Kuukausi: helmikuu 2016

Almanakka totetuu maailmalla kymmeninä malleina mutta valtaosa käyttää kuitenkin keskiaikaista ja moneen kertaan korjailtua. Nytkin menee vielä muutaman sekunnin pieleen mutta seuraavan kerran olemme korjailemassa vuorokauden virheellistä päivyriämme vasta 5000 -luvulla. Sitä ennen on siirrytty kyllä täysin oikea-aikaiseen ajastoon ja ilmastonmuutoksesta ei tarvitse Leonardo DiCaprion meitä muistutella voitettuaan pääosa Oscarin ja hakien uutta sanottavaa galaillan juhlassa. Suomalaiset ovat koirjailleet almanakkaansa aina vähän jälkijunassa mutta yleensä kuitenkin ennen venäläisiä. Karkauspäivä on Caesarin ja paavin perua ja vuonna 1985…

Samalla kun media unohtaa tänään Kalevalan päivän se muistaa Oscareiden jaon ensi yönä ja Yhdysvaltain presidentinvaalit tulevana supertiistaina. Hesari esittelee Donald Trumpin perussuomalaisena Timo Soinina ja kaksi Trumpin republikaania kilpailijaansa. He tippuvat oikealta ulos suomalaiselta poliittiselta kartalta sinne heitä siirellen mahdottomana kokeilunakin. Sen sijaan demokraattien ehdokkaat säilyvät siellä ja ovat Hesarin mukaan joko Timo Harakan tai Erkki Tuomiojan kaltaisia tapauksia. Ilmiö on mediaviihteenäkin tragikoominen tuntien Tuomiojan taustan ja kirjan punaista häivähtävästä historiasta. Harakan vertaaminen Clintonin perheeseen on vielä omituisempi rinnastus.…

  Suomi on urheiluhullua kansaa tai pikemminkin menestyshullua. Menestystä seuraa yleensä kasvavava menestys ja päinvastoin. Rahakin tahtoo tulla rahan luokse. Suomalaiset tuntevat urheilijansa paremmin kuin perheensä, sukunsa, lähiyhteisönsä. Jos olisi toisin, kuten Norjassa, suomalaiset menestyisivät Lahdessa myös norjalaisten tapaan ja pienyhteisönsä kautta jo lapsena menestyksensä edellytykset hankkien. Vireä kylä tai kaupunginosa tarvitsee lähikoulun. Tämä on tiedetty iät ajat ja siitä huolimatta aloimme lopetella näitä koulujamme säästöjen toivossa 1995-1997 leikkaamalla perusopetuksen valtionosuusksista. Samalla rahaa siirrettiin yliopistoille…

  Maaseudun kylissään asuvat hämäläiset ovat järkyttyneitä, kun heitä aletaan ohjailla kirkonkylän kunnantalon poliitikkojen kiusanteolla. Ei maalle kukaan Helsingistä muuta kirkonkylän palveluita ihastelemaan vaan maalle ja sen yhteisöihin. Yhteisöllisyys siellä houkuttelee luonnon rinnalla, ei toki kunnantalon poliitikot. Ei kirkonkylän kunnatalo ole lippulaiva mihinkään Helsingistä katsottuna. Byrokratiatalkoot kun tunnetaan jo entuudestaan ja siihen halutaan etäisyyttä. Kasvattaa lapsetkin oma-aloitteelliseen yhteisöelämään, jossa koulu on kylän keskellä, ympäristö luonnonympäristöä, aitoa ja hoidettuna kunnossa. Ei kunnantalon kunto ratkaise ensinkään, kirkonkylän…

  Muukalaisvihamielisyys kumpuaa keskiluokan ahdingosta ja alistetusta köyhälistöstä, kirjoittaa professori Heikki Hiilamo (HS 14.2). Globalisaatio on jakanut suomalaiset voittajiin ja häviäjiin jolloin epävarmuudessa elävät duunarit näkevät maailman hyvin eri tavalla kuin kilpailussa voittaneet. Teollisuuden alamäki on lisäksi koetellut miehiä tilastoja tulkiten ankarammin kuin naisia. Kun palkkatyöhön osallistuminen on samalla yhteisöllisyyden syntymisen, siinä mukana elämisen tärkein elementti, pitkäkestoinen työttömyys on muuttunut sietämättömäksi. Segregaation syveneminen paheni Kun samaan aikaan, viimeisimmän ja nyt julkaistun tutkimuksen mukaan, maahanmuuttajien integroituminen…

