Kuka muistaa hauen laulun?

Hauen laulu Lapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista ”Hauen lauluun”, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan, samaan aikaan realistisen ja surrealistisen, kalan, linnun ja oravan hybridin, lapsena vaikeasti lausuttavan ja kaiken perinteisen samalla kyseenalaistavana. Se oli runo vapauden rytmistä, lapselle rakkaan kalan ja linnun asetelmasta runoilevana aikuisena,…
Read More

Kirkkoveneestä kohti pandemiaa

Muistalmani alkavat olla valmiina ja mukana myös hiven juuriani. Merkittävin tapahtuma ajoittuu juhannuspäivään vuonna 1850. Silloin Luostarilan tilan purjekunnan vene hukkui Kallaveteen. Tilan kartta on muistelmissani. Isäntä, Olli Luostarinen ja hänen vaimonsa olivat mukana onnettomuudessa. Olli piti perää. Vaimo oli omaa sukua Reinikainen. Niin on myös oma äitini. Kaikki eivät hukkuneet. Osa lähti kesken matkan jalkaisin riitelyn jälkeen maitse kohti peninkulmien matkan taivaltaen. Heitä oli 16 jalkamiestä ja naista, lapsiakin. Mukana myös isovanhempieni isä Olli Luostarinen silloin kymmenvuotiaana. Veneessä matkasi myös muita kuin Jänissalon Luostarilan tilan ja purjekunnan väkeä. Tuosta tapahtumasta on vaiettu. Olen tavannut matkan varrella tuon veneen mukana…
Read More

Minne katosivat aikamme filosofit?

Minne katosivat aikamme filosofit? Peräti seitsemän filosofian professoria ovat huolissaan Helsingin Sanomissa (8.2), missä ovat takavuosien filosofimme, kuinka ihmiskuvamme on raadollistunut ja jäänyt aivotutkimuksen jalkoihin, filosofia ei enää kiehdo, kun kaiken peittää luonnontieteitten ylivalta. Tuo fyysikkojen valta iski filosofien mukaan 1990-luvun puolella, ja sen jälkeen meillä ei ole ollut enää osallistuvan filosofian pitkää perinnettä, sen jatkajia.  Filosofiassa opittu ajattelun taito, myös hengellisyys ja sen pohdita, maailmankuvalliset aiheet ovat jääneet taka-alalle. Olen kirjoitellut muistelmiani. Oma oppini tuli aikanaan aluksi Oulun yliopiston filosofisessa tiedekunnassa mutta väitöskirja jo luonnontieteelliseksi muutetussa. Samoin Turun yliopiston valtiotieteellinen muuttui yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi. Perimmäisten asioiden pohtiminen pinnallistui ja samalla…
Read More

Pandemian jälkeiseen aikaan

Pandemiaa on vertailtu usempaan kertaan iskevään tsunamiin, ja vasta veden laskettua näemme millaisia vahinkoa on syntynt ja kuinka sitä alamme korjailla. On korjattavaa, joka jätetään nyt hoitamatta ja sivuutetaan jo hankituin uusin keinoin ja välinen etenkin teknologiassamme. Loikataan yli muuta vuosikymmen uuteeen aikaan. On pakko pärjätäksemme. Etätyö ja yhdyskuntatekniikka ovat tällaisia niin robotiikan ja uusien tietokoneiden kuin aluetaloutemme suunnittelun osalta ja paneutuen myös luonnon monimuotoisuuteen. Pyrimme tietotekniikassa ja luonnonvarojen käytössä maailman kärkeen. VTT ja LUKE laitoksina ja yliopistomme tulevat tutuiksi maan suurimmmalle puolueelle. On pakko nopeuttaa tätä kiertoa innovaatiopolitiikassamme, jossa käyttäjät, myös ikäihmiset, ovat alan osaajia hoitotyössämme. Välineet ovat vain…
Read More

Pandemian ajan Suomessa

Life lehti esittelee pääministerimme kannessaan. Valtio, joka käy sotia, saa aina päämiehensä näkyvästi historiaankin. Rauhan ajan ja onnen vuodet unohdetaan. Sotapäälliköt saavat myös patsaat muistomerkkeinä myös hävityistä sodistamme. Näin myös Suomessa. Suomi äänesti juuri eduskunnassa epäluottamuslauseistaan hallitukselle. Käytämme 6.6 miljardia sellaiseen, jolla varmaan on syytäkin saada huomiota Yhdysvaltoja myöten. Pieni maa pärjäsi sodassakin ja sai huomiota. Tuli urheasti toisena maaliin. Tuon ajan johtajat muistetaan. Uhraukset ovat sellaisia, joista saa mainetta maailmalla. Summaa voi verrata vaikkapa Kemiin rakennettavaan valtavaan teolliseen puuta hyödyntävään 1,6 miljardin panostukseemme. Niitä voisi tuolla rahalla pystyttää myös puolenkymmentä lisää liki joka toiseen maakuntaan ja yksi tulisi myös…
Read More

Kuka muistaa ruoskaparlamentarismin?

Maahan syntyi hallitus, joka otti hoitaakseen poliittiset tehtävät ja kutsui sitä pandemiaksi, koronan hoidoksi. Ja hoidettu on yhden asian varjolla kaikki muukin. Pandemia politisoitiin Suomessa. Toki muuallakin. Kuinkas muuten kun asialla ovat ammattilaiset poliitikkoinamme. Myös presidentti sivuutettiin. Kun näin on käymässä, myös puheet kuntavaalien pitämisestä huhtikuussa on syytä unohtaa ja siirtää uskottavampaan aikaa lähtemättä rapauttamaan paikallishallintomme arvostusta sitäkin entisestään. Maata kun näyttää nyt hallitsevan ja moukaroivan muutaman henkilön poliittinen eliitti. Miten tämä eliitti pääsi valtaan? Koronan tuellako? Onko meillä yhden asian hallitus, pandemian varjolla politiikkaa tekevä demokratiamme ja myös kuntiemme pilkkaaja, EU:n juoksutyttöjen ja poikien ruoskaparlamentarismista tuttu ilmiö. Ruoskaparlamentarismista suomalaiset…
Read More