Blogi

Googlatessani nimeni sain yllättäen vastaukseksi Paula Takion kuvan ja tekstin, joka oli luonnollisesti luettava. Toki löytyi muitakin nimiä ja tekstejä mutta tämä pysäytti tänään erityisesti. Näin siksi, että päivä oli kulunut lasten parissa ja pohtien samalla koulutusta ja kouluarvosanojamme. Meillä kun on tapana vertailla toisiamme jopa Eduskunnan kyselytunneilla ikään kuin istuisimme ministerin aitiossa vastaamassa opettajan kysymyksiin. Oppositio hiostaa ministereitä tekemättömistä töistä ja nämä onnettomat hakevat toisistaan turvaa ja näyttävät jopa olevan syyllisiä siihen surkeuteen, jonka seurauksena on kohta kolmas maailmansota tai ainakin stagflaation syntyinen, kurjuusindeksin ilmaantuminen taloutemme hoitajien kyvyttömyydestä kertovaksi riesaksi. Näin Takio käynnistää oman minulle avautuneen bloginsa (kursiivi): ”Kun…

Rasisimi ei tarkoita vain ihonväriä vaan myös ikää, sukupuolta, mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Rasistinen ihminen vierastaa kaikkea hänen mielestään vierasta ja sellaista voi olla myös kieli, koulutus, ammatti, väärät värit ja muoti, pukeutuminen, ulkonäkö ylipäätään, mielipiteet, ammatti, tiedot ja taidot, kaikki maan ja taivaan väliltä ja etenkin taivaan ja siten myös uskonto, maailmankuva arvot ja normit, elämä itse. Rasisimi on yhtä vanha ilmiö kuin ihminen itse ja hänen tapansa vertailla itseään muihin ihmisiin. Todeta itsensä ainoaksi oikeaksi painokseksi. Thats life. Harvaan asutussa maassa kaikki ulkopuolinen oli omaksi koetulla reviirillä vierasta ja pois pyyhittävää. Venäjä on harvaan asuttua Siperiaa…

Menneen kevään tapahtumat ovat tuoneet esille vallan ja sen käyttöön liittyvät ihmisenä olemisen ongelmat. Sankaruus ja petturuus ovat usein lähellä toisiaan ja palaan 2010-luvulla kirjoittamaani kahteen artikkeliin. Toinen liittyy valtaan osana persoonallisuuttamme ja muistuttaa omaa lapsuuttani ja kokemuksiani vallasta sidottuna lapsen tapaan liittää se persoonallisella tavalla omaan nimeensä. Kuten keisari tai kuningas omaan arvonimeen ja sen tuomaan henkilökohtaiseen kokemukseen. Siis siihen ihmiseen, joka on oman persoonansa vankina, mutta samalla yhteiskunnallisten narraatioiden kautta valtaa käyttävä fyysinen olento. Toinen ei psykologisoi valtaa yksilön tai lapsen kokemuksena vaan siirtää vallan institutionaaliseksi ilmiöksemme. Se on meille tutumpi ilmiö, olkoonkin ettei näitä kahta voi erottaa…

New York Times raportoi Ukrainan ja Yhdysvaltojen viranomaisiin viitaten, että Venäjän korkea-arvoisin upseeri, kenraali Valeri Gerasimov vieraili etulinjassa Itä-Ukrainassa viime viikolla pyrkiessään elvyttämään Venäjän hyökkäystä siellä. NYT:n mukaan vierailun aikana Gerasimov pakeni niukasti tappavalta Ukrainan hyökkäykseltä koululle, jota Venäjä käytti sotilastukikohtana Izjumissa. Ukrainalainen virkamies sanoo, että noin 200 sotilasta, mukaan lukien yksi kenraali, kuoli iskussa. Gerasimov oli kuitenkin ehtinyt jo poistua takaisin Venäjälle. Yhdysvaltain viranomaiset eivät ole vahvistaneet hyökkäystä. Venäjän puolustusministeriö ei välittömästi vastannut NYT:n kommenttipyyntöön. NYT:n mukaan Venäjä keskittää toimintaansa Izjumin ympärille osana uusia ponnisteluja Donetskin ja Luhanskin alueiden valloittamiseksi. Gerasimovin kerrotaan olevan uusien hyökkäysten komennossa. Lainaus on Ilta…

Kun satavuotiasta haastatellaan, vakiokysymys on aina sama. Kysyjä hakee pitkän iän salaisuutta ja saa myös odottamansa vastauksenkin. Samalla vanhuus näyttäytyy vaivaisen ihmisen vihreän mailin viimeisten metrien taivalluksena. Harva huomaa kysyä tulevaisuuden näkymistä ja haasteita, visioista, joita kohti ikäihminen on tulevaisuuttaan pohdiskellut kulkevansa. Ellei nyt sellaisena pidetä iäisyysmatkaa. Sama pätee omaan aikaamme yleensäkin. Yhä harvemmin kohdataan haastattelijaa, jonka tavoite olisi kartoittaa huippusuorituksen tehneen nuoren urheilijan tai keski-iän ohittaneen eläkeläisen ajatuksista tulevasta, olematta edes sadan vuoden sankari ja sammuttamassa kynttilöitä kakustaan yhdellä henkäyksellä sen hoitaen. Varoen samalla, ettei se jää viimeiseksi henkäykseksi. Korkean iän kohottaminen eräänlaiseksi sankaruudeksi ja sillä aihe sivuuttaen on…

