Yöpakkashallituksesta koronahallitukseen.

Suomen koalitiohallitukset ovat tuttuja itsenäisyytemme ajan alkuvuosikymmeniltä. Niiden toimivuuteen ovat vaikuttaneet maan sisäiset pelurit mutta samalla myös ulkopuoliset pelaajat, joiden tukea on samalla tarvittaessa myös haettu. Myös virkamiehet ovat menneen maailman perua poliittisia ja tunsivat nämä pelin säännöt. Neuvostoliiton kadottua sen paikalle löytyi EU sekä sen ylikansalliset tavoitteet. Käytännössä jopa samojen sukujen lapset jatkoivat politiikan tekoa samoissa poliittisissa puolueiksi kutsutuissa oudoissa instituutioissammekin. Tärkeintä oli että ne käyttivät suvereenia valtaa niin lakien säädössä kuin niiden tulkinnassa. Perustuslakikin ja sen tulkinta oli kyettävä pitämään näiden ohjaksissa. Samoin mediamme ja sen muutamat omistajat ymmärsivät miten kansaa tuli kasvattaa. Teksi yöpakkashallituksesta on suoraan Wikipediasta.…
Read More

Kuka muistaa yöpakkashallituksen?

Elimme eilen hallituskriisissä, joka laukesi kuin itsestään ja muistutamatta juurikaan ajoista, jolloin syntyivät käsitteet kansanrintamasta tai punamullasta hallituspohjanamme. Eivät ne tähän päivään enää sovi, eikä niistä kannata enää edes sosiaalista pääomaamme vaivata. Valtaosa meistä ei toki ymmärrä noista ajoista mitään, eikä kouluopetuksena kertojan taidot tahdo tavoittaa opettajana, väärissä tarinoissa koulittuina, mitä prodcastia nämä tarinat mahtaisivat oikein edustaa. Muistelmia kirjoittaessani jätin oman sukunimeni kuvaamisen ohella vähemmälle henkilöt, jotka olin kuvannut jo aiemmin niin kotisivuillani kuin kirjoissani. Professorit ja entiset dekaanit Erkki Asp ja Uuno Varjo löytyvät toki kertomuksistani ja Erkkiä on luettu jopa eilen viimeksi useammankin toimesta sivustoltanikin. Samoin vaikkapa hiven…
Read More

Luottamus hyvä, valvonta parempi.

Jussi Halla-aho lainaa edellisen otsikon sanoja Josef Stalinilta. Häntä ei yleensä siteerata itseään kunnioittavissa piireissä, toteaa Halla-aho. Tässä tapauksessa hän kuitenkin pitää lainausta sopivana pohdittaessa tämän päivän Suomea. Itse lainaan rinnalle suomalaisten arvostaman presidentti Risto Rytin sanoja: "Pahimmat viholliset ovat omassa keskuudessamme ne, jotka itsekkäistä syistä ovat valmiit uhraamaan kansakunnan elinehdot ja ne, jotka jatkuvasti ja toistuvasti julistavat totuutena sitä, minkä tietävät valheeksi." Olemme seuranneet juuri näytelmää, jossa hallituksemme suorittaa outoa ripittäytymistään viikon ajan ja lopputulos oli toki ennakoitavissakin. Samoin outoa äänestystä, jossa perustuslakivaliokuntamme muuttuu osaksi samaa poliittista seremoniaa. Se on osa poliittista näytelmää, historiaan jäävää, johon osallistuvat samat poliitikot…
Read More

Politiikassa onni on epänormaali tila

Poliittinen teatteri lähestyy nyt loppuaan Suomessa. Keskustan ja SDP:n liima on taas löytynyt jos se sitten kateissa olikaan. Ja jos ei löydy, olemme hakemassa liimaa jostain uudesta, aiemmin kokeilemattomastakin. Sellainen ei ole oikein suomalainen malli jolloin keskusta ja demarit voivat luottaa menneen maailman kujeisiin. Mitä kerran on ollut sitä vastakin on. Kokoomus malttaa sekin odottaa normaaleja vaalejamme. Se äänestää tyhjää. Sitä ei siis ole olemassakaan. Oleellista oli saada mediahuomiota ennen vaaleja ja parantaa omaa näkyvyyttä korona-ajan piilosta takaisin parrasvaloihin nousemalla. Kansa joka jonottaa ilmaisia ämpäreitä, jonottaa myös tähän ämpäriin kannettua vettä. Kannettu vesi ei vain pysy kaivossa ja edessä ovat…
Read More

Paluu kulttuurimme juurille

Kansallisen veteraanipäivän tärkein aihe ei näytä olevankaan omat sotamme vaan vallan muut aiheet seuraten perinteistä mediaamme. Siellä globaali ja tärkein aihe on edelleen korona mutta nyt etenkin Intia, jossa korona kuului jo selättää. Näin ei käynytkään vaan nyt ihmisiä kaatuu kaduille ja mutanttikin on kokonaan uusi jolle voimme antaa nimeksi Espanjan taudin tapaan Intian taudin. Espanjan tauti sai nimensiä sotien aikaan ja siitä vaiettiin muualla, paitsi Espanjassa, jossa mediat saattoivat siitä kertoa vapaammin. Miksi? Koska Espanja oli ainut merkittävämpi valtio, joka ei ollut mukana tuossa kahakassa. Nimi kun annetiin silloin, ja annetan tänäänkin medioitten narration kautta. Kertomus syntyy päämedioiden tuotteeena…
Read More

Valheessa elävä maailma.

