Ammattinsa näköinen ihminen

Poliisin ja maanviljelijän työ ovat oikeita töitä ja sahurin yrittäjänä. Metsurikin on oikean työn ihminen Forssassa eläen. Vaan ei kuvataiteilija tai lasipuhaltaja. Tai puhaltaja ehkä mutta ei nyt lasitaiteilija enää. Lääkäri on se oikea tohtori ja muut tohtorit valetohtoreita Hämeessä eläen. Oikea suomalainenkin on viikonloput humalassa ja juo virolaistenkin viinat. Raitis suomalainen ei ole oikea suomalainen ensinkään. Ja oikea suomalainen juoksee vieraissa ja eroaa, tappelee akkansa kanssa ja eroaa, istuu putkassa ja huutaa kulkiessaan. Ja toisella rannalla on toinen samanlainen. Hänetkin haistaakin jo kauas. Oikea suomalainen on suomalaisen näköinen myös turistina maailmalla. Heti hänet erottaa muusta joukosta, seiväsmatkaajan. Suomalainen ylläpitää…
Read More

Oikein hyvää Mikkelinpäivää

Mikkelinpäivä oli alkujaan pakanallinen juhla kuten useimmat kirkkopyhämme. Ne on vain myöhemmin liitetty uusimpaan narratiiviin, maailmanselitykseen jolloin mukana on päällekkäisiä selityksiä. Mikkelinpäivä juhlistaa sadonkorjuun päätöstä. Tänä vuonna mikkelinpäivää vietetään sunnuntaina 30.9. Mikkelinpäivä oli aikoinaan syksyn suuria kirkollisia juhlapäiviä. Sitä vietetään nykyään Mikon päivää seuraavana sunnuntaina eli syyskuun 29. päivän jälkeen. Päivä omistettiin jo 400-luvulla arkkienkeli Mikaelille, jota kutsuttiin keskiaikaisissa saarnoissa paratiisin päämieheksi ja henkien ruhtinaaksi. Muistopäivän ajankohta on määrätty arkkienkelille omistetun vuoritemppelin vihkiäisjuhlasta, joka pidettiin 29.9. Etelä-Italiassa paikalla, jossa enkeli oli ilmestynyt. Suomalaisessa kalenterissa päivästä tuli liikkuva jo 1774. Mikkelinpäivästä tuli sittemmin kaikkien enkelien päivä, ja sitä sanotaankin myös enkelien…
Read More

Monena mies eläessään

Mitä tarkoitetaan käsitteellä Cluster Art? Onko se sama kuin klusteritaide? Entä Art of Clusters? Siis taiteen klusterit? Vastaus löytyy jo kohta 20 vuotta takaperin kirjoittamastani klusteritaiteen tai taiteen klusterin manifestista. Se kun levisi Suomesta ympäri globaalia maailmaa. Vielä 2000-luvun alussa se ei avannut googlaten yhtään havaintoa. Arvaapa kuinka monta nyt ja mihin suuntaan se on maailmalla kehittynyt? Kokeile ja katso. Lisää sinne vaikka etunimeni ja katso kohdalta kuvat. Sitä se on tänään. Vaikea minun on omaa identiteettiäni ja kuvaani muuksi muuttaa. Paitsi ehkä kirjailijana ja silloin etenkin kirjan "Arctic Babylon" kautta. Kun lisäät siihen etunimeni ja katsot kuvia, imagoni on…
Read More

Yleinen turvallisuus on uhattuna

Perussuomalaiset ovat alusta saakka puuttuneet hyvin näkyvästi suomalaisten yleiseen turvallisuuteen. Maahanmuutto on osa tätä perussuomalaisten ohjelmaa, mutta on toki myös muita sellaisia aiheita, joiden taustalla on huoli kansalaistemme perusturvallisuuden ylläpidosta ja valmistautumisesta muuttuvaan, vaikkapa hybridi- ja kyberturvallisuuteemme. Olen itsekin kirjoittanut niistä jopa kirjoja vuosikymmen ennen kuin ne tulivat maassamme agendalle. Toinen aihe, jota Suomessa virkamiehet poliitikkoineen arkailevat, on varoa tuomasta rikoksia esitellen ne poliittisina rikoksina. Huumeet ja päihteet, niiden lisääntyvä käyttö sekä globaali kauppa, maakaupat niin idässä kuin saaristossamme, ovat nekin usein poliittisia ja samalla maamme turvallisuutta uhkaavia. Niiden ymmärtäminen maamme rajojen ulkopuolella, vaikkapa Kreikan saaristossa tai Italiassa, olisi ehdottomasti…
Read More

Luovan joutenolon mestarit – tylsyyden sietäjät

Luova joutenolo alkaa siitä kun alat sietää itseäsi ja mielesi kaipaamaa lepoa, tylsää rutiinia ja alkuihmisen elämää, kypsän aikuisen elämää. Ilman päämäärää, mutta kuitenkin turvallisesti pelkäämättä ja varoen koko ajan häsläämästä peläten tyhjän olon, luovan joutenolon, syövän sinulta sielusi tai mielenterveyden. Introvertti sietää luovaa joutenoloa ja latautuu silloin, kun ekstrovertti alkaa polttaa proppunsa duracellpupuna pysähtyen rutiiniin. Ekstrovertti on parhaimmillaan näennäisessä puuhastelussaan. Luovaahan se ei ole. Innovaatiot suorastaan kaikkoavat sellaisessa menossa. Ihminen joka saa tolkuttomasti aikaan on luovan joutenolon mestari, tylsyyden voittava toistaja ja usein jo lapsena muista erottuva tuleva tiedemies, pakkoneuroottiseksi epäilty ja virheellisesti diagnostisoitu tapaus. Tulevan neron ahdistuksen kun…
Read More

