Esipuhe toisesta väitöskirjastani

Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka Olen saanut usein vastattavakseni kysymyksen, miksi olen tehnyt useampia väitöskirjoja ja millainen prosessi tutkijalla on taustalla etenkin toisen väitöskirjan syntymiseen. Mihin sellaista tarvitaan? Täyttäessäni 70-vuotta kirjoitin muistelmani mutta jätin siitä tämän osan liki kokonaan kertomatta. Miksi? Koska se on jo kerrottu toisen väitöskirjani esipuheessa. Millainen tämä esipuhe ennen tutkimustehtävän esittelyä oli, on mahdollista lukea väitöskirjani alkusivuilta, mutta koska vuonna 2005 julkaistu kirja on monelle vaikeasti hankittava, kuten nyt väitöskirjat pääsääntöisesti, julkaisen sen nyt kotisivullani. Samalla myös perussuomalaisten sivustolla. Voihan olla, että joku jaksaa sen lukea ja saa oivalluksen?Esipuhe toisessa väitöskirjassa Ekologinen klusteri tutkimustehtävänä on käsitteellisesti laaja…
Read More

Pragmaatikon käsitys ajasta ja sen olemuksesta

Taide paradigmaisena ilmiönä 30.10.2022 Kesäaika päätyy mutta samaan aikaan keskiaika jatkuu. Keskiaika muistetaan usein pimeänä ajanjaksona ja omaa aikaamme voidaan pitää tuon ajan paluuna. Se on mahdollista havaita tavassamme käyttäytyä ja markkinoida toisillemme tietoja, jotka ovat kuin keskiajalta tähän aikaan kopioituja. Aika on ihmisen keksinnöistä se kehnoin. Olemme sellaisen ilmiön vankeja, jota ei ole olemassakaan. Toki me ikäännymme ja toki maapallo kiertää akselinsa ympäri ja samalla myös auringon ympäri. Mutta kuka pani meidät mittaamaan tuon kierron antaen sille kellon rattaat ja vangiten ajaksi? Miksi elämme näin ikivanhan ilmiön vankina? Luonnontieteen ja biotieteitten prosessit ovat toki monella tapaa kiertäviä, sukupolvet vaihtuvia,…
Read More

Valta ja sen käyttö

Valta sokaisee – täydellinen täydellisesti 29.10.2022 Menestys, julkisuus ja politiikka liittyvät lähelle käsitteitä moraali, väkivalta sekä sota. Bertol Brecht piti onnettomana maata, joka tarvitsi sankareita. Valta kun koetaan usein tärkeämpänä kuin suosio etenkin silloin, kun kyse ei ole demokratiasta valtiona. Ja nyt elämme aikaa, jossa totalitarismi on ottamassa yhteen demokraattisen vallankäytön kanssa. Puhumme hybridistä ja tarkoitamme tätä ilmiötä ja sen seurauksia arjen elämässämme. Meille neuvotaan kuinka säästää sähköä ja koska on viisasta sytyttää valot tai pysyä pimeässä marraskuun käynnistyessä. Koska näin on säännöstelty elämäämme viimeksi? Sotien jälkeen, jolloin kansa eli korteilla ja koulutettiin koulupojasta alkaen säästämään keräten samalla käpyjä puista…
Read More

Hybridiyhteiskunnan kouristelu jatkuu

28.10.2022 Kirjoitin vuonna 2010 kirjan nimeltä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua”. Se sisältää 130 laajaa artikkelia ja oli samalla käynnistys eläkevuosien kautta käynnistyvälle uudelle uralleni. Tuon kirjan jälkeen on syntynyt lähdeluetteloon 27 merkintää, joista yli 20 monografisia kirjoja. Artikkeleja noissa kirjoissa on liki 3000 ja osa kirjoista on runsaasti kuvitettuja. Samaan aikaan Suomesta on kadonnut yli 30 000 kulttuurialan työpaikkaa. Syntyvyys on romahtanut ja on vain hivenen enemmän kuin maahanmuuton määrä. Kuolleisuus sen sijaan on kasvanut ennätyslukemiin. Menetetyksi kutsumani vuosikymmen on samalla hybridiyhteiskunnan kouristelua. Sitä ei voi seurata kuten vielä vuosikymmenen alussa ja ennen sitä. Jokainen taaplaa siinä tyylillään ja koettaa selvitä, mikä mitenkin.…
Read More

Stereotyypit yleistyneet medioissamme

Ennen oli kaikki paremmin Ikääntyessä ihmisille jää aikaa lukea ja seurata medioitamme, sekä sosiaalisia että epäsosiaalisia. Näistä sähköisistä on ollut yhtäällä pelkkää iloa, mutta ei niin hyvää, etteikö jotain pahaakin. Heti sotien jälkeinen maa ja maailma 1950-luvusta alkaen pyrki ulos kuorestaan, sotien ajasta ja niiden painolastista. Sotia edeltänyttä aikaa ei sitäkään markkinoitu erityisen hyvänä. Kehitys kun kehittyi ja ”ennen oli kaikki paremmin” maailmankuva ei ollut oikein muodissa. Muoti edelsi käsitteenä uutta ja innovatiivista, vaikka hieman välillä edellisiä sukupolvia jäljitellenkin.    Lukiessani eilistä media-antia, havahduin ilmiöön, jota kutsutaan rasismin siemeneksi, eli stereotypioiden runsaasta käytöstä etenkin Kiinasta tai vaaleista kirjoitettaessa, Euroopasta ja…
Read More

