Kuukausi: lokakuu 2021

Innovaatiopolitiikaista feministiseen kulttuuriin Innovaatiopolitiikka on aluevaalien teema numero yksi. Mikä on sitten toinen teema? Toinen teemamme liittyy ehdokkaiden sukupuoleen. Kirjoitin aiheesta todella merkittävän vuoden 2010 hetkellä, jolloin Helsingin Sanomien päätoimittaja oli havainnut sellaista, jota oli syytä analysoida lisää. Otsikoksi valitsin ”tytöstä polvi paranee”. Tänään meillä on hallitus ja puolueita, joissa naiset vievät ja miehet vikisevät. Ilmiö oli kuitenkin synnytetty innovaatiokeskuksissamme yliopistoissa ja koululaitoksissa jo paljon aikaisemmin. Olin sitä itse läheltä seuraamassa yliopiston rinnalla hallitustemme työrukkasessa…

Innovaatiopolitiikka on ollut luetuin aiheeni kirjoina ja artikkeleina medioissamme. Samoin olen kirjoittanut siitä tuhansia esseitä, kongressiesitelmiä ja jopa toisen väitöskirjanikin. Oletan että tunnen sitä ja sen merkitystä kansalliselle ja aluetaloudellemme sekä samalla myös kuntiemme ja maakuntiemme menestystä rakenneltaessa. Se on epäilemättä tärkein tulevien ensimmäisten maakunta- ja aluevaalien yksittäisistä teemoista ja samalla aihe, joka yhdistää muut ohjelmat tälle alisteisiksi alaotsikoiksi. Näin riippumatta siitä, liittyvätkö ne koulutukseen, sivistyshallintoon, yrittäjyyteen, terveydenhoitoon, sosiaalipolitiikkaan, menestykseemme kansallisella tai globaalin kilpailun koko…

Hiilijalanjälki ja huijarit – vaaleanpunaiset timantit hiekassa. Vuosi 2008 oli merkittävä monellakin tapaa ja lainaan tänään kahta tuolloin kirjoitettuja blogiani, joissa on pohdittavaa etenkin tämän hetken hiilijalanjälkeämme mitaten, mutta samalla myös huomaten, ettei geneettinen huijaripaljastin paljonkaan auta paremman yhteiskunnan syntyä odotellessamme. Jotain hyvin oleellista on menetetty, jolloin myös vuosi 2011 ei herättänyt meitä toimimaan Mayakansan vuosituhansia sitten laaditun ennusteen edellyttämällä tavalla. Kirjoittamani ennuste ”Arctic Babylon 2011” jo 1970-luvulta jäi joko lukematta tai sitä ei voinut…

Muistelmakirjan jälkeen olen jatkanut hieman samalla metodilla tuhansia tekstejäni ja kirjojani paremmalla aikaa ja aiempaa analyyttisemmin lukien. Niitähän on noin 300 normaalin kirjan ja 10 000 normaalinpituisen artikkelin kokoelma. Samalla niiden kokoamiseen on aina käytetty runsasta lähdemateriaalia. Valtaosa on lisäksi kongressi- ja konferenssijulkaisuja. Niiden tiedon yhdistäminen on ollut kokonaan uusi ja yllättävä kokemus. Vuosikymmenten saatossa kun unohtaa, missä kaikessa on ollut mukana ja millaisia tuloksia näissä sadoissa tutkimusohjelmissa on saavutettu. Joko kirjallisuustutkimuksena tai omina löydöksinämme.…

Vallan vahtikoirasta sylikoiraksi Vallan vahtikoirasta on tullut medianamme osa yhteiskunnan päätöksentekokoneistoa. Median ja vallan symbolit ovat muuttuneet, sosiaalinen media on vähentänyt poliitikkojen ja toimittajien yhteyksien merkitystä. Nykyisin poliitikot syöttävät mediaa sen ehdoilla ja molemmat hyötyvät, kirjoittaa Suomen Kuvalehti (22.10.2021) lainaten Aamulehdessä ja Iltalehdessä pitkän uran tehnyttä konkaritoimittajan väitöskirjaa. Aihe sinänsä ei ole mitenkään uusi ja tulokset yllättäviä. Ilmiö kiinnostaa pikemminkin väittelijän taustaa pohtien. Nykyisin tohtoreita syntyy eläkeikäisinä ja Paunonen väitteli 22. huhtikuuta 2021 Tampereen yliopiston…

