Blogi

Paluuta vuoteen 2010 varottava.

Vuoteen 2010 ei saa palata Olen ottanut loppuvuodesta esille kirjoituksiani vuosikymmenen takaa. Miksi? Koska takanamme on yli kymmenen hallitusta ja menetetty vuosikymmen. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että pandemia vie meidät suljettuine järjestelmineen vaiheeseen, jossa meidän olisi tullut oppia vuosikymmen sitten tehdyistä ratkaisuista ja niiden merkityksestä syntyvään pitkään taantumaan. Yhdysvaltain presidentti reagoi asiaan oikealla tavalla 30.11. 2021 puheessaan. Hän kertoi kuinka toistuvat virukset ja niiden muunnelmat eivät ole alku uudelle normaalille. On jatkettava tässä jo koetusta sekä elettävä tavalla, jossa alkava kasvu muuttuu myös pörssissä pysyvämmäksi ja koettu notkahdus oli vain hetkellinen. Meillä on jo valmiina ne rakenteet, jotka edellyttävät suojautumista…
Read More

Entäpä jos – nyrkki.

Miten nyrkki olisi menestynyt pandemiassa? Pandemian hoitoon liittyy lukematon määrä epäonnistuneita valintoja ja myöhästyneitä tekoja. Ne liittyvät poikkeuksetta poliittiseen hallitukseen ja sen tekemiin valintoihin. Mediat luettelevat niitä päivittäin ja ovat ikävällä tavalla oikeassa. Hallitus kun joutuu operoimaan pohtien myös poliittisia pisteitään ja ministerit omaa imagoaan. Kukaan ei tätä varmasti kiistä. Hallitus ei ole yhden asian liike ministereineen. Lisänä oli hybridiajan ongelmat ja menetetty vuosikymmen. Olisiko presidentin nimeämä "nyrkki" kyennyt hoitamaan kaikki nämä epäonniset ratkaisut hakematta itselleen poliittista hyväksyntää ja pisteitä? Onko meillä sellainen valtiollinen poliittinen "hybridihallitus", jonka kyky hoitaa kansalaistensa turvallisuus oli heti alusta arveluttava, jonka vuoksi presidentti olisi halunnut…
Read More

Media- ja hybridiyhteiskunnan eskapismia

Kurkistus mediavuoteen 2011 Eskapismilla tarkoitamme brittikirjallisuuden mukanaan tuomaa 1930-luvun ilmiötä, jossa korostuu yhteiskunnallisen tietoisuuden sekä arkirealismin ymmärryksen hämärtyminen.  Toki tätä todellisuuspakoisuutta oli havaittavissa jopa Suomessa saakka. Euroopassa oltiin pettyneitä tylsän arjen realismiin ja sitä paettiin päihteisiin, taiteeseen ja taiteen mukanaan tuomaan fantasiaan, mietiskely ja matkustelu oli etenkin uuden keskiluokan muuttuvaa elämää. Oman aikamme eskapismi eroaa kuitenkin etenkin sosiaalipsykologisesti tuon ajan todellisuuspakoisuudestamme. Kanssakäymisen vaikeus etenkin lähiympäristössä näkyy ja kuuluu, vaikkapa tavassamme muuttaa maalta kaupunkeihin globaalisti valtavina massoinamme. Tämä näkyy ei vain maailmalla, toki myös Suomessa, vieraantumisesta perheestä, suvusta ja nyt myös työyhteisöstämme. Pandemia vain vauhditti tätä uutta ilmiötä sosiologisena eskapismin lähteenämme.…
Read More

Hesarin sivuilta ensimmäisenä adventtina.

