Hyvää Davidin päivää.

Oikein hyvää vuoden ja vuosikymmenen viimeistä edellistä päivää. Se on samalla Davidin eli kielessämme Taavetin tai Taavin nimipäivä. Me muistamme Davidin etenkin Michelangelon veistoksesta. Hän valmistautuu siinä taisteluun Goljattia vastaan. Hänen laskimosuonet ovat kaulalle pullistuneet jännityksestä. Tuo yksityiskohta on havaittu ikivanhasta veistoksesta vasta aivan viime päivinä. Taiteilija on tuntenut jo tuolloin ihmisen psykologiaa ja fysiologiaa, tarkkaillut sellaista, jota hän ei ollut voinut oppia tuon ajan tieteestä. Häntä pidetiinkin nerona. Kaikki meistä eivät jätä taakseen neroille tyypillisiä töitämme. Olen omistanut tämän hetken kirjalleni. Vuosikymmenen kirjani, menetetyn vuosikymmenen, on ollut jo hetken myynnissä, mutta itse sain sen vasta tänään Saksasta postitettuna. Se…
Read More

Kirja on ylisukupolvinen lahja – säilytä se.

Helsingin Sanomat esittelee tänään (29.12) Laura Lindstedin loistavan tekstin kirjoitetun kirjan puolustuksena vastassa luetut äänikirjat ja tapamme hakea sellaista, jota ei löydy kirjotetun kirjan ulkopuolelta. Hän sai vuonna 2015 Finlandia-palkinnon teoksestaan Oneiron. Sen oivaltaminen ja käyttö edellyttää lukemista. Joskus jopa useampaan kertaan. Ei kuulemista. Lindsted valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa ja kirjailijapuheenvuoro on lehden traditio vuoden vaihtuessa alkaen vuodesta 1998. Allekirjoitan kaiken Lindstedin kirjoittaman. Säilytän sen tuleville sukupolville. Kirjallisuus yksinkertaistuu, tyhmistyy. Sitä edistävät äänikirjojen rinnalla olemattomat lauseet ja ajatukset sosiaalisen median sisällä. Lukemiseen tarkoitettu aivojen visuaalinen sanojen tunnistamisalue katoaa meiltä vähin erin kokonaan. Se kerää tietoja paussien aikana lukiessamme, ei äänikirjaa kuunnellen…
Read More