Millainen on hyvä johtaja, kansansa edustaja.

Vaalit lähestyvät ja haemme kansakunnalle johtajia, ministereitä, pääministeriä. Mutta ensin kuitenkin etsimme 200 maan merkittävintä lainsäätäjää, todella vaativaa tehtävää hoitavaa kansansa edustajaa. On syytä luoda lyhyt katsaus, millainen on tällainen todella hyvä kansamme johtaja ja lippulaivan kapteeni. Meissä on teoreettista, käytännöllistä, esteettistä, sosiaalista, yksilöllistä ja traditionaalista motivaatiota, tietää Thomas Erikson, ruotsalainen johtamistaidon konsultti ja kirjailija. Ikävä kyllä vain jokin noista hallitsee, eivät kaikki motiivit. Aineellinen menestys ja satus ei ole teoreetikon elämän ensimmäinen sisältö, jota hän tavoittelee, eikä harmonia ja kauneus uhrautuvan ja epäitsekkään ihmisen ystävällisyyden näkyvin persoonallisuuden piirre. Henkilökohtaista vaikutusvaltaa hakeva johtaja ja poliitikko ei välttämättä ole kiinnostunut harmoniasta,…
Read More

Vaalit ja kiusaaja keskuudessamme

Sain luettavakseni oman blogini vuodelta 2012. Se oli tarkoitettu kuntavaaleja varten, mutta sopii myös valtakunnallisiin vaaleihimme. Niillä kun on taipumusta rikkoa sellaista yhteisöllisyyttä ja päätöksentekoa, jonka eteen kunnissa on tehty yhteisesti työtä. Eduskunta, hallitus ja oppositio, kun on eri asia kuin kuntakulttuurimme ja siellä tehtävä yhteistyö valtuustoissa ja hallitusammattilaisten kesken. Sitä ei saa rikkoa ja pilata kunnan hyvää henkeä lähtemällä ravaamaan mukaan valtakunnalliseen vaaliin ja sen kiimaisimpaan aikaan keväällä. Kunnanhallituksessa kaikki puolueet ovat mukana ja oppositiota sinne ei ole syytä rakennella, vaikka eduskuntavaalit sen tahtovat aina tuoda mukanaan ja pilata pahimmassa tapauksessa yhteistyön vuosiksi. Monessa kunnassa kun on valtuustossa istumassa…
Read More

Hyvät, pahat ja rumat II

Hyvät, pahat ja rumat (The Good, the Bad and the Ugly) on vuonna 1966 ensi-iltaan tullut italialainen lännenelokuva, jonka on ohjannut Sergio Leone. Elokuvan pääosissa esiintyvät Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef. Hyvät, pahat ja rumat on Leonen niin sanotun dollaritrilogian viimeinen osa. Vaikka Hyvät, pahat ja rumat ei valmistuttuaan herättänytkään suurta huomiota, se kuuluu nykyisin tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lännenelokuviin. Elokuva on innoittanut monia nykypäivän elokuvaohjaajia, ja vuonna 2005 Time-lehti valitsi sen sadan merkittävimmän elokuvan joukkoon. Elokuvan saamasta suosiosta kertoo sekin, että se on Internet Movie Databasessa 250 parhaan elokuvan joukossa yhdeksäntenä ja se on tietokannan arvostetuin Yhdysvaltojen…
Read More

Kuun pimennys ja metsien miehet

Ylen säätä ennustaneet ja uutisia lukeneet kertoivat aamun kuunpimennyksestä. Siis nyt tiistaina. Kuun pimennys oli kuitenkin viikonlopun uutinen ja nähtiin varhain maanantaiaamuna alkaen ja kestäen useita tunteja lähtiessämme töihin. Kuu näyttäytyi maanantaina verenpunaisena. Maan varjo kiertolaisensa pinnalla on puhutteleva. Kumpaa mediaa uskot, on sama reaaliaikaisuuteen liittyvä ongelma, kuin muunkin tiedottamisemme kanssa painiskellessamme ja liittyy kirjaani "Hybridiyhteiskunnan kouristelu" ja "Uusi Mediayhteiskunta" sekä "Tuhannen ja yhden vuoden tarinat" ja "Sosiaalisen mediat talous ja strategia". Jälkimmäinen on niistä englanninkielisenä ylivoimaisesti luetuin. Hesarin kirjoitukset ovat tänään Suvi-Anne Siimeksen: "Keitä varten valtiot ovat olemassa?" pohdintojen ohella Saksan Angela Merkelin sekä Ranskan Emmanuel Macronin, vanhojen ystävien…
Read More

Hybridiyhteiskunnan kouristelu syvenee

lmastomuutoksen piikkiin alkaa mennä kohta kaikki mahdollinen, eikä vähiten maahan tunkeutuvat muukalaiset. Syntyvyys laski sekin, kun ei kannata lopun merkkejä odottavaan Tellukseen, kolmanteen kiveen auringosta, synnyttää lapsia kiusattavaksi. Kuluttaa ei tietenkään voi, ja silloin työn tekokin tuntuu turhalta, motiivi katoaa moneen muuhunkin työllä ansaittuun. Ihmiskunnan loppulaukka alkoi, kun ihmiskunta alkoi lisääntyä ja täyttää maan. Oppia myös ehkäisyn, nautiskella lisääntymisestä, biologisesta ihmeestä, joutumatta raskaana pahoiteltuun kiroukseen. Muutenkin alkoi mennä kohtuullisen hyvin, ilman lapsiakin, eli missä tahansa maapallon kolkalla. Lukutaito ja globaali media teki kaikista onnettomia. Miksi lukea ja kiusata itseään tiedolla, joka lisäsi vain tuskaa? Kaikki tämä kulki rinnakkain ja hybridi…
Read More

