Politiikan tekoa uuden ravurin selässä matkaten

Kotisivullani ja etenkin Facebook päivitysteni yhteydessä on käyty ahkeraa kirjoittelua vaaleista Euroopassa, Yhdysvalloissa ja nyt Suomessa. Edessä on useita vaaleja, kuntavaalien jälkeen presidentin ja maakuntaalit samaan aikaan tammikuussa, ja pian meppivaalit sekä eduskuntavaalit. Vaaliväsymystä voi lisätä se tosiasia, että vaikkapa presidentin vaaleja joudutaan käymään vielä kahteen otteeseen ikään kuin hätävarjelun liioitteluna. Kyseessähän on edustuksellinen virka ja nykyinen presidenttimme on asettumassa ehdolle yli puoluerajat ylittävällä, ihan viisaalla tavalla. Urho Kekkonen valittiin hänkin näin, tuskin vaaleja koskaan…
Read More

Sosiaalisen median talous ja strategia

Atte Jääskeläinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion ”täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten”. Kommentti on tulkittu vihjaukseksi siitä, että Yle olisi jättämässä JSN:n. Jääskeläinen on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja. Hän on vastannut johtajana Ylen uutistoiminnasta vuodesta 2007. Hänen vastuulleen kuuluu nykyisin myös ajankohtaisohjelmat, urheilu sekä Ylen suomenkielinen aluetoiminta. Hän on toiminut toimittajana alkaen Forssan Lehdestä ja edeten Helsingin Sanomien vastaavan toimittajan…
Read More

Mauno Koivisto – pohtiva presidentti

Mauno Koivisto oli ensimmäinen sosiaalidemokraatti tasavallan presidenttinä. Alkuvuosina Koivisto jatkoi tuttuja linjoja kunnes maailmapoliittinen tilanne muuttui. Sisäpolitiikassa palattiin Kekkosen ajan jälkeen normaaliin parlamentarismiin. Koivisto oli kahden kauden presidentti, Koivisto-ilmiön tuote. Manu -ilmiöstä huolimatta Koivisto jäi kansalle etäiseksi, fundeeraajaa ja pahojen päivien ennustajaa oli joskus vaikea tulkita. Syntyi median virhetulkintoja, sopulit saivat kyytiä. Tulevan mediayhteiskunnan megafoni, neljäs valtiomahti, oli Koivistolle sopulilauma. Sosiaalista mediaa ei vielä tunnettu. Kyytiä saivat myös ennustajaeukot. Koivisto syntyi Kekkosen tapaan vaatimattomiin oloihin…
Read More

Populismin synnyn lyhyt oppimäärä

Tänään medioissamme kirjoitetaan jälleen kerran populismista. Turun yliopiston tutkijat Niko Hatakka ja Mari K. Niemi sekä Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen tyrmäävät tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen vieraskynä-kirjoituksen (HS 17.5). Rahkonen kun kirjoitti toiveikkaasti kuinka liberaalidemokratia on kuihduttamassa populismin, joka on vain talouskriisin ohimenevä oire – kiusallinen loppuun raavittu kutina. Samanlaisia kirjoituksia Hesarissa oli runsas vuosikymmen takaperin sosiaalisen median nostaessa päätään. Sen oletettiin olevan ohimenevän ja lapsellisen ilmiön naamakirjoineen ja blogeineen. Tyhmyys tiivistyy tällaiseen narratiiviseen mediaan ja…
Read More

Suuren maailmankuvan selittäjät – tiede mukana politiikassa

Toimittaja professori Anu Kantola puuttuu Hesarissa (19.5) taas kerran oikeaan asiaan. Kun kollega Olli Mäenpää professorina tekee kunnon työtä analysoiden ylen ympärillä pyörinyttä keskustelua ja tyhmyyskilpailua, silloin tulisi vakavoitua ja lukea tutkimus kunnolla. Siinä kun on tehty paljon arvokkaita havaintoja. Ehkä tärkein liittyy tapaan johtaa yleisradiota ja siihen tehtävään valittuja johtajia. Heillä kun on ollut aina monta roolia ja yksi niistä on poliitikon elämä. On hankittava rahaa ja sitä saa olemalla poliitikko poliitikkojen joukossa. Se…
Read More

