Ikääntyvä kansakunta ja talvisodan henki

Kun satavuotiasta haastatellaan, vakiokysymys on aina sama. Kysyjä hakee pitkän iän salaisuutta ja saa myös odottamansa vastauksenkin. Samalla vanhuus näyttäytyy vaivaisen ihmisen vihreän mailin viimeisten metrien taivalluksena. Harva huomaa kysyä tulevaisuuden näkymistä ja haasteita, visioista, joita kohti ikäihminen on tulevaisuuttaan pohdiskellut kulkevansa. Ellei nyt sellaisena pidetä iäisyysmatkaa. Sama pätee omaan aikaamme yleensäkin. Yhä harvemmin kohdataan haastattelijaa, jonka tavoite olisi kartoittaa huippusuorituksen tehneen nuoren urheilijan tai keski-iän ohittaneen eläkeläisen ajatuksista tulevasta, olematta edes sadan vuoden sankari…
Read More

Yhteys luontoon ei saa katketa

Ranskan vaalit ovat ohi ja odotamme uudelta viisivuotiskaudelta paljon enemmän kuin edelliseltä. Mukaan mahtuvat myös olympialaiset. Odotamme että niissäkin näkyy jotain muuta kuin kiinalaisten tapa hoitaa koronakisat läpi ilman yleisöä. Kunhan nyt tuli hoidetuksi. Omat olympialaiset Helsingissä olivat taitekohta ja Suomi alkoi kansainvälistyä, tuli tutuksi omalla persoonallisella tavallaan maailmalle. Jatko ei sitten sujunutkaan ehkä aivan niin kuin olimme odottaneet. Suomesta tuli Yhdysvaltain itäisin osavaltio ja Kekkosen ajan itsepetosta ylläpitävä valehtelijoiden klubi. Uskoimme itsekin omiin valheisiimme.…
Read More

Teesi, antiteesi ja synteesi

Teesi antiteesi ja synteesi Samaan aikaan kun seuraamme tapahtumia Ukrainassa ja analysoimme Venäjää, unohdamme mitä tapahtuu Suomessa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja ympäri globaalia maailmaa. Jopa kuvamme menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Tämän rinnalla oma kielemme rapautuu, pirstaloituu ja yksinkertaistuu. Kielemme on kohdannut vanhatestamentillisia haasteita, mutta syytä ei ole mahdollista hakea enää Jumalasta. Kaikki aikamme medioissa menee nyt Venäjän ja Ukrainan sodan pohdintaan, omaan käyttäytymiseemme pandemian jälkeen hakien turvaa Natosta. Jopa omien epigeneettisten traumojen nouseminen pintaan…
Read More

Suljetun ja itseriittoisen maan strategiaa

Runsas vuosikymmen sitten (2009) työ- ja elinkeinoministeriö tilasi kuudelta ulkomaalaiselta ja kuudelta suomalaiselta professorilta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta tutkimuksen innovaatiojärjestelmästämme. Se kiinnosti minua mm. siksi että olin aiemmin väitellyt toistamiseen ekologisesta klusteristamme ja innovaatiopolitiikasta vuonna 2005 (Ecological Cluster and Innovation Policy). Jo tuolloin olimme käyneet Suomessa läpi niin alan yrittäjät, tutkijat, kouluttajat ja hallinnon mutta myös etenkin maaseudun alan yrittäjien tuotteita hankkivat kuluttajatkin. Alan kansainvälinen ympäristö tunsi sekin toki työmme ja sen tulokset. Meillä oli tuolloin,…
Read More

Z-sukupolvi ja dualistiset vanhemmat

Elämme aikaa, jossa kolikolla on kaksi puolta, kolmas näyttäisi puuttuvan. Näin on ollut joskus ennenkin ennen hybridiyhteiskunnan ja digiajan syntyä. Digi toi mukanaan on ja off kielen mutta unohti, kuinka kolikko kierii koko ajan ja sen pysäyttäminen on mahdotonta. Samalla käyttöömme tuli kokonaan uusi tapa ajatella ja tämän ajattelun kautta syntyi tekoälymme. Meille syntyi vuosien 1995-2015 sukupolvi jota kutsuttiin Z-sukupolveksi. Tämä sukupolvi vietti aikaansa enemmän median parissa kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Joka minuutti lähetettiin…
Read More