Elämme vaihetta joka muistuttaa yhtäällä Rene Girardin mimeettistä teoriaa ja toisaalla modernin antropologian isän Claude Levi-Straussin strukturalismia. Koko ihmiskunta on määriteltävä uudella tavalla. Niille on löytymässä yhä näkyvämmin yhteinen nimittäjäkin. Platon ja Immanule Kant eivät nyt riitä. Alkuperäiskansat ja luonto sekä moderni nykyihminen ovat löytämässä yhteisen kielenkin. Emme vain havaitse mitä sillä tarkoitamme ja puhumme toistemme ohi. Hybridiyhteiskunta ja sen kouristelu alkaa olla ohi ja sen löydökset ihmismielen sinfoniasta avautuvat poikki- ja monitieteisinä löydöksinämme jakamatta enää ihmis- ja luonnontieteitä keinotekoisesti. Ansio tästä ei kuulu kenellekään erityisesti vaan on yhteinen havaintomme samaan aikaan ympäri maailmaa. Kukaan ei toki kiellä sosiaalisen median…
Read More

Kohti siirrettyjä nyt kesän kuntavaalejamme 2021

Oletko koskaan pelännyt asua maailman onnellisimmassa maassa? Oletko helpottunut ja hyvilläsi kun samaan hissiin ei enää änkäydy muita kuin sinä? Olisiko kahden metrin sijaan neljä metriä parempi etäisyys nyt kun olemme päässeet kokeilemaan, miten hyvää se meille tekee vältellä toisiamme etätyötä tehden. Tehtäköön tästä suosituksesta pysyvä ja lopetetaan kättely ja halailu siinä missä psykopaattien johtajien alaisuudessa työpaikoillamme ja kouluissa elämämme parhaat vuodet vankeudessa viruen. Sehän on kuin syöttö suoraan lapaan syrjäisten kyläkoulujemme elämälle ja asuinpaikalle viimeinkin luonnon helmassa ja kalaisan järven rannalla. Palvelut kun nykyisin järjestyvät kotiin kannettuinakin. Tiedän sen kun olen kokeillut tätä elämää nyt kohta kaksi vuotta yhteen…
Read More

Miksi kulttuuri ja luonnonvarat asetetaan vastakkain?

Miksi media kokee kulttuurin ikään kuin pelkkänä taiteena ja pilaa sen samalla? Lisäksi se on omittu kapean vasemmistoeliitin elämäntavaksi. Samalla innovaatio ja luovuus, josta valtaosa on suurten luonnonvaralaitosten työtä tieteenä ja sen sovelluksina, yliopistoja ja korkekouluja unohtamatta, näyttäisi oleva jotain muuta kuin kulttuuria. Samoin jako "stadi vastaan lande" alkaa olla ikään kuin väkisten istutettu komiikka, jossa irvailu johtaa 1960-luvun Suom sairaisiin asetelmiin. Tosiasiassa todelliset ongelmat kun kulkevat stadin liki väkivaltakoneistoksi muuttuneessa monikulttuurisessa pahoinvoinnissa, josta Ruotsi on pandemioineen tyyppiesimerkki tauteineen. Hollywood elämä on tulevan yön Oscar gaalan ikään kuin viimeinen näytös ennen sen lopullista marginalisoitumista ja kulttuurin muutosta sitä aiemmin eläneiden…
Read More

Kel onni on se onnen kätkeköön

Amerikkalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisten onnesta. Luin Iltalehdestä heidän havaintojaan haasattelemalla alan osaajia ja irvileukojamme. Olen aiheesta kirjoittanut aiemmin, jolloin meidät valittiin ensimmäisen kerran maailman onnellisimmaksi kansakunnaksi. Nyt tartuin aiheeseen muun puuhan puutteessa ja lainaillen muitten kirjoituksia. Mitä nyt vähän omiani laitoin lisäksi. Kun ikää tulee enemmän, käsite onnesta muuttuu. Luotan siis enemmän nuorempien kirjoituksiin ja tunteeseen, joka on ikääntyessä ja tunne-elämän tasaantuessa hiven muuta kuin nuorempana. Mitä tarkoitetaan kun puhutaan onnesta? Millainen kansakunta on maailman onnellisin? Ovatko suomalaiset onnellisia vain koska huonomminkin voisi olla. "Kel onni on se onnen kätkeköön". Olen onnellinen mutta suhteessa mihin? Jopas olimme onnekkaita kun synnyimme…
Read More

Voiko aikaamme ennustaa mustetahroista?

Palataanpa ajassa taaksepäin ja marraskuulle 2013. Kirjoitin silloin blogini kotisivulleni ja Bulevardiin luettavaksi. Kirjoitin sen joka päivä mutta tämä pysäytti nyt. Oma aikamme kun muistuttaa tuota hetkeä. Me voisimme aivan hyvin ennustaa aikamme merkit mustetahroista kuin käyttäen siihen tuhottomasti aikaa ja vaivaa lukien ennusteita tulevasta luottaen oman aikamme ennustajiin. Ne eivät näytä toimivan edes kuukauden alussa tehtyinä sen puoliväliä pidemmälle. Sen sijaan selityksiä löytyy ja syntyy vaikutelma ajasta, jossa vain säiden ennustaminen vuorokauden kerrallaan näyttäisi onnistuvan joltisenkin uskottavasti. Sopii kysyä, elivätkö isovanhempamme näin vaikeasti ennakoitavassa ajassa ja maailmassa? perjantai 8. marraskuuta 2013 Rorschachin musteläiskät Marraskuun kahdeksas, jolloin tämän tekstin kirjoitan,…
Read More