Vuosi: 2009

Kun juhlimme vuosituhannen vaihtumista, tuskin osasimme varautua sellaiseen vuosikymmeneen, joka vaihtuu nyt uudeksi. Maailman kirjat ovat kokonaan toiset kuin vuosituhannen alussa ja niin paikallinen, kansallinen kuin globaali maailma ovat paljon vaikeammin hallittavia ja vaarallisempia paikkoja kuin vuosikymmen takaperin.Pyrin seuraavassa pohtimaan muutosten merkitystä ensin biologina, sitten talouden ja sosiaalisten rakenteiden näkökulmasta valtiotieteilijänä ja lopuksi maantieteilijänä.Malthus ja Darwin oppeineen esilläLuonnonvarojen näkökulmasta biologien pahimmatkin jo 1970-luvulta esittämät globaalin talouden ja vapaan liberalismin julmat kasvot toteutuivat sellaisenaan. Rahamaailmaa ja sen ahneutta ei voitu hillitä ja syntyi katastrofi, joka alkoi ilmastomuutoksena ja eteni finanssikriisin kautta syvään talouslamaan. Osa toki voitiin ennakoida, mutta niin Kioton kuin…

Vuoden vaihtuessa on ollut tapanani jakaa vuoden mediapalkinnot. Viime vuonna palkinnot menivät sosiaaliselle medialle ja uusmedian lisäämälle medialukutaidollemme, mediayhteiskunnan synnylle ja media-aktivismille sekä ammattitaidolla toteutetulle Pekingin olympiakisojen viestinnälle sen kaikilla tasoilla.Tänä vuonna vuoden tärkeimmät uutiset on jo listattu vuosikymmenen uutisina ja palkinnot annetaankin niiden viestinnästä. Ensimmäinen palkinto menee siis globaalille viestinnälle ja sen suurimmalle oman aikamme viestinnän muuttajalle yhdistän niin uuden kuin vanhan mediankin.GoogleTällainen viestijä vuosikymmenen aikana on ollut eittämättä meille kaikille yhteinen, kiistelty ja rakastettu Google. Valinta ei vaadi perusteluja. Avasin juuri Googlen tätä kirjoittaessani ja se hoitaa sekä ylläpitää tätäkin sivustoa. Moni meistä on siirtynyt Googlen päivittäiseksi asiakkaaksi…

Vaalirahoituksen tai oikeammin mediakohun ja megafonin myötä syntyivät käsitteet tuppilaudasta ja lautagatesta, Suomi alkoi lähestyä suuren maailman menoa. Tärkein menneen vuoden käsite oli kuitenkin marinoitua hengessä, jota kutsuttiin “maan tavaksi“. Se oli suomalaisen median tärkeintä antia vuonna 2009, ja sitä on syytä täsmentää myös avoimemman uusmedian sivuilla kuin luottaen perinteisen median “itsesäätelevään” toverituomioistuimeen. Sellaisesta tuomiosta ja itsesäätelystä olisivat kiinnostuneita varmaan myös muut elinkeinon harjoittajat, kuten vaikkapa lentäjät, talonpojat, hoitajat, juristit, insinöörit, mafiosoperheen cosa nostra “meidän asiamme”.Mikä sitten on maan tapa?Suomalainen maan tapa syntyi aikanaan Sakari Topeliuksen kirjoittaessa meille millaisia olemme ja mistä tulemme, miten hämäläinen poikkeaa “kiven pyörittäjänä” idässä ja…

Global Language Monitor kirjasi internetin, blogien sekä 50 000 mediatalon kautta vuosikymmenen tärkeimmät uutisaiheet. Näistä viisi tärkeintä olivat Kiinan nousu talousmahtina, Irakin sota, New Yorkin vuoden 2001 iskut, terrorismin vastainen sota sekä Michael Jacksonin kuolema. Näistä ensimmäistä monet kommentaattorit pitivät hieman yllättävänä. Seuraavat viisi olivat Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi, Globaali lama, hurrikaani Katrina, Afganistanin sota sekä finanssikriisi.Missä on meille tärkeä tuppilauta?Kymmenen joukossa ei ole globaali ympäristöongelma ja ilmastomuutos, mutta ei myöskään tuppilaudat ja suomalaisen median kriisi, median viihteellistyminen ja sen uskottavuuden rapistuminen toisin kuin kasvavan kilpailun voisi olettaa tekevän. Yleensä laatu kohoaa missä tahansa elinkeinotoiminnassa kilpailun myötä. Suomessa tätä…

Voisiko enemmän kiinnostaa?Venäläiset ovat aina olleet slaavilaiseen tapaan vainoharhaisia ja rakennelleet kuolleista sieluista itselleen aarteita, valtaa ja mytologista kerrontaa, sosiaalisen pääoman aineksia tulevaisuuden traumaattiselle surumieliselle ikävälle. Venäjänjuutalainen kertoja on ainut oikea kertoja. Tähän kerrontaan ja sen ohittamiseen ei pragmaatikko lännessä kykene.TorjuntavoitotTakavuosina jo 1970-luvulla neuvostokansan johtajat havahtuivat fundamentalistiliikkeiden noususta silkkitiellä ja epäilivät sen leviävän minareettien tapaan kaiken maailman katseltavaksi ja rukouskutsuina kuultavaksi. Nuori Mihail Gorbatsov sai itselleen lahjaksi alkoholisoituneelta edeltäjältään kaatuvan kansantalouden ja imperialismin perinnön, maan joka ulottui joka suunnalla mereen.Mukana tuli sota, torjuntataistelu Kremlin ikuisesti pelkäämiä fundamentalistisia kiihkoilijoita vastaan, joka tuli lopettaa miesmäärällä, jossa toisen maailmansodan suurvallat ja niiden maihinnousu…

