Suomalaisen maaseudun lyhyt historia

1.11.2006. - 28.09.2008 – 21.02.2023 Suomalainen maaseutu ja yhdyskuntarakenne on käynyt jatkuvaa kamppailua olemassaolostaan. Elimme 1960-luvulla kyliemme suurta aikaa, jota ruokkivat aiemmat maareformit ja myöhemmin monet asutuslait sekä Karjalan evakkojen sijoittaminen maaseudulle. Sotien jälkeen maaseutu eli vahvaa nousukautta, uudisrakentamista, jossa koulu oli kylän keskipiste. Kirjassani ”Agropolis Strategia tai Agropolis Strategy” käyn lyhyesti läpi suomalaisen maaseudun rikkaan historian. Viljelyn luonne oli ohjaamassa kylien syntyä ja niiden sosiaalista rakennetta. Samaan aikaan, kun läntinen osa maata sai tiiviin kyläasutuksen, kaskitalous suosi idässä ja pohjoisessa harvempaa asutusta.  Samalla kaskeaminen piti väestön jatkuvasti liikkeellä ja edellytti pienten osuuskuntien yhteistyötä. Ensimmäiset itäsuomalaiset ”piällysmiehet” olivat noin kymmenen…
Read More

Paluu vuoden 2008 kouluun ja yliopistoon

Webympäristön ryhmät ja innovointikyky. 20.02.2023 Kirjoitan tarkoituksella vaaleihin osallistuville juuri 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kirjoistani ja blogeista, artikkeleista myös kirjojeni sisällä. Miksi ihmeessä niin ikääntyneitä artikkeleita? Koska tuolloin koulutin noin 20–25-vuotiaita yliopistojemme oppilaita ja käytin näitä tietojani sekä kirjoja koulutuksessa. He ovat nyt 15 vuotta vanhempia, eli 35–40-vuotiaita. Minkä ikäisiä ovat omat ministerimme tänään, pääministeri ja hänen ohjailussaan työskentelevät virkamiehet?  Aivan oikein, he ovat juuri keski-iän kynnykselle ehtineitä tai hiven vanhempiakin. Koulutukseni käynnistyi jo 1970-luvun puolivälissä, jolloin oppilaani olivat opettajansa ikäisiä tai joku jopa vanhempikin. Eli 25-vuoden ikäisiä tulevia maistereita ja tohtoreitamme. Joka vuosi 40 uutta opiskelijaa. Heillä oli kymmeniä opettajia…
Read More