Blogi

Hauen laulu Lapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista Hauen lauluun, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa - mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan - samaan aikaan realistisen ja surrealistisen, kalan, linnun ja oravan hybridin, lapsena vaikeasti lausuttavan ja kaiken perinteisen samalla kyseenalaistavana. Se oli runo vapauden rytmistä, lapselle rakkaan kalan ja linnun asetelmasta…

Maakuntavaalit lähestyvät – oletko valmis? Pikku Pietarin pihassa Kuntavaalien jälkeen meitä odottavat aluevaaleiksi kutsutut maakuntavaalit. Moni suomalainen ei tiedä, mistä näissä vaaleissa on kysymys suhteessa paikallisvaaleihimme kunnissa sekä eduskuntavaaleihimme. En minäkään tiedä. Ei kukaan voi sitä tietää äänestämällä sellaisia poliittisia liikeitämme ja henkilöitä, jotka eivät tiedä millaisessa liikkeessä ovat ehdokkaina ja miksi. Parhaiten tämän tietävät alan tutkijat ja tiedemiehet. Heitä ei vaaleissa ole mukana käytännössä lainkaan. Jos tällainen henkilö lähtee mukaan vaaleihin, hänen motiivinsa on äänestäjälle ja kilpailijoille outo ja ilman perinteistä, lähinnä tietämättömyydestä tai narsismista syntyvää motiivia, taloudellisen tai sepitteellisen voiton tavoittelua, kuvitteellista valtaa ja sen tuomia oikeuksia ylläpitää…

Paralympialaisista sokeiden ja kuurojen nerouteen Olemme saaneet seurata olympialaisten jälkeen paralympialaisia. Menestymme niissä monin verroin paremmin kuin terveinä ja normaaleina itseään pitävien kisailussa. Siihen löytyy varmasti syitä, jotka ovat uskottavampia kuin monet muut selitykset urheilijoittemme menestykselle. Samalla tämän vammana pidettävän ilmiön pohdinta saattaisi avata meille ovia sellaiseen maailmaan, jonka ymmärtäminen on jäänyt vähemmälle pohdinnalle. Palaan jälleen aikaan, jota elimme ennen kadotettua tai menetettyä vuosikymmentämme kymmenine hallituksineen ja sote soppineen. Terveinä itseään pitävät ihmiset kun saavat aikaan usein pelkkää saamattomuutta. Vammautuneilla ei ole sellaiseen niin paljon aikaa ja mahdollisuuttakaan. Viihde ja politikointi kun on rakenneltu valtaosin juuri keskiverto normaalina pitämillemme ihmismassoille.…

Manun kiehkurat ja äijäkulttuurin elämä. Tämä päivä (2.9.2021) muistetaan presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun voittajatyöstä. Kirsti Kaulasen teos ”Välittäjä” herättää samantapaisen keskustelun kuin aiemmatkin vastaavat tutkielmamme. Ne eivät näytä liittyvän juuri mitenkään esittäjäänsä. ”Suomi idän ja lännen välissä” on yhtä uskottava kuin Risto Rytin ”Vastuun vuodet” (1994) tai Relanderin graniittikuutiot (1996). Helsingin Sanomat (2.9.2021) havaitsee kuitenkin saman kuin mihin kotisohvalla istuva avopuolisoni eli Manulle tyypilliset otsakiehkurat.  Näin ”Manun kiehkurat” on saamassa kansalta hyväksynnän ja pulinat pois. Esteettisesti työ on varmaan valmistuttuaan vaikuttava ja valaistuna myös poikkeuksellisen kaunis ankeitten patsaitten rinnalla. Rajana sen tulkinnalle ovat vain mielikuvitus ja kyky muistaa Koiviston ajan…

Kuntayhteistyö ja ammattikiusaajat Seurasin juuri Timo Soinin haastattelua ja se toi mieleeni Walter Scottin lausahduksen ”Aika on vuorovesi eivät odota”. Tunsin Soinin varhain Veikko Vennamon puoluetoimistosta ja myöhemmin perustamassa omaan puoluetta mutta vanhoille kivijaloille. Uuden nousun ja nousuveden odottaminen vei aikaa vuosikymmenet. Ja koko tuo odottaminen ja laskuveden yllättävä hetki teki ministerin salkusta lopulta sen ainoan merkittävän, jota Soini nyt myös haastattelussaan muisteli. Will Rogers havaitsi jo ennen meitä, kuinka ”Puolet elämästämme kuluu siihen, että yritämme saada kulutetuksi sen ajan, jonka olemme yrittäneet säästää hosumalla läpi elämän.”   Palaan nyt jälleen vuosikymmen sitten kirjoittamaani. Miksi taas sinne? Koska olemme menettäneet…

