Month: October 2022

Klusterirakennelmien ja robotiikan vuosikymmen 19.10.2022 Olen kuvannut uuden vuoistuhannen toisen vuosikymmenen menetettynä vuosikymmenenä. Olen sen myös perustellut ja pohjustanut satojen esseiden ja artikkeleiden kautta. Olen lisäksi yhdistänyt ne sekä kahdeksi kuvitetuksi laitokseksi (Vuosikymmen kirja I ja II) sekä erikseen yhdeksi laitokseksi otsikolla ”Menetetty vuosikymmen”. Sen kannessa komeilevat Putinin ja Trumpin kasvot. Se mitä meille tapahtui liki päivä päivältä sitä seuraten ja käyttäen niitä välineitä ja kokemuksia, joita olin vuosikymmenen saatossa hankkinut, antoi minulle mahdollisuuden analysoida myös sellaisia aineistoja ja henkilöiden toimintaa, joita kutsumme alan tutkimuksessa ensimmäisen vaiheen innovaattoreiksi. Se mitä vuoden 2019 aikana tapahtui ja jonka seurauksena oli globaali Covid-19…

Eiköhän tämä ole nyt tässä 18.10.2022 Mitä tapahtui juhlavuotenamme 2017?  Juhlavuoden jälkeen julkaisin kirjan ”Blogi- ja esseekirja 2017 – Suomi 100”. Sen esitesivun riveillä on kirjoitettu seuraava lyhyt teksti: ”Suomen itsenäisyyden juhlavuosi muistetaan muustakin kuin tuhansista juhlaan liittyvistä tapahtumista ja kesästä vailla helteitä. Ne helteet ja ilmastomuutoksen oikullisuus odottivat tulevaa kesäämme. Sen sijaan menneen vuoden tapahtumat terrori-iskuineen ja veritekoineen jatkuivat ja saavuttivat myös Suomen Turun.Mediayhteiskunnan ja sen korporaatioiden kouristelu jatkui, siinä missä sosiaalisen median kasvun valtava suosio, aggressiot, vihapuhe, populismin monet muodot, demokratian ja puoluelaitosten kriisi, tekoäly ja robotisaatio. Toki kaikki tämä oli ennustettua ja siitä varoitettukin. Arvojen, normien ja…

18.10.2022 Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 tuotti kirjan ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”, jonka johdanto ”Make Finland great again” sekä Paavo Haavikolle omistettu kiitoskirje olivat perinteisen esipuheen paikalla tai oikeammin sen jälkeen. Itse kirja käynnistyy esitellen kuninkaamme, keisarit ja presidentit. Kirja on sadas monografinen työni laskien mukaan myös vaikkapa väitöskirjanikin. En nyt lainaa tuosta kirjasta ja sen kuvituksesta vaan siirryn huomattavasti vanhempaan tuotantooni. Kirjoitin kirjan ”Kansalainen Klasomenesta” 1970-luvulla Oulussa asuen ja se oli tarkoitus julkaista Kaleva lehden painossa. Se ei onnistunut alan yrittäjän tehdessä vararikon. Näin käsikirjoitus jäi odottamaan tulemistaan ja julkaistiin lopulta Saksassa nimellä ”Arctic Babylon 2011”. Oheinen…

Matkalla kohti 2020-lukua On aika siirtyä vuoteen 2016 ja samalla muistaen, kuinka tuota vuotta Suomessa leimasi valmistelut seuraavaan juhlavuoteemme. Olemme olleet itsenäisiä vuosisadan ja oma aikani kului kirjoittaen kirjaani ”Finland’s big year 2017, Suomi 100”. Sen kirjoittaminen käynnistyi käyden läpi noin tuhat vuotta ennen tätä hetkeä. Siihen vaadittiin yli sata ensimmäistä sivua, lyhyt kuvaus Ruotsin ajan kuninkaistamme ja Venäjän keisareista. Ja vasta tämän jälkeen kuvaus presidenteistämme. Pohdinta siitä, miten nämä pärjäisivät tämän päivän vaaleissa keskenään kisaillen. Tänään Jari Tervo jatkaa Helsingin Sanomien aiemmin meitä valaisevia artikkeleita putkimiehistämme ja pankkien avustajista Venäjällä entisinä pääministereinämme. Suoraan Tervon kolumnia lainaten ilmiö on nyt…

Onko sillä mitään merkitystä? Samaan aikaan kun seuraamme yhtä tapahtumaa, sotaa Ukrainassa, me emme seuraa muita tapahtumia, ikäviäkään. Ellet sitten kirjaa niitä muistelmiisi tai esseisiin, joka päivä sellaista kirjoittaen. Et vain omaa päiväkirjaasi narsistisesti täytellen.   Muistatko mitä tapahtui vuonna 2015? No minäpä palautan mieliin muutaman tapauksen joka kuukaudelta. En päivittäin kuten päiväkirjassa. Tammikuussa 2015 Lavia, Maaninka ja Tervasjoki lakkasivat olemasta ja liitettiin Poriin, Kuopioon ja Lietoon. Niin loppui näiden kuntien luottamusmiesten ja -naisten puuhastelu. Ellei nyt sitten valittu kaupunginvaltuustoon. Aika harva maalaispitäjän edustaja valitaan eduskuntaan tai edes maakuntavaltuustoomme, aluehallintoon. Näin siitä huolimatta, että pienet seutukaupunkien ja niiden maalaiskuntien asukasmäärä…

