Suomi ja suomalaisuus maantieteessä

Maantiede on tieteistämme vanhimpia. Löytöretkeilijät avasivat eurooppalaisille maapalloamme ja mukana oli myös suomalaisia. Heistä ehkä parhaiten muistamme koillisväylän ja Jäämeren ensimmäisenä purjehtineen Adolf Erik Nordenskiöldin (1878-79) ja hänen miehistönsä huikean saavutuksen. Karttalaitoksemme on sekin maailman vanhimpia ja koko maan kattava kolmiomittaustorniemme verkosto kertoo maantieteen etenemisestä kohti nykyistä GIS (Geographical Information System) sateliittien avustamaa ja jokaiselle meistä autostamme tuttua navigaattoriamme. Aluesuunnittelussa meidän tulisi ymmärtää käyttää jo rajatonta spatiaalista aluetta rajojen rikkoman regionaalisen rinnalla. Tietokoneet kun tekoälynsä avustamana kykenevät yhdistämään miljoonia tietojamme samaan aikaan, jolloin rajojen käyttö on usein turhaa ja myös vahingollista sekä luonnolle että taloudelle, kulttuuriselle ja sosiaaliselle elämällemme. On…
Read More

Kevytaktiivinen huomiotalous

Lainaan kirjoituksessani Leo Straniuksen marraskuussa, runsas vuosikymmen sitten kirjoittamaa tekstiä. Se kun ei ole vanhentunut lainkaan:Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus:Yksilöllinen kevytaktivismi haastaa perinteisen kansalaistoiminnan Leo Stranius, 20.11.2008*Artikkeli"Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät Sitran ja Tekesin keväällä 2008 tekemän tutkimuksen mukaan yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Nuorilla ei ole kovaa paloa muuttaa maailmaa tai vaikuttaa yhteiskunnassa. Kansalaisaktiivisuus ei ole välttämättä kuitenkaan kadonnut mihinkään. Se on vain muuttamassa muotoaan. Kun suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus, uudenlaisen aktivismin keskiössä on yksittäinen ihminen. (Siis ajallemme tyypillinen individualismimme). Kevytaktivismissa kyse ei ole aktivismin tai aktiivisten ihmisten toiminnan vähättelystä - vaikka…
Read More