Päivä: 6.9.2019

Helsinkiin toteutettiin talo, Art of Cluster kirjasto. Sen arkkitehtuuri oli kaukana aiemmasta, mutta jotain tuttua siinä oli kuitenkin ja paljon suomalaista puuta. Kun se syntyi, sitä kutsuttiin kirjastoksi jossa lukea, kirjoittaa, hiljentyä ja nauttia sanoista, kuvista, tieteestä ja taiteesta. Ihminen kun ajattelee, näkee unensakin sanojen avulla, symboleilla. Mitä enemmän hänellä on käytössään sanoja, sitä rikkaampaa elämää hän viettää rinnan musiikin ja värien parissa eläen. Oodi palkittiin maailman upeimpana talona, kirjastonamme. Maailman onnellisin kansa oli päässyt pitkälle. Forssaan suunniteltiin monitoimitaloa, ei kirjastoa vaan koulua, jossa on myös tilaa kulttuurille, etenkin urheilulle ja liikunnalle, musiikin tai taiteen, kulttuurin monitaiteelliselle esittämiselle. Sen tuli…

Kirjoitin vuosikymmen sitten oikeasta ja kuvitteellisesta yhteiskuntamme kriisistä puolueineen ja medioineen, instituutioineen. Tuota helmikuussa 2008 kirjoitettua blogiani tai esseetä oli luettu eilen runsaasti. Se kun liittyi niihin ilmiöihin, joita joudumme seuramaan brittien epätoivoisessa ja farssiksi muuttuneessa Brexit kamppailussa, mutta myös samalla ympäri Eurooppaa ja Aasiassa kohtaamiimme ilmiöihin. Tämä paradigmainen, maailmankuvamme muuttanut ja vanhoja rakenteita, meillä perinnepuolueitamme ja instituutioitamme, ravisteleva ilmiö on syntytavaltaan yhteinen. On vain nähtävä metsä puilta ja hoidettava metsäämme. Osaamme sen kyllä, kunhan ensin pysähdymme ja avaamme silmämme. Kun puhumme ja kirjoitamme ilmastomuutoksesta, meidän on erotettava yhteiskunnallinen ilmiö ja meitä ihmisiä ravisteleva muutos luonnossa raivoavasta muutoksesta. Ihminen ja…