.Matka utopista dystopiaan on pelkkää harhaa Vuosikymmen sitten kirjoitin kirjat otsikoilla ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” ja ”Utopiasta dystopiaan”. Niitä edelsi vuosikymmeniä aiemmin kirjottamani ennustekirja vuodelle 2011 hiven kaunistellen ”Arctic Babylon 2011”. Pelon viljely on liian halpaa kirjallisuudessa. Myöhemmin lisäsin vielä mukaan vuoden 2015 sekä kirjan ”Menetetty vuosikymmen”. Voitte arvailla mikä se vuosikymmen oli. Autan hieman. Suomella oli tuon vuosikymmenen aikana kymmenkunta hallitusta. Joku kirjoittaisi kyllä ”jallituksista” jos rehellinen olisi ja jättäisi turhat kaunistelut sivuun. ”Mediayhteiskunnan kouristelu pandemiaan” oli vuoden 2019 kirjani otsikko ja taisi sekin osua kohdalleen, kun elämme adventtia 2021 ja sen ensimmäistä sunnuntaita. Vai mitä arvelette, kun avaatte Helsingin Sanomien…
Read More

Slummikulttuurin tuotteitamme.

Slummikulttuuri leviää ja voi hyvin Jos teet arvotauluja, sinä voit asua ihan hyvin Forssassa. Mutta tuotteesi sinun on myytävä muualla kuin Suomessa. Sama koskee tiedettä, ei vain taidetta tai vaikkapa huippu-urheilua. Internet ja digiaika muutti kaiken. Voit operoida myös Suomessa maaseudulla. Ei ole tarvis muuttaa Helsinkiin. Päinvastoin. Vain vaalit ovat poikkeus. Forssalaiset eivät äänestä sinua ellet tuota tavaraa Forssan torille. Tämän vuoksi demokratia ajautui poliittisine liikkeineen syvään kriisiin. Forssan torilta äänensä keräävä ei menesty globaalissa kilpailussa. Forssa ei taas voi menestyä vain auttamalla takkia toisen forssalaisen harteille. Sen ymmärtäminen on korkeampaa matematiikkaa. Lappilaiset oppivat tämän matkailusta muita nopeammin. Saamelaiset ovat…
Read More

Politiikassa on lupa käyttää myös järkeään ja harkita, hakea viimeisintä tietoa.

Ruotsi on ajautunut vaikeuksiin. Keskellä pandemian syvintä kriisiä, Ruotsissa omituisesti hoidettua, ensimmäinen nainen pääministerinä hoitaa virkaansa vain muutaman tunnin. Muistuttaa hämärästi jotain vastaavaa Suomessa kokien. Pääministeriksi valittu nainen sai jotain sopimatonta postia ja eikös hänen kohdallaan ura tässä tehtävässä päättynyt keskustalaisena naisena hetimmiten alettuaan. Eron myönsi toinen nainen presidenttinämme.  Olisiko suomalainen mies toiminut toisin? Olisiko hän ylipäätään edes harkinnut erota? Ruotsi aikoo jatkaa yhden puolueen hallitustaan, kuten niin monesti ennenkin. Se muistuttaa siinä itäistä naapuriamme. Kerrotaan että maa on ainut, jossa sosialismi on jotenkin onnistunutkin. Venäjällä, Neuvostoliitossa, se ei oikein toiminut. Nyt puhutaan kuitenkin uhasta, joka syntyy sen naapureissa ja…
Read More

Tunne oma tilasi – anna arvo toisellekin.

Maantiede on tieteenä ikivanha mutta samalla koko ajan uusiutuva. Viimeisin suuri muutos tapahtui hetkellä, jolloin GIS (Geographical Information System) muutti sekä fyysisen maantieteen että kulttuurimaantieteen. Tällainen muutos kuvataan usein paradigmaisena, maailmankuvat vaihtavana vaiheenamme. Silloin ei muutu vain yksittäiset teoriat ja mallit vaan maantiede joutui tutkijoineen arvioimaan koko aiemman toimintaympäristönsä.   Maantiede on hyvin perinteinen maailmankuvaamme muokannut tieteenala karttoineen ja tutkimusmatkailijoineen. Sillä on ollut myös valtava vaikutus paikalliseen toimintaamme ja sen käytännön elämään alkaen suunnittelumaantieteestä, aluesuunnittelusta ja kaavoituksestamme. Tänään kuntien merkittävimmäksi tehtäväksi aluevaalien jälkeen näyttäisi jäävän juuri maankäytön sääntely eri toiminnoillemme, kaavamonopoli. Maantiede on perinteisesti moni- ja poikkitieteinen ja monessa suuressa…
Read More

