Uusi innovaatiopolitiikka ja ilmastomuutos sama asia

Suomea pidetään luovana ja innovatiivisena maana. Aihetta tutkineena en ole tuota väitettä koskaan oikein ymmärtänyt. Mistä se on syntynyt, kun koko käsitekin on useimmille suomalaisille melkoisen vieras. Sen sijaan olemme imitoiva maa. Otamme kohtuullisen helposti vastaan uutta ja käytämme menetelmiä, joissa mukana on etenkin internetin kautta leviäviä ilmiöitä. Kun innovaatiota määritellään puhutaan innovaattoreista, joita on noin 2-3 % ihmisistä. Heillä ei tarkoiteta innovaation keksijää vaan sen vastaanottajaa, ensimmäisen vaiheen omaksujaa. Kun internetin käyttäjiä on 1,3 miljardia, innovaation kanssa tekemisissä olevia ihmisiä löytyy kuitenkin liki miljoona. Innovaattoreita taas joukossa on reippaasti Skandinavian väkiluvun ohittava lukumäärä.Ei poliittista valtaaJos otoksessa on 2000 ihmistä,…
Read More

Pieni on kaunista

Pirstaleinen kokonaisuus on Suomessa heikkousEero Siitonen kirjoittaa Helsingin Sanomien yliössä (26.10) kuinka megawatit uhkaavat syrjäyttää negawatit. Talous keskittyy suuriin uusi voimalahankkeisiin ja samalla lukemattomat keinot säästää energiaa tahtovat unohtua kokonaan suurten tuotantolaitostemme energiatehokkuudesta alkaen. Taistelussa ilmastomuutosta vastaan meidän olisi panostettava nykyaikaisiin tuotantolinjoihin ja prosesseihin, koottava taloudellisesti pirstaleinen kokonaisuus, kirjoittaa Siitonen.Pirstaleinen maailma järjestykseenEnergian kanssa kaksi vuosikymmentä painineena lähinnä etsien vaihtoehtoja kalliille säätöenergialle ja koskivoimalle, oleellinen asia on juuri tuossa pirstaleisessa toimintakulttuurissa, jossa satojen tuulivoimaloiden säästöpotentiaali ei ole kenenkään vastuulla. Kun ei ole “pakkoa” sellainen ei Suomessa toimi lainkaan, sitä ei ole olemassakaan, siitä ei saa pisteitä, se on syytä unohtaa myös…
Read More

Ahma ei ole ahmatti

Feminiininen hiilijalanjälki luonnossaMaan hallitus on valmistellut omaa ilmastomuutoskokoukseen sopivaa ohjelmapaperiaan. Olli Kivinen on Helsingin Sanomissa (20.10) puuttunut yhteen sen teemaan. Suomi pyrkii ekologiseen energiantuotantoon ja siihen liittyy läheisesti turpeen poltto. Suomi on soinen maa ja saanut ehkä nimensäkin soistaan, suomaasta.Turpeen poltto on kivihiiltäkin vaikeampi hiilidioksidipäästöineen ja siihen kytkeytyy myös muita metsien ja soiden moninaiskäyttöön liittyviä ekologisia epäkohtia, pohtii Kivinen uskottavuusongelmaamme. Turvesuot ovat suotutkijoiden mukaan hiilivaranto, johon olisi suhtauduttava suurella pieteetillä ja joskus suomalaisia asenteita on kauhisteltu.Seisovan veden vaiheMatti Torkkomäki puuttuu taas Forssan Lehdessä (20.10) niin ikään metsien ja samalla soiden moninaiskäyttöön ja etenkin metsästäjien ja muun luonnon kansan väliseen joskus…
Read More

Herta Muller – Nobelisti 2009

Tuttu Nobelisti SaksastaKirjoittaessani romaania Arctic Babylon jouduin hakemaan joillekin saksalaisille avainhenkilöille nimeä, pyrkien avaamaan samalla niiden kautta lukijalle kertomuksen henkilöiden taustaa, historiallista rasitetta, kansakuntien sosiaalista muistia. Niinpä David L.G. Becker sai nimensä Englannin 1920-luvun alun pääministerin David Lloyd Georgen mukaan, joka oli vuonna 1919 mukana neljän suuren kanssa rakentamassa Euroopan uudet rajat yhdessä Vittorio Orlandon, Georges Clemenceaun ja Woodrow Wilsonin kanssa. Se oli isän kosto pojalle, jota hän ei pitänyt omanaan ja joka oli kuin häpeärauhan kautta syntynyt masentuneen isän tulevan aggression kohde, oman itsetuhonsa ja halveksunnan kautta syntyvä onneton läsnäolija.“Sinussa on oleva Versailles’n rauha ja sen vääryys” toisti pojan…
Read More