Esseistin elämää Euroopassa

Mitä on olla esseisti, kirjoittaa toimittaja Suvi Ahola tämän päivän Helsingin Sanomissa (HS 15.5). Hän kirjoittaa siis itsestään, toimittajasta, joka osaa ajatella ja hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja äidistään, joka oli äidinkielen opettaja ja yritti saada myös vähän lukevat pojat oppimaan ajattelun jalon taidon. Se ei ole vielä filosofiaa mutta alkaa lähestyä sitä. Se on historian, uskonnon, biologian, maantiedon ja äidinkielen, yhteiskuntaopin vaatimien pitkien esseiden kirjoittamista. Paljon lukeva ja kirjoittava osaa sen taidon. Kieli muuttuu samalla…
Read More

Nekrologin jälkikirjoitus

Kun lukee päivän lehdet, kirjoitukset presidentti Mauno Koivistosta, ne ovat odotettuja. Olemme hänestä kovin yksimielisiä kuten suomalaiseen luterilaiseen käytäntöön nyt kuuluukin. Etenkin poliitikkojen mielipiteet ovat tutun oloisia ja toimittajia lähellä olevista vain Jukka Tarkka havaitsee, kuinka Koivistolla oli myös huumorintajua ja hän oli itseironinen. Hänellä oli siihen varaa, kuten Tarkka sen ymmärtää. Homeeriseen kerrontaperimään ei kuitenkaan kuulu vain liioiteltu melordaama. Tolkuton vetoaminen ihmisten tunteisiin, jolloin ihminen on joko hyvä tai paha paatoksellisesti se vielä esitellen.…
Read More

Presidentin nekrologi

Liput lasketaan Suomessa puolitankoon ja suomalaisuuden päivästä tuli surun päivä. Mauno Koivisto tullaan muistamaan presidenttiemme joukossa todella merkittävänä päämiehenä, jonka arvo kasvaa tulevaisuudessa, jolloin saamme tähän aikaan lisää etäisyyttä. Suuret uutistoimistot, kuten yhdysvaltalainen AP, brittiläinen Reuters, ruotsalainen TT, norjalainen NTB ja kiinalainen Xinhua julkaisivat tiedon Koiviston kuolemasta sen jälkeen, kun tasavallan presidentin kanslia kertoi suru-uutisesta. Yhdysvalloissa Koivistosta uutisoivat muun muassa New York Times, Washington Post ja ABC News. Uutinen kerrottiin myös muun muassa Times of…
Read More

Onnella ne laivatkin seilaa

Otettiinko ovaalissa salissa kuvia ja kuka otti? Vakoiliko Venäjä vai vakoiltiinko heitä? Onko Venäjän ulkoministerin vaikea lentää joutumatta väärille teille koneineen etenkin Viron rannikkoa lähestyen? Erotettiinko Yhdysvalloissa joku ja miksi? Oliko hän jonkun puolueen kätyri vai täysin lahjomaton tai lahjaton pysyäkseen korruptoidussa työssään. Miksi Yhdysvallat ei näytä nimeävän virkamiehiä, joita voisi edes erottaa, ihmettelee media ja toimittajat toisaalla? Mihin tuolla menolla katoaa vanhan kunnon ennustettava rakenteellinen korruptio, puolueet ja korporaatiot, instituutiot? Mihin Ranska selviää samalla…
Read More

Politiikassa ja jääkiekossa on osattava voittaa oikeat pelit

Ranskan uutta presidenttiä odottavat haasteet, joita ei oikein suomalaisena osaa kuvata, etteikö ne menisi vertailuksi oman maamme oloihin. Oleellista on, että hänellä on valtaa kuten Kekkosella aikanaan, mutta ei maalaisliittoa puolueena tukenaan. Eikä Kekkosella ollut rasitteena enää kahtia jakautunutta kansaa olkoonkin, että yleislakko alkoi samana päivänä kun hän otti tehtävänsä vastaan. Se ei ollut toki protesti hänen valinnalleen. Ranska jakautuu nyt myös maantieteellisesti kahtia ja se on hankalaa ranskalaista maaseutua tuntevalle ja rakastavalle maailmalle. Siellä…
Read More