Kun hallitukset ja ohjelmat vaihtuvat unohdetaan mitä aiemmin on tehty ja missä mennään. Näin palataan vuonna 2016 vuoteen 1970 kun tuli jatkaa kesken jääneitä globaaleja ohjelmia kohti vuotta 2050. Tässä eräs esimerkki miksi biotalous menee muualla huimaa vauhtia käyttän "Suomen mallia" jonka Suomi on unohtanut kokonaan ja taantuma syvenee ohittaen Kreikan. Sosiaalinen pääoma ja se muisti ei toimi tai asian esittää väärä henkilö tai organisaatio, maakunta jne. Harvoin Suomessa käy niin, että oikea ihminen esittää…

Tämän päivän (11.2) suurin uutinen oli tieto gravitaatioaaltojen löytymisestä. Se on samalla tämän kuluvan vuosisadan tai tuhannen tähän saakka ehkä merkittävin uutinen. Tämä päivä merkitään historiaan juuri tästä tapahtumasta. Mediat otsikoivat sen näin olkoonkin, ettei moni ehkä ymmärrä mitä nämä käsitteet tarkoittavat: Gravitaatioaalloista viimein suora havainto – suurempi läpimurto kuin Higgsin hiukkanen. Ajatus painovoima-aalloista on peräisin Albert Einsteinin sata vuotta sitten julkaisemasta yleisestä suhteellisuusteoriasta. Kosmologi Syksy Räsäsen mukaan nyt tehty havainto on tärkeämpi tiedeuutinen kuin…

  Suomalainen media saa sapiskaa kansainvälisessä mediatutkimuksessa, jossa kaikkien Pohjolan maiden, Islantia nyt lukuunottamatta, rinnalla tutkimusta on tehty Saksassa, Britaniassa ja Ranskassa. Siis erittäin laaja tutkimus ja arvovaltainen tekijäkin, ei suomalainen gallupkyhäelmien tekijä ensinkään. Tutkimus on mainittu Helsingin Sanomissa muutamalla palstalla ja otsikolla, jossa todetaan kuinka suomalaiseen mediaan ei luoteta. Noin 60 % epäilee mediansa sanomaa ja tulos on lähellä katastrofia ja myös kotimaisia selvityksiä, joissa mediaa on pidetty instituutiona Suomessa kaikkein epäluotettavimpana. Lehti ei…

Seutukuntien (70 kpl) vertailussa Suomen karttakuva on muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana radikaalisti (FL 9.2). Maantieteen professuuria ja etenkin aluesuunnittelussa hoitaneena siihen kiinnittää ensimmäisenä huomion. Toisena karttojen käyttöön medioissamme edelleen tavalla, jossa väritellään kuntarajoihin rajautuvia pintoja ikään kuin ne olisivat erityisen suuressa roolissa näiden elinvoimaisuudessa esiintyvien ilmiöiden kuvauksessa. Valtaosa kun maasta on täysin asumatonta ja mitattavat ilmiöt löytyvät taajamista ja käytännössä viidestä, enintään kymmenestä suuremmasta kaupunkikeskuksestamme. Helsinki ja metropolialue on oma lukunsa ja sitä on vertailtava…

  Pakolaiskeskustelussa on muistettava, kuinka monikulttuuriset ja tiheään asutut metopolialueet ovat vastaanottajina etelässä tyysti erilaisia kuin valtaosin suota ja metsää kasvavat korpimaat. On otettava huomioon talouden ja kantokyvyn rinnalla, kuinka Suomen kaltaisen maan metropolikulttuuri rajautuu yhteen pieneen pääkaupunkiimme. Lisäksi meillä pohjoiseen sijoittaminen edellyttää aivan muuta kuin telttojen pystyttämistä 40 asteen pakkasessa. Maaseutumme on tyhjenemässä myös kantasuomalaisista.Töitä kun ei ole ja aktiivinen maaseutupolitiikka on unohtunut jo aikoja metropolipolitiikan jalkoihin. Vastuu on kannettava siten, että siitä selvitään…