Mitä kerran on ollut sitä vastakin on – myös vihaa ja etenkin sitä

Miksi viha ja pelko liitetään toisiinsa ja ovat oman aikamme ilmiöitä? Yhdysvalloissa noin 70 % kokee tänään vihaa. Se mitä vihataan voi olla liki kuka tai mikä tahansa. On vaikea taistella itseään vapaaksi vihalla aiheesta, joka on koko ajan etusijalla ajatuksissa. Aviosota on vihan pidoista yleisin. Sukupuolten sota ei pääty ikinä. Jos pelkäät yksinäisyyttä, älä meme naimisiin. Suomalaiset puhuvat sukista kun olisi puhuttava sairaudesta, mustankipeydestä. Mustansairaudessa on enemmän itserakkautta kuin rakkautta. Se syntyy aina mutta ei kuole rakkauden myötä. Haluamme omistaa leikkitoverimme. Kun sitten eronnut nai eronneen, sängyssä on neljä sielua. Mahdoton määrä vihaa. Yhdysvalloissa naiset ovat vihaisempia kuin miehet.…
Read More

Senaattoreiden matkat ja sairauslomat

Edustaako kouluja matkoillaan kiusaava senaattori ja suomalainen kongressimies itseään vai instituutiotaan sairauslomallaan? Onko senaattorin sairaus myös meidän yhteinen? Oma sairautemme. Entä hänen matkansa ja niistä veronmaksajille jätetyt laskut? Hänen oma tunto (erikseen kirjoittaen) on kuitenkin puhdas ja pyytää anteeksi, jos on aiheuttanut pahaa mieltä. Mielensä pahoittaja on oman mielensä uhri. Hän ei ymmärrä senaattorin tuntoja, omaa tuntoa, ikiomaa. Mutta samaan aikaan meidän kaikkein yhteistä ja vihreää. Hyvää tarkoittavaa. Millaisesta sairaudesta oli kyse? Somaattisesta, psykosomaattisesta, mielen ja sielun sairaudestako? Ranskassa senaattoreita viedään tutkimukseen ja varmaan myös hoitoon jos käyttäytyvät oudolla tavalla. Suomessa senaattorit kiusaavat myös toisiaan, ahdistelevat tutkimusten mukaan. Miten se…
Read More

Nyt sitten äänestää rätkäytetään

Voiko olla hallituksen puolesta mutta Soinia vastaan? Kyse kun ei ole vain vaikkapa feministiryhmän arvoista eduskunnassa vaan myös siitä, miten Soini ja nykyiset siniset saivat salkkunsa ja loukattiinko siinä sellaisia pyhiä arvojamme, jotka rapauttivat meidät Kekkosen ajan tapaan tulla valituksi presidentiksi lähtemättä vaaleihin lainkaan. Siis hakemalla ensin nootteja Neuvostoliitosta ja ostelemalla myöhemmin kannatusta seteliselkärankaisilta. Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen (HS 20.9) kutsuu opportunistista tapaa jakaa arvonsa kahteen eri salkkuun politiikaksi. Juuri siksi keskustaa onkin kutsuttu usein opportunistiseksi. Ajetaan kaksilla rattailla ja valitaan niistä aina se, joka on kulloinkin mieluisin ajettava kertomatta äänestäjälle, onko tuo se arvo, jolla hänet valittiin eduskuntaan. Saara-Sofia…
Read More

Missä Soini siellä ongelma

Sari Miriam Essayah valittiin mediakyselyssä Suomen luotetuimmaksi poliitikoksemme. Hänet muistetaan helluntaiseurakunnan evankelistana, kansainvälistä menestystä hankkineena kävelyurheilijana, etenkin Stuttgartin ja Helsingin kultamitalit muistetaan, mutta muistetaan toki myös yhtenä niistä viidestä henkilöstä, jotka ovat olleet kunnanvaltuutettuna, kansanedustajana, Euroopan parlamentin jäsenenä sekä presidenttiehdokkaanamme. Muut neljä ovat Paavo Väyrynen, Elisabeth Rehn, Heidi Hautala ja Timo Soini. Lisäksi kaikki ovat olleet monessa mukana ja näkyviä mediahenkilöitämme, myös puolueensa puheenjohtajia, joku useankin puolueen. Persoonina nämä henkilöt ovat kuitenkin kuin eri puusta veistettyjä. Pohditaanpas lisää, miten ääripäät eroavat toisistaan. Timo Soini yhdessä Paavo Väyrysen kanssa kuuluu tähän jälkimmäiseen joukkoon poliitikkojamme. He ovat olleet perustamassa useampaakin puoluetta ja…
Read More

Päättäjille tuntematon Suomi

Ensimmäinen ongelma on viina, toinen ongelma on viina ja kolmas ongelma on viina. Kertoo Hesarissa tänään eläkkeelle jäävä ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä (HS 19.9). Toinen lääkäri taas kertoo kuinka ihmiset valehtelevat ja etenkin viinan käyttönsä. Valehtelevat toki muutakin tai kuvittelevat olemattomia vaikkapa liikunnastaan ja syömisestä, elämäntavoistaan. Elämäntavoissamme kun on ollut aina eroja riippuen siitä, millaisella luonnon- tai kulttuurimaantieteellisellä alueella Suomessa elämme. Siis luonnon- tai kulttuurimaantieteellisellä alueella, murrealueella jne. Ihmiset eivät oikein osaa kohdata itsessään ja muissa luonnollisia asioita, kuten luonnollisen kuoleman tai että ihminen vanhetessaan ei välttämättä viisastu tekemättä sen eteen yhtään mitään sitten olemattomien kouluvuosiensa. Puhutaan ja kirjoitetaan jopa…
Read More