Tietojen kirjaa lukien

Hybridiyhteiskunnan kouristelua - Suomettuva Nato vaiko natoutuva Suomi 30.06.2022 Olen lueskellut kesälukemisina vanhoja tietokirjoja. Viimeisin on aikanaan Annikki Tähden omistuskirjoituksin varustettu yleistietoteos jatko-opitoja varten vuodelta 1947. Toimituskunnassa maisterit Aarno Jalas, Yrjö Karilas, Antero Manninen sekä tohtori Aaro Niini, yliopettaja E.A. Saarimaa ja kouluneuvos Gunnar Sarva. Ei siis ketä tahansa tietojen kirjan kokoajia WSOY:n kustantamana. Parhaillaan luen teoksen neljättä osaa ja sen toista painosta, sivuja komeat 867. Samaan aikaan seuraan Suomen ja Ruotsin yhteismarssiksi kutsuttua media-antia globaalina ilmiönä ja myös sosiaalisen median sisällä hellekesänä 2022. Muistan, kuinka Donald Trump kertoi presidenttinä vielä ollessaan, kuinka hän voi tehdä mitä tahansa, ampua keskellä…
Read More

Matka eduskunnan puhujapönttöön

27.06.2022 Viimeisimmän tänään medioista luettavan tiedon mukaan puolueittemme jäsenmäärä on edelleen vähentynyt ja on nyt noin 190 000, josta valtaosa keskustalaisia. Ilmiö muistuttaa pienten seutukuntiemme tapaa menettää luonnollista tietä ikääntyvää väestöään, kun samaan aikaan uusia ei ota syntyäkseen. Niinpä tilaisuus, jossa läsnä on noin sata suomalaista, heistä kaksi kuuluu johonkin poliittisen liikkeeseen, eli puolueeseen, on sen jäsen. Jos tuossa tilaisuudessa on runsaasti nuoria, muualla kuin maaseudulla järjestetty, vielä sata ei riitä siihen, että mukana olisi myös jonkun puolueen jäsen. Vielä 1980-luvun puolella noin puoli miljoonaa suomalaista kuului johonkin poliittiseen puolueeseen jäsenenä. Mitä on tapahtunut demokratialla ja puoluelaitoksellemme? Kuka sen otti ja…
Read More

Kurkistus ajassa juhannukseen vuonna 2009

25.06. 2022 Runsaan vuosikymmenen aikana tapahtuu paljon. Suomi valtiona ehtii saada yli kymmenen hallitusta, presidenttikin vaihtuu ja maassa vieraileva Venäjän presidentti saa huikean vastaanoton. Suunnitellaan lisää energiahankintoja ja kaasuputkista puhutaan, ydinvoimalasta. Olen kirjoittanut niistä juuri juhannuksen alla ja sydänsuven aikaan vuonna 2009. Jätän ne nyt väliin, presidenttien lausunnot. Tuolloin hän oli nainen ja suhde Venäjän presidenttiin lämmin. Samoin kirjoitus Medvedevistä on ikään kuin kokonaan toiselta planeetalta kuin tänään hänen puheitaan seuraten. Vuosikymmen aikana ihminen muuttuu, mutta nyt muuttui myös Venäjä ja samalla Eurooppa, suhteemme Venäjään. Näin Suomi muuttui sekin. Nuo ajat ja päivittäiset kirjoitukseni voi sen sijaan edelleenkin lukea myös…
Read More

Uuden aikakauden lapset

24.06.2022 Johanneksen eli Jussin päivänä, juhannuspäivän aattona on turha yrittää hakea kirjottamiselle sellaista aihetta, joka ei veisi Uunon päivän tunnelmiin. Nyt ei kehtaa kirjoittaa oikein Venäjän keisareista, ei Turkin sulttaaneista, Ruotsiakaan ei voi haukkua, kun nyt ollaan samassa veneessä ja vene ajelehtii, jossakin epämääräisessä tulevaisuudessa. Sääkin on kuin morsian ja järvestä nousi kalaa enemmän kuin mitä juhannusvieraat ikinä kykenevät grillaamaan, savustamaan tai muuten mieleisekseen valmistamaan. Lehtiä ei tullut niitäkään ja sääliksi käy kesälomatoimittajan työtä hakea aihetta muusta kuin moneen kertaan märehdityistä mediayhteiskunnan aiheistamme. Taas kerran on pakko turvautua leijonanjälkiin hiekassa. Ukrainassa kun pitävät lomaa sielläkin, jos nyt ovat venäläisiä sotilaitamme.…
Read More

Stoalainen hämäys käynnissä

23.06.2022 Suosiiko politiikka ja tapa hakea huomiota narsistista häiriötä ja sen mukanaan tuomaa häiriökäyttäytymistä? Erottuuko häirikkö myös medioissamme ja menestyy kilpailussa huomiosta? Putin on Venäjällä suosittu ja suosio vain kasvaa, kun teot muuttuvat mielettömiksi. Onko poikkeava hulluus takuu menestyksestä myös Hitlerin ja Stalinin kaltaisten päästä valtaan? Ovatko vaikeat luonnehäiriöt yliedustettuina valtaa haettaessa? Miksi esittää kysymyksiä, jotka ovat itsestään selviä. Suuri ego ja narsistiset teot, vieläpä Putinin tapaan vaikean häiriön tuotteena, lisäävät vallankäyttäjän suosiota. Sikäli kun valtaa käyttävää on lupa ylipäätään arvioida psykologisin keinoin. Hänhän soi olla myös yli-ihminen ja siten ulkopuolella yhteiskunnallisen normiston ja moraalin? Hän voi olla stoalainen pohtija…
Read More