Tuppivallankumouksen jälkeinen ensimmäinen viikko

Helsingin Sanomien alakerran saa täyttää vieraskynällään kauppakorkeakoulun professori Liisa Uusitalo (5.10). Hän johtaa kuluttajia ja mediaa tietotaloudessa tutkivaa hankettaan. Huomiojulkisuus on hänen käyttämäänsä käsitteistöä ja näkyy nyt myös otsikossa, jossa hän olettaa huomiojulkisuuden uhkaavan demokratiaamme.Oletan että otsikko on Helsingin Sanomien toimittajan, jossa teksti on käsitelty, lyhennelty ja otsikoitu sen jälkeen kun “tuppivallankuomus“ raukesi. Viikonvaihteen Hesarissa oli otsikoissa yli kaksikymmentä sanaa, jotka viittasivat agressiiviseen hyökkäykseen, uhkaan, konfliktiin tai julistivat jonkun olevan paarian, kadotetun, hukatun tai vaativat välitöntä korjausta, komentoliikettä toimittajan kertomaan suuntaan. Se oli pelottava lehti lukea rauhallisessa Hämeessä ja ruokki syksyistä ahdistusta alkavaa kaamosmasennusta äärimmilleen.Gonzo-journalismin ikivanha kuvausUusitalon mukaan vaalirahoituksen pelisäännöistä…
Read More

Vallankumouksen jälkeinen aamu

Päivän Helsingin Sanomista puuttuvat kaikki Matti Vanhaseen viittaavat rikokset ja kavallusepäilyt. Samoin paikallinen media on lopettanut oman ajojahtinsa. Maaseudun Tulevaisuus uskalsi ottaa vastaan kirjoitukseni jo päivää aikaisemmin koskien “tuppivallankumousta”. Vain otsikkoa oli hieman pidennetty ja muutettu muotoon “tuppivallankumous ja mediakriisi”. Hyväksyn sen niin kuin muunkin toimittajien tekemät korjaukset mukisematta. Median kanssa ei auta riidellä.Media saa jatkossa kasvot Tämä ajattelu, jossa media oli vailla kasvoja, on takavuosilta. Tänään medialla on kasvot ja niin myös poliittisella vallalla. Ne henkilöityvät ja sitä kautta ne saavat juurevuutta. Poliittisen puolueen kohdalla puolueen puheenjohtaja kantaa kansanliikkeestään vastuun siinä missä päätoimittaja ja pääjohtaja mediatalossa. Poliittista johtajaa ei…
Read More

Tuppivallankumous

Lyhyt oppimäärä suomalaisesta palatsivallankumouksestaPalatsivallankumous on vallanpitäjän lähimmän ympäristön toteuttama vallankaappaus. Kun tällainen lähin ympäristö puuttuu reaaliaikaisessa, virtuaalisessa maailmassa, sellaiseksi voi muodostua myös vaikkapa sosiaalinen media, kansalasimedia, uusmedia, perinteinen printtimedia, internet ympäristö tai niiden sisällä tapahtuva vallan siirto takaisin sen oikealle haltijalle.Millaisia virheitä suomalaisessa palatsivallankumouksessa media siten teki? Mikä on suomalaisen palatsivallankumouksen synnyn syvin olemus ja mitä siitä olisi opittavissa?Yleisurheilijoiden manageri Kari Härkönen kertoo Helsingin Sanomissa (30.9) kuinka lajissa eivät menesty kiltit ihmiset. Laji on kovien ihmisten ja suurten egojen, kuvaa Härkönen suojattejaan. Toisaalla manageri kuvaa hoitavansa nämä narsistiset egot itse maan pinnalle tarvittaessa.Väärä arvio vastustajasta Matti Vanhasen media esitteli aluksi…
Read More