Portugalin Fadosta Irlannin Riverdance tanssiesityksiin. Eurooppa on painumassa unohduksen suohon, jossa mennyt vuosikymmen on ollut myös suomalaisille menetetyn maailman muistelemista. Seuraamme olympian kisoja ja olemme kadehtivinamme naapureillemme, joiden yhdysvaltalainen seiväshyppääjä ja kenialaiset juoksijat menestyvät siinä missä turkulainen kiekkojätti heilauttaa kättään tervehtien turkulaista mummoaan. Omat mitalimme ovat saman nyrkkeilevän naisen epätoivoista itkua pitelevää tuskaa. Venäläiset seisovat korkeimmalla pallilla kuunnellen hymniä, joka ei ole heidän omansa sekä katselle lippua, joka on jotain muuta kuin meille niin tutuksi tullut suuren ja mahtavan itäisen naapurimme ominta patrioottista elämää. Korona-ajan elämä Euroopassa on paljastanut sen heikkoudet rinnan suurten ja vahvojen valtioiden kisailussa. Samalla olemme liki…

Nepotistisen maailmankuvan paluu koronan pelossa Aku Ankassa Walt Disney teki merkittävän havainnon, jota hän käytti Tupun, Hupun ja Lupun tarinansa avainhahmon etenkin jenkkityylisessä narraatiossa, tarinan kerronnassa. Hän nimesi heidän holhoojansa ensiksikin ankaksi ja toiseksi poikia veljenpojiksi. Ei hänen, Aku Ankan, omiksi jälkeläisiksi. Kyse kun oli oikeasta jenkkityylisestä yhteiskuntamallista. Se levisi Suomeen kuin häkä päähän. Syntyi Yhdysvaltain itäisin osavaltio ilman kritiikin häivää. Sama jatkui myös Akun suhteessa vaikkapa vauraaseen ja kitsaaseen setäänsä, pankkiiri Roope Ankkaan. Hän ei ollut vahingossakaan isähahmo vaan setä, Aku onneton oli hänen veljenpoikansa hänkin. Isän suhde lapsiinsa on kokonaan toinen kuin sedän, ja veljenpojat voivat hekin hivenen…

Tieteeltä on haluttu karsia rahoitusta ja tästä on käyty keskustelua. On keskusteltu myös siitä, onko tiede ja sen antamat ohjeet koronan hoidossa ja rokottein varmasti oikeaa tietoa ja voisiko sitä epäillä? Tiedettä on induktiivista ja deduktiivista ja se syntyi montaa kautta eikä vähiten domestakaatiokeskusten yhteisenä työnä. Mitä nämä ovat, kerroin mm. liki tasan kymmenen vuotta sitten kotisivullani ja Bulevardissa. Otan sen nyt uudelleen esille, koska oma tiedeministerimme kertoi ottavansa kritiikin vastaan "stoalaisella tyyneudellä". Saska Saarikoski kertoo kolmnissaan (HS 29.8. 2021) kuinka tiede on ikuista epäilyä ja kaukana poliitikon varmasta mielipiteestä, jolla hän pyrkii vakuuttamaan muutkin. Tiede ei pyri vakuuttamaan vaan…

Suomalaisena tieteilijänä maailmalla digiajan tuotteena Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten.Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja, osa monografisia faktan ja fiktion yhdistelmiä ja valtaosa omille medioillemme tarkoitettuja, popularisoituja artikkeleita, alkujaan poikkitieteisiä alkulähteiltään. Samalla kun kiitän lukijoitani menneiden vuosikymmenien yhteisestä taipaleesta, toivon…

.Ulkona sataa parhaillaan rankasti ja olemme siirtymässä kesästä kohti syksyä ja kaamosta. Kuusi viikkoa kestäneet helteet ovat varmasti nyt ohi ja muutos oli Suomelle tyypillinen. Kesät ja syksyt eivät ole nekään veljeksiä. Vuodenaikoja on neljän sijaan kolme tai oikeammin täysi tusina. Jokainen kuukausi on erilainen. Jörn Donner tämän minulle opetti ja oli oikeassa. Hän oli kirjailijana hyvä havainnoija ja uskalsi olla myös yleisen käsityksen kanssa vastavirtaan uiva muuten usein niin yhden asian ilmiöissämme etenkin medioitamme seuraten. Nyt seuraamme pandemian nelättä aaltoa ja sen pitkäkestoisia sairauden oireita sekä Afganistanin kriisin viimeisimpiä vaiheita. Kiire myös suomalaisten palauttamisessa hallitsee uutisointia. Analysoimme tuon sodan…