi…
Read More

Solisaliratista sosiaaliseen mediaan

Herrasmieheksi syntyminen on sattuma, herrasmiehenä kuoleminen saavutus. Herrasmies on mies, jonka isä ansaitsee yli tuhat puntaa vuodessa, sanoi Bertrand Russel. J.P. Roos piti perussuomalaisten kuvia rumina. Toki veti sanansa myöhemmin takaisin. Se on rumoo, jos mies on koree, sanotaan Pohjanmaalla :o) Herran elo on köyhäin vero ja herroilla hevosen mieli, miehellä tahtonsa naisella keinonsa. Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei sen mittään meinaa, sanottiin taas Yläneellä. Miehen kauneus on hänen älyssään, naisen äly hänen kauneudessaan, on taas arabialainen sanonta. Mies on niin hyvä kuin on pakko, ja nainen niin paha kuin rohkenee, kertoi Elbert Hubbard. Miehen tarmokkuus vetoaa paremmin kuin…
Read More

Kartta valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa

Kun lapsena tuijottelimme maapallon karttaa Mercatorin tasoprojektiolle levitettynä tai ehkä hieman siitä korjailluille karttapohjille, meille syntyi käsite maapallosta, jossa oma maamme ja Siperia, pohjoiset alueet olivat pinta-alaltaan Gröönlannin ja Kanadan tapaan valtavan suuria ja Jäämeri rannaton. Napa-alueesta pisteenä oli kasvanut ääretön siitäkin. Vastaavasti niistä mantereista ja meristä, johon kartta oli projisoitu, yleensä juuri päiväntasaajan kohdalle, mantereet ja meret, tropiikkia lähellä olevat saaret ja saarivaltiot, Afrikka suurimpana mantereena, vaikuttivat kohtuullisen pieniltä ja Sahara hyvinkin ylitettävältä paikalta. Oman aikamme avainvaltiot olivat siis vaatimattomia ja arabi-islamilainen vallankumous vaatimaton ja etäinen tapahtuma sekin. Muutokset Afrikassa koettiin mitättömiltä suhteutettuna Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan, eurooppakeskeiseen, eurosentriseen maailmankuvaamme. Kartta…
Read More

Melalla avittaen

Kun yksinvaltias ja narsismiltaan vaikeasti häiriintynyt ihminen menettää valtansa, hän alkaa käyttäytyä kuin viralta pantu jumala. Tällaisia hahmoja tapaa etenkin murroskulttuureissa, rakennemuutoksissa mutta myös ihan oikeasti suurten kansakuntien johtajissa. Meissä kaikissa on kuitenkin tämä sama piirre ja siitä on helppo tehdä halpaa komiikkaa tai laskuttaa huijaten lääkärinä, valetohtorina tai toimittajana mediayhteiskunnassamme. Martti Ahtisaari ja kaksi hänen ystäväänsä, Iloniemi ja Ruokanen, kaksi diplomaattia ja yksi toimittaja, ovat kirjoittaneet kirjan, jossa Putin kuvataan ikään kuin tällaisena hahmona. Hän joutuu turvautumaan selittelyissään kerrontaan, joka on tarkoitettu jumalille, ei kansakunnalle. Kansakunta kaipaa vanhaa suuruuden aikaa ja sen hyväksyntää niihin pöytiin, joissa sodasta ja rauhasta…
Read More

Nerouden jäljillä

Trump on nero. Oletko sinä? Jos maksat veroja sinä et ehkä olekaan nero kuten epäilet. Toisaalta jos saat työtä, josta maksaa veroja, se voi olla ihan hyvä diili jos Trump on työnantajasi. Lottovoitto Trumpin kaltaiselle saattaa hyvinkin osua oikealle henkilölle. Hän osaa sen käyttää ja tuo meille työtä ja varallisuutta. Tavis duunari menee siitä vain sekaisi ja pilaa lopulta koko elämänsä tai jatkaa vanhaan malliin ja rahat menevät hukkaan tuottamatta yhtään mitään. Lewis Hamilton, formulamaailman tähtiajaja, tokaisi kuinka moottoreiden maailmassa hänen autonsa moottori hajoaa luvattoman usein. Syntyi epäily salaliitosta. Se on oman aikamme ja sosiaalisen median ajan yleinen epäily ja…
Read More

Parfymöörin nenä tukossa

Meillä suomalaisilla on käytössä onomatopoeettinen ja luontoon sidottu kieli. Siinä matkitaan luonnon ääniä ja niinpä se lirisee ja lorisee, sirisee ja särisee, hakee luonnosta myös usein pragmaattisena pidetyn kovin käytännöllisen maailmankuvamme. Me ajattelemme, näemme unemme ja toimimme pelkästään tämän kielemme avulla. Yhtään ajatusta ei synny sanoitta ja lapsena hankitut sanat ovat vielä tunnesanojamme. Joku sanan kielletään liki kokonaan toinen on hyvinkin suosittu ja rakastettu. Se miten vuosien saatossa sanojamme käytämme, on kulttuuriin, tapakulttuuriin, aikaan ja paikkaan sidottu ilmiö. Osa sanoistamme on lainattuja ja nykyisin lainasanojen merkitys kasvaa koko ajan. Osa meistä käyttää runsasta tuhatta sanaa, joilla itsensä ilmaisee ja vaikkapa…
Read More

Sukupuolineutraali virantäyttö

Nyt kun Yhdysvaltain presidentinvaalien kahden puolueensa voittoisan pääehdokkaan ensimmäinen tulinen erä on takana ja analysoitu puhki maailman medioissa, tutkijoitten kammareissa ja työpaikoilla, kotisohvilla ja Shellin baarissa, sosiaalisen median sivuilla, jokainen kamerakulma muistaen, mitä jäi huomaamatta? Rouva Clinton käytti koko ajan herra Trumpista lämpimästi etunimeä Donald, hymähteli välillä ja iski näpäköitä ilkeyksiä kuin huomaamatta poikaansa toruen ja tukistaen, ottaen vielä huikean loppukirin tämän loukkauksia naisista luetellen. Herra Trump taas oli pyytänyt jo alussa kauniisti lupaa kutsua kilpailijaansa Yhdysvaltain presidentin virkaan sukunimeltä. Se oli kaunis ele. Teititellä vanhempaa rouvaa nuorena pojan kloppina. Harkittu teko homeerisen näytelmän ensimmäisessä luvussa. Kun hänen piti kertoa,…
Read More