Matkalla kohti NATOA

Eduskunta käynnisti viimein keskustelunsa aiheesta, jonka taustoittajana toimii itäinen naapurimme ja sen aggressiot Ukrainassa. Tätä kirjoittaessani luen samalla kirjailija Sofi Oksasen tekstiä Suomen Kuvalehdestä (13.04.2022). Hän kun tuntee Venäjän ja sen kansan mielenlaadun siinä missä minä suomalaisen. Siinä kun on eroja eikä Oksanen ujostele kertoa millaisia ne ovat ja kuinka matka Ukrainalle on vaatinut pitkän tien kulkeakseen. Yhteistä oman mediamme ja Oksasen kerronnalle on pohjustaa hyökkäyssota kuvaamalla Ukrainaa pahuuden tyyssijaksi. Näillä meille vierailla käsitteillä, vuosia…
Read More

Pääsiäisen jälkeistä uutisantia

Juhlapyhät estävät toimittajia kertomasta, mitä kaikkea maailmalla on tapahtunut pyhien aikana. Niiden purkaminen käynnistyy tavalla, jossa suuret ja pienet asiat lomittuvat toisiinsa eikä kukaan kykene jäsentämään kokonaisuutta hetkellä, jolloin suuret tapahtumat ovat ohittamassa perinteiset pienet, myös poikkeuksellisen merkittävät hiljaiset merkit tulevasta. Suomi etenee Natoon nyt vauhdilla, jossa ei enää Natoon haeta vaan sinne kutsutaan. Se on myös tämän protokollan oikea järjestyskin. Marko Junkkari havaitsee tämän Helsingin Sanomien (HS 16.4) ammattitoimittajan artikkelissaan. Niinpä keskiviikon eduskunnan täysistunnosta…
Read More

Pääsiäisajan pohdintoja – eksistentialismin kuolema ja eskapismin esiinmarssi

Eksistentialismilla tarkoitetaan eurooppalaista filosofian tai kirjallisuuden suuntaa, joka korostaa yksilön kokemuksen ainutlaatuisuutta. Tämän opin mukaan ihmisyyttä ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen on vapaa valitsemaan olemisen tapansa ja on tähän valintaan myös pakotettu. Tänään me emme ole tästä enää aivan varmoja. Oletamme että jotkut ovat valinnassaan jo syntyessään muita onnekkaampia ja alkavat valita myös muiden valinnat. Emme valitse vanhempiamme, kulttuuria, saati kieltä, syntymälahjoja, joita käytämme ja geenejä, joilla elämme ja ajattelemme, emme valitse tietämme, tie…
Read More

Mytomania ja tekoäly sekä putinismi.

Mytomania – sairaalloinen valahtelu. Osa 2. 31.03.2011/ 15.04.2022 Onko myyntitykin puhe tai toisen ihmisen imartelu muunneltuna totuutena valhetta? Onko oma kansakuntamme erityisen rehellinen vai haluammeko vain pettää itseämme? Hyväksymmekö poliitikon puheen potaskana paremmin silloin, kun kyseessä on oman puolueemme edustaja? Pyrkivätkö kaikki elolliset olennot tavalla tai toisella naruttamaan toisiaan? Onko valehtelu eloon jäämisen ja evoluution tuote ja pitäisikö sitä pikemminkin suosia, kuin karsia niin lisääntymisen kuin kilpailun kiihkeässä kilvassa? Miksi meitä opastetaan näyttelemään työpaikkahaastatteluissa ja…
Read More

Tiistai 12. päivänä huhtikuuta 2022

Tiistai huhtikuun 12. päivä on erityisen merkittävä sekä astrologeille että astronomeille samaan aikaan. Kaksi aurinkoamme kiertävää taivaankappaletta, Jupiter ja Neptunus, kohtaavat kalojen tähdistössä ensimmäisen kerran sitten 17. maaliskuuta vuonna 1856. Nämä kaukaiset yhteisen aurinkokuntamme kiertäjät näkyvät silloin täsmälleen samassa kohtaa taivaalla – tässä tapauksessa 23 astetta ja 59 minuuttia ”Pisces” (Kalat). Taivaankansi kun on jaettu astrologiassa 12 yhtä suureen osaan, josta horoskooppimerkit saavat nimensä. Ja sinähän tiedät oman horoskooppimerkkisi ja myös sen merkityksen. Sellainen kuuluu…
Read More