Kolkun tontti kohminen intti
Kontinkielessä jokaisen sanan loppuun liitetään sana "kontti" ja sanataivutuksena syntyy "minä kontti" = "konamintti". Wikipediassa Isä meidän -rukos oli käännetty kontinkielle. Lapsena kontinkieltä käytettiin ja se sujui kuin vettä vaan. Ei kuitenkaan kuten heinänteko. SE kun on nykyisin jotain vallan muuta kuin 50-luvun heinäseipäät. Aikaamme luonnehtii uusavuttomuus ja luulen että rukouksetkin, niistä yleisin, on kontinkielestä monelle hepreaa. Tolkun ihminen (Kolkun tontti kohminen intti) ei pidä meteliä toisen uskonnosta, jos omakin on vähän ruosteessa. Savolaista sananrieskaa…