Stereotypioden kansakunta – joulupukkia rakastava

22.06.2022 Miksi suomalaiset (eivät nyt kaikki likimainkaan) antavat psykologisoida puolueensa, kuntansa, kaupunkinsa ja kansakunnat – oman maansakin pukien vielä kansallispukuiseksi neidoksi? Kun avaat suomalaisen Wikipedian ja Googlaat sukunimesi mitä sieltä löytyy? Oman sukunimeni kohdalla sivukaupalla jääkiekkoa. Eetu Luostarisen pelejä seurataan päivä päivältä NHL kaukalossa. Mihin me sellaista tietoa tarvitsemme? Päivitettyä tietoa jääkiekkoilijan elämästä? Onneksi ei sentään ole formulakuskia suvussa. Tai keihäänheittäjää. Suvussa on professoreja, yrittäjiä, kouluttajia, lääkäreitä, joka lähtöön niin lapsia kuin vanhuksiakin. Keskisuuri suomalainen suku, joka sai aikanaan nimensä maksamalla veronsa luostarilaitokselle tilalta, joka oli Kallaveden rannalla, noin 5000 hehtaaria ja siis normaalin maalaiskunnan kokoinen järvineen, metsineen, soineen, soraharjuineen,…
Read More

Finland’s big year 2017 or 2022

Finland’s big year 2017 or 2022- Suomi 100 vaiko 105? 22.06.2022 Kirjoitin Suomen täyttäessä sata vuotta juhlavuottaan juhlivalle hyvin ansaituin juhlakirjan ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”. Se oli samalla sadas monografinen kirjani ja koottu siten noista sitä edeltäneistä 99 kirjastani. Samaan tapaan kuten kirjoitan nykyisin vuosikirjat klusteriartikkeleistani kooten joka päivältä tai vuosikymmenen kirjan, käyttäen näitä vuosikirjojani ja niiden artikkeleita. Kyse on siten käsitteestä, joka tunnetaan Googlaten sanaparin ”Cluster articles” ja liittäen sen edelleen sanapareihin ”Cluster Analyse, Cluster Policy, Cluster Economy, Cluster Art, Cluster Articles, Cluster Whatever.. ” Kukin niistä avaa Googlaten satoja miljoonia löydöksiä tai muutamia tuhansia miljoonia,…
Read More

Kevtpäivänseisaus – aika pysähtyä ajattelemaan

21.06.2022 Kesäkuun kesäpäivänseisaus on pohjoisen pallonpuoliskon pisin päivä. Tällöin Aurinko ei laske lainkaan Napapiirin pohjoispuolella. Kesäpäivänseisausta on juhlittu eri kulttuureissa monin eri tavoin jo vuosituhansien ajan. Kesäkuun kesäpäivänseisaus on se hetki, kun Maan pohjoisen pallonpuoliskon kiertoakseli on eniten kallistuneena kohti Aurinkoa. Päivänseisaukset, niin kesällä kuin talvellakin, tapahtuvat samaan aikaan koko maapallolla. Aikavyöhykkeet toki vaikuttavat siihen, että mihin aikaan kellon mukaan tämä tapahtuu eri vyöhykkeillä. Tänään vuonna 2022 kesäpäivänseisaus Suomessa on 21. kesäkuuta kello 12.13. Yleisimmin kesäpäivänseisauspäivänä pidetään kesäkuun 21. päivää, mutta päivä vaihtelee hieman vuosittain. Tämä johtuu siitä, että suurin osa läntisistä kulttuureista noudattaa gregoriaanista kalenteria, jossa on 365 päivää…
Read More

Psykologejako ja puppusanageneraattoreita johtajiksemme?

20.06 2022 Sosiaalinen media ja sen käyttäjät muuttivat perinteisenkin mediamme käsitteelliset sisällöt sosiologiasta ja valtio-opista psykologiaan sekä samalla historiasta ja maantieteestä ajattomaan ja paikattomaan illuusioon. Niinpä Vladimir Putin oivalsi käyttää tätä hyväksi sekä kertoa, kuinka Venäjällä ei ole tapahtunut mitään erityistä sitten Pietari Suuren aikojen, joskin aikaa on kulunut ehkä joku 300 vuotta ja jotain siinä välilläkin taisi tapahtua.   Toinen havainto liittyy Neuvostoliiton syntyyn ja taisihan siinä välillä tapahtua yhtä jos toistakin myös muuta kuin bolsevikkien puuhastelua. Väkiluku nyt ainakin maailmalla kasvoi yli jostakin sadasta miljoonasta tuhansiin miljooniin. Se saattoi hyvinkin vaikuttaa Putinin pohdintoihin vertailtaessa häntä Pietari Suuren aikoihin.…
Read More

Koulutustilaisuus Perniössä vuonna 2008

Mitä kerran on ollut, sitä vastakin on Palaan takaisin kirjoittamaani Suomen saaristoa koskevaa blogiini ja samalla aiheeseen, joka on lähinnä sydäntäni. Se koskee suomalaista maaseutu ja sen elinvoimaisuutta sekä samalla kulttuurimaisemaamme. Maailman saaristoisemman maan kohdalla saaret ovat keskeisin osa suunnitteluamme. Emme sitä aina vain huomaa tai tule ajatelleeksi. Tämä koskee etenkin suomalaista maaseutua ja sen maisemaa. Kirjotimme aiheesta kirjan yhdessä Anja Yli-Viikari kanssa vuonna 1998 otsikolla ”Maaseudun kulttuurimaisemat”. Saimme mukaan kirjoittajiksi lukuisia alasta huolta kantaneita kollegoja. Kun tuosta hetkestä on nyt aikaa jo neljännesvuosisata, on hyvä pysähtyä katsomaan, mitä maassamme on tapahtunut sen jälkeen. Oletan että maassa ja maaseudulla on…
Read More