Tiede muuttuu – muututko sinä Maantiedon oppikirjoissa stereotyyppiset kansojen ja valtioiden kuvaukset olivat tavallisia vielä 1970-luvulla. Sotien aikaan ja ennen niitä kuvakset olivat äärimmäisen rasistisia. Julkaisin muutaman kirjoituksen koskien näitä kirjoja 1980-luvulla Turun Sanomissa ja Kalevassa mm. otsikolla ”Valkoisten mutakuonojen maa”. Tuolloin esimerkit oli otettu maantieteen oppikirjoista, joissa ihannoitiin skandinaavista ja saksalaista rotua, mutta vähäteltiin vaikkapa japanilaisia, kiinalaisia ja tietysti venäläisiä ja Itä-Euroopan valtioita ja kaikkia afrikkalaisia. Tuo aika oli sotaan valmistautumista ja valmentautumista, jossa…

Rohkenen olla eri mieltä Ilta-Lehdenssä Juho Rahkonen (24.10) kirjoittaa erittäin tärkeästä aiheesta, josta olen saarnannut kohta kaksi vuosikymmentä, peitetyin sanakääntein. Mediakuplat ja kärjistyneet mielipiteet eivät ole syntyneet omana aikanamme vaan ovat ikivanhaa perua. Tämä koskee vaikkapa maahan muuttoa ja sitä, kuinka miehet asennoituvat siihen kielteisemmin kuin naiset jo lapsena tätä seuraten. Ei sosiaalinen media tätä ilmiötä ole mihinkään kärjistänyt vaan koko ajan loiventanut. Kuplat eivät nekään ole sosiaalisen median tuotetta, vaan nekin ovat koko ajan…

Kulutusyhteiskunnan loppulaukka Samalla kun vietämme Rukouspäivää, kesäaika päättyy, jouluaika alkaa lähestyä. Marraskuun aikana alkavat näkyä ensimmäiset juuri jouluun liittyvät kulutusyhteiskunnan tutut merkit. Pelkän kulutuksen rinnalle on tullut toinen vahvasti meitä ohjaava ilmiö. Liki joka toinen mediaan liittyvä vakavammin otettava kirjoitus on todisteltu perinteisen tieteen ja tutkimuksen keinoin. Kerrotaan, kuinka koronapassi toimii tai on toimimatta sekä kuinka rokottamattomien koronatapausten ilmaantuvuusluku on nyt ”huima”. Ilmaantuvuusluku on tiedettä eikä sitä tarvitse sen kummemmin avata. Rokottamattomat joutuvat erikoissairaanhoitoon 20…

Suomalaisen miehen puhetta Tiesitkö, kuinka meille on syntymässä lukutaitoinen pieni eliitti ja samalla englanti asiointikielenämme kasvaa kaiken aikaa. Toisaalta, jos ei tiedä kielessämme, mitä tarkoittaa päälause, sivulause, rinnasteisuus ja alisteisuus, ei ole mahdollisuus ymmärtää pilkkusääntöjämme. Kielemme kouluttajat kun ovat pilkunviilaajia. Suomessa äidinkieltä opetetaan kansainvälisesti verraten käsittämättömän vähän. Kauhukuva lukutaitoisesta eliitistä ei ole kaukaa haettu Suomessa. Koska viranomaiset alkavat ymmärtää kapulakielisyytensä ja korjaavat sen? Vuodet EU:n jäsenenä ovat lisäneet kielemme kehnoutta byrokraattien käyttämänä. Sosiaalinen media on…

Hyvä teko ei jää ilman rangaistusta. Televisio, Yleisradiomme, lähettää pohdintaa pandemiasta ja sen opeistamme. Samalla se pyrkii pohtimaan kriisin jälkihoitoa ja vertailee elämää kriisien jälkeen yleensäkin. Siellä puhutaan 1990-luvun lamasta ja verrataan nykyiseen pandemiaan. Otan osaa nyt tähän keskusteluun ja toistuviin kriiseihin sekä niistä selviämiseen. Luettelen 30 Hannu Tarmion Elämän viisauden kirjaan kokoamaa viisautta joko a) elämästä tai b) moraalista. Ne ovat hyvin yleisiä viisauksia, usein kuultuja ja luettuja. Kuinka moni niistä on tänään toimivia…