Kuukausi: marraskuu 2022

30.11.2022 Geopolitiikka on maantieteen yksi tärkeimmistä ja etenkin meitä suomalaisia koskevista tutkimus- ja osaamisalueistamme. Se on sitä myös naapurissamme idässä. Maantiede on heille todella tärkeä ja myös monin paikoin salattu tieteenala. Poikki- ja monitieteinen, usein tiedekuntana esiintyvä ja osa sotilaallista valmiuttakin, äärimmäisen strateginen ja teknistä osaamistaan esittelevä tiede. Näin on toki myös monin paikoin lännessä, ei vähiten Yhdysvalloissa. Meillä Suomessa tätä oltiin koulujemme aineena jopa kokonaan lopettamassa 1980-luvulle tultaessa. Tänään bio- ja geotieteet ovat uudessa nousussa ja GIS sekä luonnonvaramme, ilmastomuutos ja satelliittiohjattu tieteenala on löytänyt paikkansa myös luonnonhoidon ja alan yrittäjyyden sekä tänään myös haettaessa turvallisuustakuita lännen suunnalta ja…

29.11.2022 Elämme nyt aikaa, jonka paradigmainen kuvaus liittyy läheisesti suomalaiseen poikkitieteiseen, monitieteiseen tai tieteiden väliseen tutkimukseen ja sen saavutuksiin. Eräs kiinnostavimmista alan saavutuksista on Suomen Akatemian rahoittaman ja Kirsti Salmi-Niklanderin johtamassa ”Pirstaleiset visiot” -hankkeessa. Monitieteisen hankkeen tutkimuskohteena olivat suomalaisen yhteiskunnan murroksien synnyttämät esityskulttuurin muodot ja suulliskirjalliset käytännöt 1900-luvun alussa, ja hankkeen tutkijat syventyivät poliittiseen agitaatioon, huhujen leviämiseen, saarnakulttuurin muutokseen, työväenteatteriin ja siirtolaiskulttuuriin. Kohteena on kiehtova persoonallisuus ja myös kirjailija, maailman Matti ja moneen ilmiöön eri mantereilla vaikuttaneen Matti Kurikan persoonassa. Lainaan kirjan alkusanoja: ”Idea Matti Kurikkaa käsittelevän kirjan kirjoittamisesta virisi hankkeen organisoiman seminaarin aikana Liverpoolissa vuonna 2015, kun Everyman-teatterin kuppilassa…

28.11. 2022 Lupasi aiemmin palata marraskuulle ja lähempänä joulun ja adventin aikaa lukemalla läpi vanhoja artikkeleitani juuri marraskuulta. Tämän päivän Helsingin Sanomia lukien valitsin juhlavuodeltamme 2017 kirjoituksen, jossa sivutaan lehden tapaa seurata Jussi Halla-ahon ”vavisuttavaa kokemusta” vieraillen Ukrainassa. ”Aika työskentelee nyt Venäjää vastaan, vaikka Kreml kuvittelee toisin”, lehti kirjoittaa Halla-ahon sanoina (HS 27.11. 2022). Halla-aho on Suomen ulkopolitiikan nelonen presidentin, pääministerin ja ulkoministerin jälkeen. Tämä paikka tulee ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävistä. Lisäksi Halla-aho on Suomen informoiduimpia ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja koskien etenkin Ukrainaa. Hän on ukrainan kielen taitoinen ja tuntee maata siellä asuneena henkilökohtaisestikin. Hän on jopa työskennellyt Suomen Kiovan-suurlähetystössä, on…

29.11.2008 – 27.11.2022 Kielen kanssa adventtiin - rakkauden monet kasvotKielitaistelun makuaKotimaisten kielten tutkimuskeskusta (Kotus) ollaan ajamassa alas siinä missä muitakin valtion tutkimuslaitoksia. Se on omituista, kun samaan aikaan meiltä on kadonneet niin pankit, perusteollisuus ja kauppa, oma raha ja nyt siis oma identiteettimme, oma kielemme. Se on oma ”omituisuutemme” josta taistelimme alkaen Michael Agricolasta ja edeten suomalaisuusliikkeeseen ja Elias Lönnrotiin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sivistykseen. Nyt on noustava kansakunnan kapinaan. Tämä on kirjoitettu adventtina vuonna 2008. Muistan hyvin tuon hetken ja ”Adventus Dominin” sekä aiemmin vierailuni luostarilaitoksen yhteyteen liittyvässä, sukuni nimeä kantavassa tapahtumassa. Siinä muisteltiin luostarilaitoksen veronmaksajia, lampuoiteja. Samalla myös onnettomuutta…