Europe’s big year 2022

Paluu juurillemme Maanantaiaamun, YK:n päivän ja Rukouspäivän 24.10. 2022, uutispläjäys televisiota seuraten oli kaoottinen kokemus asiantuntijoineen. Samalla käy sääliksi toimittajaa, joka pyrkii loikkimaan kymmenkunta valitsemaansa aihetta ja studioon kutsutut asiantuntijat parin minuutin vierailulle kukin. Olen itsekin ollut joskus kutsuttujen joukossa, olkoonkin että asiantuntijat haetaan pääsääntöisesti Helsingin alueelta. Parin minuutin piipahdus on sekin kutsutullekin kiusallinen kokemus. Television avanneelle viikonlopun uutislähetys maanantaiaamuna on painajainen. Minuutti käyden Ukrainassa ja luennoiden kahden asian tuntijan kanssa Ukrainan sodasta, sen vaiheista ja uusimpina uhkailut likaisesta pommista tai tekoaltaan padon räjäyttämisestä voimalan yläjuoksulla osapuolten tästä toisiaan syytellen, siirtymä tästä katuväkivaltaan Helsingin kaduilla ja jenginuoriin, nyt uusien asiantuntijoiden…
Read More

Syksy 2022 ja harhaileva totuus

Lokakuun viimeinen viikko käynnistyy ja samalla kesäaika päättyy. Lokakuu nimi, latinankielinen, october tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta octo, sillä aikoinaan lokakuu oli roomalaisen kalenterin kahdeksas kuukausi. Kuukausi oli maaliskuun, toukokuun ja heinäkuun ohella Caesarin ajanlasku-uudistuksen alkuperäisiä 31 päivän kuukausia. Loput yhtä pitkät kuukaudet tulivat, koska Caesarin tekemän jaon seurauksena vuodessa olisi ollut 355 päivää, joten hänen oli lisättävä puuttuvat kymmenen päivää muihin kuukausiin. Se miten hän sen hoiti, kertoo, millaista valtaa tuon ajan hallitsijat käyttivät. Olen odottanut, että Venäjä ja Putin pyrkisi hänkin vaikuttamaan tavalla tai toisella ajanlaskuumme ja päivien pituuteen. Muutenkin kuin siirtelemällä rajojamme sekä hakemalle itselleen lisäaikaa virassa, jonka…
Read More

Pandemia ja maaseudun kolmas vaihe

Tiedepolitiikan klusterit ja maaseudun uusi tuleminen 22.10. 2022 Pandemian ja myöhemmin käynnistynyt sota Ukrainassa muuttivat pohdintaamme yhtäällä aluetaloudesta osana asuinympäristöämme ja samalla maaseudun ja kaupungin välistä uuden media-ajan tuomaa muutosta. Moni pakeni metropoleistaan maaseudulle ja etätyöstä tuli pysyvä ratkaisu pohdittaessa myös ympäristöä ja sen hoitoa. Suurin muutos tapahtui kuitenkin siinä globaalissa ajattelussamme, joka muuttui myös maaseudulla etätyötä tehden paradigmaisella tavalla osaksi toimintaympäristöämme. Tätä ilmiötä avasi lisäksi kykymme seurata Ukrainan sodan tapahtumia vertaille sitä vuoden 1939 talvisotaan. Näin omat kohtalomme ja tapahtumat Ukrainassa levisivät ympäri mailmaa ja niiden samankaltaisuus tuli tutuksi. Suomea kohdeltiin ikään kuin alusmaana ja kolonialismin antamin eväin sekä…
Read More

Pandemiasta taantumaan – sidottu suomi 2021

21.10.2021 Mitä meillä oli ennen koronaa, kysytään vuonna 2021? Edellinen vuosi oli koronavuotemme ja opimme pesemään kätemme, desinfioimaan samalla, pidimme etäisyyttä toisiimme, tervehdimme halaamatta, kättelemättä, teimme työmme etätyönä, lapset kävivät etäkoulussa, rajat olivat kiinni ja 70-vuotta täyttäneet kantoivat kotiarestista poistuttuaan henkistä hihamerkkiä peläten paljastuvansa. Vastaantulija vaikutti ahdistuneelta, vältteli, virtuaalisuhteet olivat ainoita oikeita, metropolien kadut hiljenivät. Tulisen ja kylmän sodan kokeneet muistivat tunnelman ja palasivat nuoruutensa ahdistukseen. Lapset eivät tienneet mistä on kyse. Kaikki kun kytkeytyi heiltä salattuun virukseen.Mediayhteiskunnan jokainen lähetys oli koronalähetys. Urheilu ja kulttuuri, viihde ja politiikka, talous ja tiede, edusti se mitä tahansa, oli koronan leimaamaa profetiaa. Presidenttimme…
Read More

Mistä muistamme vuoden 2019

Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan Ajanlaskumme kolmannen vuosituhannen toinen vuosikymmen päättyi Suomessa kolmeen hallitukseen saman vuoden aikana. Se muistutti jo Urho Kekkosen ajasta.   Vuosikymmenen aikana olimme kokeilleet seitsemää hallitusta. Toki 1950-luvulla näitä oli jopa kaksinkertainen määrä. Mutta silloin toki hyvin vaikeissa oloissa ja sotiemme jälkeen paikkaamme etsien ja demokratiaa harjoitellen. Näillä sanoin käynnistin esipuheeni vuoden kirjaani nimeltä ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan”. Essee- ja blogikokoelmaan oli kertynyt 250 artikkelia ja kansikuva viestitti puutarhani sisäänkäynnissä päätään pitävästä ihmisen luurangosta istuen valtaistuimellaan polvillaan maapallo. Elettiin vuotta 2019. Valtaistuimen molemmin puolin seisoo kolme naisfiguuria ja takana tuoliin on kirjailtu teksti ”Memento mori”. Muista kuolevaisuutesi. Se oli tarkoitettu…
Read More