Pohdintoja vuosikymmenten takaa.
Kun lähestyy 70-vuoden ikää aiemmat tunteet ja tiedostaminen alkavat muuttua oireiksi ja niiden hoidoksi. Samalla mukaan tulee nostalgista halua palata aiemmin kirjoittamaansa. Niinpä eilinen päivä, syntymäpäiväni ja onnittelijani sekä pandemia-aika ja sen rajoitukset maailmalla, toivat monestakin syystä esille tämän kirjan ja sen kansilehden. Samalla myös tyttäreni Outin ja poikani Veli-Matin osallistumisen kirjan syntyyn. Syy oli lapsenlapseni. Oli syytä avata sitä, miksi oma aikamme kulkee eräänlaisen digiloikan maineessa ja kuinka se on heille jo vähän vanhahtava käsite, josta voisi jo luopua. Edessä kun on hybridistä siirtyminen uuteen vaiheeseen. Se miten tähän on päädytty, avasi parhaiten kirjoistani juuri tämä kirja kansineen. SE…