Kymmenen hukattua vuotta

Tämä kirjoitus on julkaistu vuonna 2008, yli vuosikymmen takaperin. Eilen sitä oli luettu todella runsaasti. Miksi näin vanhaa blogia ja esseetä luetaan näin kauan sen kirjoittamisesta reaaliaikaisessa maailmassa? Koska sen olisi voinut kirjoittaa myös tänään mutta todeten samalla, kuinka painajaisuneni on toteutunut, lapsia raiskataan ja maaseutu heitetty herran huomaan ja meille nauretaan maailmalla. Ja samat veijarit ovat mukamas korjaamassa asiat, jahka heidät valitaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi hoitamaan sinun asiaasi, meidän yhteistä Suomea. maanantai, heinäkuu 21, 2008 kollektiivisen muistin traumat Vain yksi on joukosta poissa – suomalaisen painajaisen jatkoa Helsinkiläinen nuori kohtaa varkauden tai humalassa häiriköinnin itse siihen mahdollisesti vielä osallistuen…
Read More

Humanisti ja pankkimies

Kuka muistaa Esko Ollilaa, humanistiksi ja pankkimieheksi mainittua Helsingin Sanomissa tänään 17.1. 2019. Ollilan nekrologin ovat kirjottaneet Markku Laukkanen ja Isä Ambrosius. Ollila taas oli keskustalainen ministeri ja vaikuttaja Sorsan hallituksissa 1980-luvullamme. Syntyisin hän oli Rovaniemen entisen maalaiskunnan puolelta Kemijokivarresta Pekkalan kylästä. Keskustalainen pankkimies ja vaikuttaja tuli tutuksi siinä missä nekrologin kirjoittajatkin. Rovaniemen maalaiskunnan kunnanjohtajana toimi niin ikään myös ministerinä esiintynyt juristi Mikko Jokela. Jokelan kirjoittama työtodistukseni kertoo noista ajoista tutkien Kemijokilaakson elämää ja samalla pohdimme Rovaniemen maalaiskunnan liitosta reikäleipäkuntana Rovaniemen kaupunkiin, kuten aikanaan Iisalmen maalaiskunnan liittämistä kaupunkiin huomattavasti aikaisemmin ja pelastaen näin sekä kaupunki että Ylä-Savon talousalueen tulevaisuus. Pielavettä…
Read More

Hyvää Nuutin päivää

Kenestäkään ei ole tullut suurta ja merkittävää matkimalla eikä voittajat usko sattumaan. Tämän ajan todellisia häviäjiä ovat nämä, joiden uskottiin ja odotettiin voittavan. Menestys syntyy vain omalla tavalla eletystä ja tehdystä elämästä. Aikamme ongelma on asioiden pelkääminen - se ettei asioita katsota suoraan silmiin - oli kyseessä vaikka miten vaikeana pidetty totuus. Nämä totuudet riittävät ohjeeksi jokaiselle meistä. Hyvää nuutinpukkien päivää. Aikansa todella epämiellyttäviä vieraita olivat nämä joulunpyhät päättävät vieraat. Heitä oli kestittävä ja hoivattava henkensä uhalla. Se on meillä edelleenkin osana alusmaan sosiaalista pääomaa ja muistiamme. Nuutinpukit saattoivat tehdä pahaa myös lapsille. Nuuttipukit (murresanana myös nuutipukki) ovat naamioituneita lapsia,…
Read More

Tieteellisteknisestä maailmankuvasta huolestuneet

Veikon päivänä on syytä muistella Veikko Vennamon puoluetta ja Pieksämäellä karjalaisia evakkoja vuonna 1959. Syntyi Pientalonpoikain puolue, joka vaihtoi nimekseen myöhemmin SMP ja syntyi ensimmäinen jytky. Se menestyi myös kaupungeissa, toisin kuin maalaisliitto-keskustapuolue. Puolue jakautui myöhemmin kahtia, aivan samalla tavalla ja syistä kuin perussuomalaiset tänään, valtapelin tuloksena. Ihminen kun hakee näin valtaa ja nyt on edessä taas kerran vaalit ja vallan uusjako. Helsingin Sanomat (9.1. 2019) ja sen hakemat kolme tutkijaa ovat huolissaan tieteellisen maailmankuvan katoamisesta tässä vallanjaossa. Turha huoli. Päinvastoin. Tieteellinen maailmankuva ja sen tekniset välineet ovat taustalla tämän uuden ajan sarastuksessa. Ei sen ihmeellisempää. Tiede ja teknologia ovat…
Read More

Onko eduskunnan kuppila innovaatioympäristö?

Millaisia ihmisiä on koottava samaan verkostoon tai klusteriin, jotta syntyy innovaatiokeskus. Ovatko ne nykyisin pysyviä vai hajoavatko kun tehtävä on suoritettu? Syntyvätkö ne sattumoisin ja globaaleina vai auttaako joku niiden syntymisessä? Millaisia ihmistyyppejä ja persoonallisuuksia vaaditaan, jotta innovaatioklusteri olisi verkostona täydellinen? Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka käsittelee kirjana tällaisia kysymyksiä ja antaa niihin myös vastauksen. Se oli samalla toinen väitöskirjani koottuna nipusta aiemmin julkaisemiani tutkimuksia. Moni on sen lukenut täältä netistä ja myös muualla kuin Suomessa. Sen tuloksena syntyi seuraava kirjani "Social media economy and strategy" joka on kahdella kielellä, mutta ne eivät vastaa lainkaan toisiaan sisällöltään. SE on oppikirjana tärkeimmissä…
Read More