08.12.2008 – 26.11.2022 Siunatusta hulluudesta kohti kirottua hulluutta Aapeli, Simo Puupponen Savosta kirjoitti aikanaan siunatusta hulluudestamme ja näimme sen myös televisioistamme. Äitini joutui nuorena toimittajakokelaana oikolukemaan mm. hänen pakinoitaan Kuopiossa Savon Kansan lukijoille niitä siirrettäessä sotiemme aikaan. Aapelin pakinat olivat kysyttyjä ja kevensivät kohta alkanutta kirottua hulluutta ensi talvi- ja sitten jatkosotanamme. Äidin kuvaukset tuosta ajasta ja Kuopion pommituksista olivat miltei hurjempia kuin isäni kuvaukset rintamalta. Jotain samaa tapahtuu nyt myös Ukrainassa, jossa vihollisen kohteena ovat siviilien ylläpitämät ja strategisesti tärkeät vaikkapa energialähteet. Kun kiusaa tehdään, se kohdistetaan sinne missä kirottu hulluus on myös siviilien selviytymiseen yli talven tarkoituksellisinta pahuutta…

25.11. 2022 Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten.Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja, osa monografisia faktan ja fiktion yhdistelmiä ja valtaosa omille medioillemme tarkoitettuja, popularisoituja artikkeleita, alkujaan poikkitieteisiä alkulähteiltään. Samalla kun kiitän lukijoitani menneiden vuosikymmenien yhteisestä taipaleesta, toivon hyvää matkaa tälle…

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus 24.11. 2022   “Ratzel’s landscape”, Ratzelin maisema katsoo maisemasta tarkkailijaansa, ei päinvastoin. Tuo lause löytyy kotisivuni kohdalta ”Ratzelin maisema” tai ”Ratzel’s landscape”. Maalauksena tuo sama aihe katsoo minua selkäni takaa, joka ainut aamu ja ilta, myös tätä tekstiä kirjoittaessani. Tuo maalauksen nimi on juuri ”Ratzelin maisema”. Aihe on erittäin polttava ja kipeä, vähän tutkittu. Syynä ovat ilmiön tutkimuksen vaatiman aineiston aiheuttaman tuska ja kipeys, sen synnyn yhteydet sotiin ja muihin sellaisiin julmuuksiin, joiden tutkimusta vaikkapa sotarikoksinamme vältellään. Niihin onkin mahdollista puuttua vasta sopivan pitkän ajan kuluttua tapahtumista ja niiden käsittelystä, psykososiaalisista traumoistamme. Me emme välttämättä halua…

Hauen lauluLapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista Hauen lauluun, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa - mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan - samaan aikaan realistisen ja surrealistisen, kalan, linnun ja oravan hybridin, lapsena vaikeasti lausuttavan ja kaiken perinteisen samalla kyseenalaistavana. Se oli runo vapauden rytmistä, lapselle rakkaan kalan ja linnun asetelmasta runoilevana…

22.11.2022 Huippujalkapallo näyttäisi nyt ryvettyvän korruption, globalisaation ja luksuselämän ökyilyn yhteisessä myllyssä. Tai ainakin näin mediamme sen meille välittävät. Ikään kuin näiden miljonäärien elämää ei ihailtaisi juuri pohjattoman rikkauden ja menestyksen kautta sekä samalla nationalistisia arvoja korostaen äärimmäisen teatraalisella tavalla ja Hollywood elämää hakien. Miten kisat muka olisivat uskottavammat, jos ne järjestetään Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa tai Venäjällä? Quatar on pieni valtio aavikolla ja Lusai-stadion oli rakennettava siellä Quatarin aavikolle. Meillä Suomessa vaihtoehtoja on enemmänkin, mutta tiet tahtovat seurailla ikivanhoja harjujaksoja pilaten jääkausien aikana syntyneet luonnonrikkautemme. Joet on padottu ja valjastettu sähkön tuotantoon, eikä niiden perään ole kukaan itkemässä, olkoonkin että…

21.11.2022 Suomalaiset ovat rakentamassa kunnon esteet itärajalleen kuten Donald Trump lupaili rakentaa muurin Meksikon rajalle. Rajojen merkitys on ollut aina keskeinen osa kulttuuriemme historiaa ja Kiinan muuri näkyy jopa Kuuhun saakka. Aivan Trumpin, saati kiinalaisten kaltaista rajaa suomalaiset eivät aio rakentaa Venäjän rajallemme. Se olisi liian suuri ponnistus muistaen, kuinka valtaosa Europan rajasta vasten Venäjää on omaa rajaamme, yli tuhat kilometriä ja pääosin asumatonta korpea. Luonto siinä häiriintyisi ja jakautuisi itäiseen sekä läntiseen ekologiseen lokeroonsa. Ihmisiähän rajat eivät pidättele globaalissa maailmassa häkkejä rakennellen. Sodatkin käydään kohta lasertykein ja ohjukset eivät pääse karkaamaan väärän valtion puolelle nekään. Jos rajaa ei huomaisi…