15.10.2022 Suomen itsenäisyyspäivä alkaa seuraten sotiamme ja sotaleffaa, moneen kertaan uudelleen se ohjaten. Silti tämä iisalmelaisen miehen, Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas, on edelleen se suosituin ja alkuperäinen tapa käynnistää joulumme odotus ja itsenäisyyspäivän kättelyt Presidentin linnassa. Talvisota ja jatkosota ovat suomalaisen identiteetin perusta itsenäisyyspäivää juhlistaen. Elokuva esittelee jatkosodan aikaa. Presidentinlinnan kättelyn jälkeen eliitti siirtyy hetkeksi tanssimaan ja jatkoille. Ei varmaankaan likimainkaan kaikki. Valtaosa on vakiovieraita, virkansa puolesta juhlimassa. Sven Dufvaa siellä ei näy. Hänkin kuvattiin taistelemassa aikanaan Iisalmen Koljonvirralla ja ohjaajana kukas muu kuin Edvin Laine. Tämä tapa viettää itsenäisyytemme juhlaa on maailmalla poikkeava. Ruotsalaiset juhlivat sitä sopivampaan aikaan…

Sukupuolet ja ikä ovat sellaisia. 14.10.2022 Vuosi 2013 ja sen artikkelini lainasin Suomen Kuvalehdestä. Kirjoitin silloin tuohon lehteen pyydettynä ja tuo aihe liittyi ehkä parhaiten vuoden 2013 suomalaiseen ilmapiiriin ainakin keväällä sitä Lounais-Hämeestä seuraten. Sukupuoleen liittyvät aiheet ovat toki olleet aina ajankohtaisia mutta välillä ne tulevat poikkeuksellisen vahvasti esille ikään kuin muun puuhan ja puhumisen puutteessa. Ei pidä puhua asian vierestä, kun tarkoitamme vaikkapa dualismia tai valtaa ja sen rakenteita. Myyvin tapa markkinoida asiaansa ei ole filosofinen pohdinta ja tiede vaan mahdollisimman yksinkertaiset esimerkit ja niiden varaan rakennetut valtarakennelmat. Tämä asetelma on juuri sellainen. Miehet Marsista, naiset Venuksesta - myös…

Sven Dufvan tapaan eläen 13.10.2022 On aika mennä vuosikymmentä 2010 eteenpäin ja valitsin noin 300 artikkelistani vuoden 2012 loppupuolella kirjoittamani medioille jakamani palkinnot. Ne kertovat ehkä muita artikkeleja laajemmin, mihin suuntaan maa ja maailma kulki tuolloin medioita seuraten. Olimme siirtyneet jo aiemmin mediayhteiskuntaan ja sosiaalinen media vei meitä ja muut vikisivät. Olkoonkin että oma mediamme oli siellä usein vielä hoitamatta ja kotisivut kehnoja. Niitä ei seurattu tai ne oli kohdistettu väärin. saimme kehnoa palautetta, jolla ei ollut juurikaan käyttöä edes viihteenä    Bulevardi yhtenä sivustoistani ei ollut omani eikä sitä ollut Facebook tai muut twitteristä alkaen. Yhdysvaltain tuleva presidentti sai…

Viihteen varjolla kohti korporatiivista takapajulaa 12.10.2022 Suomalaisen identiteetin perustana on edelleen perinteiset alkaen kielestä. Toki tokaisu koti, isänmaa ja uskonto on muuttunut monipuolisemmaksi EVA:n tutkimuksessa monipuolisemmaksi. Me pidämme harrastuksiamme jopa tärkeämpänä kuin ammattia ja se kertoo vapaa-ajan lisääntymisestä. Otamme harrastuksemme myös vakavasti. Sukupuoli ja ihon väri ovat nekin perinteisiä siinä missä asuminen joko kaupungeissa tai maalla. Kaupungissa asuva koetaan vahvemmaksi valtiksi ja sitä olisi nyt käännettävä luonnonvara-alueittemme eduksi. Muuten meidän tärkeimmät primaarielinkeinomme jäävät hoitamatta. Maaseutu ei voi olla ainoastaan suojelukohde ja tapa hakea luonnonvaroja landelta. Syrjityiksi ihmisryhmiksi enemmistö arvioi vammaiset, etniset vähemmistöt, tummaihoiset, turvapaikanhakijat, sukupuolivähemmistöt, ylipainoiset, maaseudulla asuvat, seksuaalivähemmistöt ja…

Menneen vuosikymmenen varjot 11.10.2022 Mennyttä vuosikymmentä on monessa yhteydessä luonnehdittu menetetyksi. Olen itsekin syyllistynyt kirjoittamaan kirjan menetetystä vuosikymenestä jo paljon ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Sen kansikuvassa komeilevat Vladimir Putin ja Donald Trump. Kirja painettiin Saksassa. Suomessa se ei olisi onnistunut. Politiikassa se merkitsi Suomelle yli kymmentä eri hallitusta. Sote soppaa ole keitetty, ja ennen sitä kuntaliitoksia, mutta huonolla menestyksellä. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, joka etenee jo käytyjen aluevaalien jälkeen alkaen hoitajien lakolla. Itse olisin toivonut toisenlaista aluejakoa ja aluehallinnolle huomattavaa itsenäisyyttä samalla hiven Sveitsin mallin mukaan eläen kantoneineen.   Uusi vuosikymmen sai Suomessa naisvaltaisen hallituksen ja hallitus kannettavakseen globaalin pandemia.…