Kadotettu maailma II – Eino Leinon päivänä

06.07.2022 Eino Leinon päivän runoista, itse lapsena lausumista, muistan parhaiten säkeet, jotka oli tehty miehen synkkinä kausina. Näistä lyhyin ja nasevin oli mielestäni tämä: Kuoleman renkinä Kuljin ma kuoleman peltoja pitkin,kuolema kynti ja minä itse itkin. ”Tule mies rengiksi!” kuolema huusi –”Saat palan peltoa ja laudanpäätä kuusi”. Tulen minä rengiksi, huusin ma vastaan.Tottahan Tuonela hoitavi lastaan. Siitä asti kynnän mä kuoleman sarkaa –viikot ne vierii ja elonhetket karkaa. Ystävä on kaukana ja sydämeni jäässä –Herra,…
Read More

Runon ja suven päivän koittaessa

Runon ja suven päivän koittaessa 05.07.2022 Olen kirjoittanut suomalaisuudesta niin paljon etten enää jaksaisi siihen puuttua muuten kuin hakien selitystä sille, miksi me haluamme ankkuroida itsemme tuhansia vuosia vanhoihin kielellisiin ja kulttuurisiin traditioihin sekä rajoihin, jotka railona aukeavat. Maantieteilijänä ja valtiotieteilijänä, mutta myös biologina oletan meidän omaa suhdetta itseemme mitattavan myös geneettisesti osana paikkaa ja juuriamme sekä historiallista, ajallista menneisyyttämme. Meillä on siten oltava fyysinen ja ajallinen kosketus siihen biologiseen ympäristöön, jossa spatiaaliset juuremme ovat…
Read More