Matka kohti hybridiyhteiskunnan ydintä

Johdanto Hybridi biologisena ja teknisenä ilmiönä on meille tuttu mutta yhteiskunnallisen ilmiönä jo vähän mutkikkaampi. Olen kirjoittanut paljon aiheesta mm. kirjan nimeltä ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” vuodelta 2011 ja ”Mediayhteiskunnan hybridistä pandemiaan” vuodelta 2020. Kun kyseessä on kokonaan uusi yhteiskuntamalli ja sen synty oman aikamme todella mutkikkaisiin rakenteisiin, jossa internet ja digiaika muuttivat paradigmaisesti myös poliittiset järjestelmämme, demokratian ja puoluelaitokset niiden mukana, taustalla häärii etenkin muuttuva media ja sosiaalisen median monet ilmiöt ja alustat. Paradigmainen muutos muuttaa maailmankuvamme ja näin kävi myös yhteiskuntamallien kohdalla, jolloin moni alkoi käyttää syntynyttä tilannetta tavalla, jota aloimme kutsu hybridivaikuttamiseksi. Tuoreimmat esimerkit syntyvät Suomen eduskunnasta ja sen…
Read More

Kun Suomi men rikki – eskapismista ja dystopiasta jaloilleen.

Kirjoitin eilen Suomi-kuvasta ja maan jakautumisesta kahtia. Tänään Saksan pitkäaikaisen johtajan puoliso miehenä ja professorina uskaltaa viimein avata suunsa ja kutsuu rokotuksia pakoilevia kreationisteiksi. Siis ihmisiksi, jotka ovat menneen maailman taikauskosta eläviä ja sieltä maailmankuvansa hankkineita. Näitä tieteellisen maailmankuva vastaisia ajattelijoita löytyy toki Suomestakin ja hyvä niin. On oltava myös sellaista ajattelua, jossa tiede hylätään olkoonkin että sen sähköisiä välineitä käytetään tämän propagandan levittämiseen ja jopa taitavasti sitä myös manipuloiden ja tehden taitavia teknologisia rikoksia maalitettaessa vastapuolta. En oikein usko tähän kreationistiseen maailmankuvaan tieteen välineitä taitavasti käyttävien arvomaailmassa ja moraalissa. Pikemminkin oletan, että vahvojen moraalisten arvojen sijaan kyseessä on niiden…
Read More

Eskapismi – todellisuuden pakoilua medioissamme.

Media ja todellisuuspakoinen valta - eskapismi Venäjä lisää jännitettä, tavoite ei ole yhtä kuin strategia ja sushista tuli uusi lauantaimakkara, otsikoi Helsingin sanomat pääkirjoitussivunsa 22. marraskuuta 2021. Rokotusten kanssa ei pidä hosua, hiilinielujen merkitys ilmastotoimissa kasvaa ja insinöörinkin saa leikkiä, sama media otsikoi puolestaan kolme pääkirjoitustaan 20. marraskuuta 2021. Sunnuntain otsikot olivat taas pääkaupungin omia lukijoita palvelevia tyyliin: ”Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa”. Päämedioiksi luettavan lehden tärkein sivu ja sen otsikot ovat kuvaus muustakin kuin tuon päivän ajankohtaisista tapahtumistamme. Kipuileeko Helsinki todella, olisiko rokotusten kanssa toimittava toisin kuin hosuen ja hosuuko joku ja missä, leikkivätkö insinöörit ja jos eivät, kuka heitä…
Read More