Vapaa sanaLehdessä luetuinta osaa edustavat lukijoiden mielipiteet. Niiden määrä on viime vuosina kasvanut kiitos kykymme kirjoitella vastauksiamme blogeihin ja uusmedian muihin välttämättömiin kansalaismedian kirjoitustaitoa ylläpitäviin IRC-gallerioihin ja Facebookin kaltaisiin sosiaalisen median muotoihin. Kun mukaan on saatu suomalaiskansallinen juupas-eipäs -vuoropuhelu, sen seuraaminen ei ole huveista halvinta, olettaen että aika on edelleenkin rahaa ja rajallinen luonnonvara.Kun printtimedia muuttui osaksi uutta internet -ajan reaaliaikaista taustoittajaa, sen on vastattava myös yhä paremmin kansalaisten tarpeeseen sanoa oma mielipiteensä ja siihen reaaliaikainen vastaus. Siinä takavuosien kolumnistit ovat jäämässä auttamatta muiden nopeampien blogistien ja tiedottajien jalkoihin. Kaikki on jo sanottu ja mahdollisimman rumasti, asian vierestä ja ilkeillen.Teksti…

Päänuppeja laskevat kamreeritHelsingin Sanomien päätoimittaja on vihainen. Hän kertoo kuinka Suomi on pudonnut palveluyhteiskuntana Mongolian tasolle (HS 26.11). Kuinka Mongoliassa tästä loukkaannutaan, jää varmaan lukematta. Syy otsikkoon on digitaalisessa palveluyhteiskunnan tietotekniikan käytössä, jossa olimme maailman huippua sen insinöörityönä. Sen sijaan tämän innovatiivisen osaamisen käyttö palvelualoilla ja julkisessa hallinnossa, niin valtion kuin kuntien toimesta, on romahtanut sijaluvulle 20, kun muut Pohjoismaat ja Viro ovat aivan kärjen tuntumassa.Miksi näin on käynyt, lehti kirjaa syyksi valtion hallinnon kamreerimaisen päänuppien laskun, jossa energia on mennyt säästötoimien tolkuttomaan hakemiseen, sen sijaan että olisi paneuduttu kehitystyöhön, oli laitos mikä tahansa. Nyt ei enää riitä uuden kehitystä…

Turku ja Helsinki kärjessäTurku ja pääkaupunkiseutu tuottavat tuloksellisista tiedettä, otsikoi Helsingin Sanomat (22.11) tutkimusta, jossa toisen kerran on arvioitu yliopistojemme tieteellisen toiminnan tuloksellisuutta. Tutkimuksessa mukana on ollut 66 yksikköä 16 yliopistostamme. Panoksena on käytetty professorityövuosia ja saatua rahoitusta sekä tuotoksena kansainvälisiä artikkeleja, tohtoritutkintoja sekä Akatemialta hankittua rahoitusta.Parhaiten näyttäisivät menestyvän Turun yliopisto neljällä “huippuyksiköllään” ja sitä seuraavat Helsingin ja Jyväskylän yliopistot sekä Åbo Akademi kolmella. Erityisen kehnosti näyttäisi nyt menevän Tampereen yliopiston neljällä häntäpään yksiköllä, jotka ovat samalla tiedekuntia, Kuopion yliopiston kolmella yksiköllä, Lapin yliopiston ja Åbo Akademin kahdella yksiköllä. Lappi on tullut voimakkaasti alaspäin ja Åbo Akademi näyttäisi tuottavan sekä…

Viihdeilta medioiden vallastaEilinen ilta (17.11) ja yleisradio tarjosivat parituntisen ajankohtaisen aiheen parissa teemana media ja valta. Mukaan oli haalittu joukko poliitikkoja, entisiä ja nykyisiä, toimittajia, pakollinen entinen tiedottaja, tutkija ja blogaaja sekä muuta mukanaolijaa parikymmentä henkilöä. Yhteistä heille olivat ajankohtaisuus, median osoittamat mokailut tai mokausten paljastukset, joko omat tai toisten tekemät. Suuret nimet ja tekijät puuttuivat, juttu oli siten ikään kuin kakkosketjulla koottu kyhäelmä. Ykkösketju seurasi sitä henkeään pidätellen, turhaan.Kun väkeä on kutsuttu koolle liian paljon, syntyy keskustelu, joka ei ole keskustelu ensinkään. Suomalaiset eivät osaa tehdä hyvästäkään aiheesta ja ideasta uutta luovaa ja innostavaa vaan lopputulos on tyypillinen vänkäys…

Hesari uudistui - olitko valmis?Helsingin Sanomat on valtakunnallinen päämedia printtimediana. Sen 120-vuotisjuhlat ajoittuvat hetkeen, jolloin perinteinen media on syvässä kriisissä ja hakee paikkaansa sekä tiedostusvälineenä että samalla myös yhteiskunnallista tehtäväänsä. Vallan vahtikoirasta ja tiedon välittäjästä on tullut yhä näkyvämpi valtaa hamuava uusi media, jonka sisältöön internet vaikuttaa enemmän kuin takavuosien uutisvainu.Internet poikkeaa uutistuotannossa ja uutisvirtana oleellisesti edeltäjistään, kansainvälisestä uutisvaihdosta. Uutisvirta kulkee reaaliaikaisesti ja kansalaiselta toiselle, sosiaaliset mediat hakevat uusia asiakkaita ja syntyy uusyhteisöjä. Osin nämä ovat sisältönsä puolesta erikoistuvia ja erilaistuvia, osin sattumanvaraisia sekä paikallisia että globaaleja. Niiden ymmärtäminen ja käyttö edellyttävät niiden reaaliaikaista tutkimusta. Ei niinkään sitä, miten Helsingin…