Ranskan vaalit ovat ohi ja odotamme uudelta viisivuotiskaudelta paljon enemmän kuin edelliseltä. Mukaan mahtuvat myös olympialaiset. Odotamme että niissäkin näkyy jotain muuta kuin kiinalaisten tapa hoitaa koronakisat läpi ilman yleisöä. Kunhan nyt tuli hoidetuksi. Omat olympialaiset Helsingissä olivat taitekohta ja Suomi alkoi kansainvälistyä, tuli tutuksi omalla persoonallisella tavallaan maailmalle. Jatko ei sitten sujunutkaan ehkä aivan niin kuin olimme odottaneet. Suomesta tuli Yhdysvaltain itäisin osavaltio ja Kekkosen ajan itsepetosta ylläpitävä valehtelijoiden klubi. Uskoimme itsekin omiin valheisiimme. Nyt niistä valheistamme on tehty rehellistä tiliä ja hyvä niin. Oli syntynyt sisäsiittoinen, byrokraattinen ja tasapäistävä kansakunta. Kun korjausta haettiin laajan kansainvälisen tutkimus- ja innovaationeuvoston…

Teesi antiteesi ja synteesi Samaan aikaan kun seuraamme tapahtumia Ukrainassa ja analysoimme Venäjää, unohdamme mitä tapahtuu Suomessa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja ympäri globaalia maailmaa. Jopa kuvamme menetetystä Karjalasta on vinoutunut ja kuvitteellinen. Tämän rinnalla oma kielemme rapautuu, pirstaloituu ja yksinkertaistuu. Kielemme on kohdannut vanhatestamentillisia haasteita, mutta syytä ei ole mahdollista hakea enää Jumalasta. Kaikki aikamme medioissa menee nyt Venäjän ja Ukrainan sodan pohdintaan, omaan käyttäytymiseemme pandemian jälkeen hakien turvaa Natosta. Jopa omien epigeneettisten traumojen nouseminen pintaan on pahempaa kuin koskaan aiemmin, lukuun ottamatta ehkä suuren ikäluokan hysteriaa Vietnamin sodan aikoihin ja kommunismia palvovia, sotiemme aikaan syntyneitten traumoja tuolloin seuraten. Aikanaan menetettyjen…

Runsas vuosikymmen sitten (2009) työ- ja elinkeinoministeriö tilasi kuudelta ulkomaalaiselta ja kuudelta suomalaiselta professorilta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta tutkimuksen innovaatiojärjestelmästämme. Se kiinnosti minua mm. siksi että olin aiemmin väitellyt toistamiseen ekologisesta klusteristamme ja innovaatiopolitiikasta vuonna 2005 (Ecological Cluster and Innovation Policy). Jo tuolloin olimme käyneet Suomessa läpi niin alan yrittäjät, tutkijat, kouluttajat ja hallinnon mutta myös etenkin maaseudun alan yrittäjien tuotteita hankkivat kuluttajatkin. Alan kansainvälinen ympäristö tunsi sekin toki työmme ja sen tulokset. Meillä oli tuolloin, ja on vieläkin taipumusta uskoa kuinka metsä- ja metalliteollisuus ovat ne tukijalat, jotka innovoivat meidät kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Se perustuu kulttuuriimme ja ajatukseen, sosiaalisen pääoman tuomaan…

Elämme aikaa, jossa kolikolla on kaksi puolta, kolmas näyttäisi puuttuvan. Näin on ollut joskus ennenkin ennen hybridiyhteiskunnan ja digiajan syntyä. Digi toi mukanaan on ja off kielen mutta unohti, kuinka kolikko kierii koko ajan ja sen pysäyttäminen on mahdotonta. Samalla käyttöömme tuli kokonaan uusi tapa ajatella ja tämän ajattelun kautta syntyi tekoälymme. Meille syntyi vuosien 1995-2015 sukupolvi jota kutsuttiin Z-sukupolveksi. Tämä sukupolvi vietti aikaansa enemmän median parissa kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Joka minuutti lähetettiin yli 100 000 tviittiä, YouTubeen ladattiin 48 tuntia videomateriaalia 2,5 miljoonaa kuvaa, päivitystä ja muuta sisältöä Fecebookissa. Ja kaikki tämä oli vasta alkua verrattuna heitä edeltäneisiin…

Eduskunta käynnisti viimein keskustelunsa aiheesta, jonka taustoittajana toimii itäinen naapurimme ja sen aggressiot Ukrainassa. Tätä kirjoittaessani luen samalla kirjailija Sofi Oksasen tekstiä Suomen Kuvalehdestä (13.04.2022). Hän kun tuntee Venäjän ja sen kansan mielenlaadun siinä missä minä suomalaisen. Siinä kun on eroja eikä Oksanen ujostele kertoa millaisia ne ovat ja kuinka matka Ukrainalle on vaatinut pitkän tien kulkeakseen. Yhteistä oman mediamme ja Oksasen kerronnalle on pohjustaa hyökkäyssota kuvaamalla Ukrainaa pahuuden tyyssijaksi. Näillä meille vierailla käsitteillä, vuosia kestäneellä työllä, veljeskansan tappamisesta piti tehdä aluksi hyväksyttävää. Meillä ei ole oikein vastaavaa ”veljeskansaa” jos nyt ei puhuta kielellisesti vaikkapa unkarilaisista. Niinpä tämän ilmiön ymmärtäminen…