Blogi

Paikallinen media ja Helsingin Sanomat (12.12) hoitavat osuutensa ja lainaavat myös presidentin latteuksiksi kutsumiaan itsestäänselvyyksiä pääkirjoituksessaan. Tarvitaan nyrkkiä tai sitä vastaavaa hoitamaan hommat kuntoon kun perustuslakivaliokunta ei siihen poliitikkoineen kykene ja pilaa oman kärkiehdokkaansa mahdollisuudet. Cityvihreä keskusta johtajineen on sekin palaamassa juurilleen. Väkiluku Itä-Lapissa on kasvussa sekin ja Rovaniemellä vastaillaan Joulupukin saamiin kirjeisiin. Perustuslakituomioistuin vuosisata myöhässä on kuitenkin hankala aihe käsiteltäväksi kriisiin joutuneen mediayhteiskunnan toimesta. Valmiit organisaatiot kun eivät kilpailua kaipaa ja pitävät kiinni omasta vallastaan sekä rapautuvat samalla yhä oudompien amerikkalaisten presidenttien pilatessa vallankäyttäjän maineen myös sen itäisimmässä osavaltiossamme, Suomessa. Suurvallan uskottavuuden ylläpito kun on vielä hankalampaa uudessa sähköisessä…

Olemme palanneet ties monennenko kerran sitten Urho Kekkosen aikojen pohtimaan, onko poliitikko henkilö, joka kertoo mitä media kirjoittaa ja mistä toimittaja tietonsa hankkii. Perustuslaki unohtuu mutta niin myös valiokunnan työn luonne perustuslakiamme ymmärtäenkin ja juristien kieltä käyttäen. Ei poliitikon hankkimaa omaa emotionaalista kieltämme ja sen murteita. Median merkitys vallan vahtikoirana on Suomessa uusi ilmiö. Vielä Kekkosen aikana ja maakuntalehtiemme toimiessa puolueensa pää-äänenkannattajina uutiset olivat poliittisia, maakuntalehden puolueen näköisiä, jolloin Kekkosen myllykirjeet saattoivat lähteä hyvinkin olemattomasta toimittajan hairahduksesta pienessä maakuntamediassa. Sosiaalisen median myötä samalla kansan oma ääni pääsi valloilleen ja sitä on nyt kauhisteltu. Kansan ääni kun on kärttyisä ja sanan…

Nyt syntyi kriisi jossa kysytään valtiomiestaitojakin. Olen VAATINUT jo vuosikymmenet maahan täysin puolueetonta PERUSTUSLAKITUOMIOISTUINTA. Nyt varmaan jokainen oivaltaa miksi meille ei riitä alkuunkaan poliittinen perustuslakivaliokunta hoitamaan vaativinta tehtäväämme. Ymmärrämme toki myös miksi täysveriset poliittiset pelurit eivät tästä vallasta hevin luovu. Perustuslakivaliokunta kun on tärkein valiokunnistamme juuri poliitikoillemme mutta samalla myös Suomen kansalle ja medioillemme. Vallasta kilpaillaan ja perustuslaki on siksi ankkuroitava tuomioistuimelle. Vallan kolmijakoon ei pidä tehdä muutoksia jotka johtavat katastrofeihin. Samalla perustuslakimme on tehtävä TUTUKSI jo lapsesta alkaen kouluissamme ja kodeissa. Heti aapisen jälkeen osaksi sosiaalista pääomaamme. Se ei saa olla joidenkin poliittisten ryhmien pelin väline poliittisessa valiokunnassamme saati…

Historialla ei saa spekuloida, tietävät alan tutkijat ja tiedemiehet. Se on kuitenkin jatkuvasti uudelleen tulkittavana ja silloin myös elämämme aika on koko ajan muuttumassa jo eletynkin muuttuessa. Pienikin muutos siellä ja se muuttaa kaiken. Peliteoreetikot ja salaliittoihin uskovat saavat silloin vallan ja olemme heidän uhrejaan. Tänään ministereistä Haavisto on pelin politiikan kohteena poliittisen valiokunnan käsitellessä jo yli vuoden takaista aihetta. Ensimmäinen kysymykseni liittyy tähän. Aika kun on muuttunut ja nyt näkökulma historiaan on toinen kuin ennen pandemiaa. Miten meidän poliittinen ja yhteiskunnallinen elämä olisi muuttunut jos meillä olisi poliittisen valiokunnan sijaan käytössä perustuslakituomioistuin? Eroaisiko sen tapa toimia mitenkään poliittisesta valiokunnastamme?…

Tämä blogini on hieman pitkä, kuten blogini tahtovat mediaa kuvatessa olla. Sillä on pian ikää kuusi vuotta. Moni luki sen silloin ja pääosin muualla kuin Suomessa. En silloin uskonut, että pandemian kourissa ja jo muutaman vuoden kuluttua tämä on ajankohtaisempi kuin sitä kirjoittaessani. Sen voi liittää nyt mukaan yhtenä kansakunnan arvoistamme ja siihen vaikuttavista oman aikamme vaikeasti sivuutettavista faktoista. Viruksen kanssa kun ei voi neuvotella, manipuloida sitä tai käydä kauppaa. Me reagoimme edelleen hitaasti, emme seuraa omaa kansakuntamme sisintä, sen arvoperustaa pohtiessamme oman aikamme ilmiöitä. Ei sellainen hallitus menesty ja etsitään taas uutta tai haetaan pikemminkin vanhaa mutta vailla kunnon…

Jotain puuttuin, linnan juhlat ja siellä tapahtuva pukuloisto, sen esittely. Kansakunnan kerma jäi näkemättä, pukematta. Elitismiä ei voi näkyvämmin palvoa ja loukata demokraattisen yhteiskunnan ydintä. Vanhan sotakuvan sentään näimme nyt myös uudistettuna uutena traditionamme. Ei ollut rahvaalle nyt katsottavaa, kanavia vaihdoin ja piipahdimme presidentin juhlissa nyt vain hetken. Sotakuva ja vielä tuplattuna on jo liian tuttu eikä suomalaisia mäkikotkia enää näe saati laskettelijoita Keski-Euroopan rinteillä. On palattu vanhaan perinteiseen, ei toki uuteen normaaliin, mutta lähtien itse lenkille ja myös haudoilla käyden. Sauna on sekin suomalaista elämää eikä tämä viikonloppu siitä poikennut. Järvi on avoin jäistä, kuten usein nykyisin vielä joulukuussa.…

Omituisten aikojen ennustajat Kaksi vuotta sitten olisiko joku uskonut, jos olisin kirjoittanut ennusteen tälle vuodelle, kuinka tänään ei sitten presidentinlinnassa tanssita itsenäisyyspäivänämme. Koko globaali maailma kouristelee ruton kourissa ja olemme velkaa muille EU maille tolkuttomasti. Oma velkamme on kohta kolme kertaa valtion budjettimme. Suhteemme velkaan on muuttunut radikaalisti muutamassa vuodessa. Entäpä jos kirjotinkin jotain tämän suuntaista jo hyvinkin varhain, mutta vältellen joutumasta kuitenkaan suljetulle osastolle jo 1970-luvun puolella. Ennusteitani edelleen joka vuosi hiven lisäten, tarkkuutta ja toimintaympäristöä samalla tietein keinoin tulkiten, mutta samalla myös vaikeita asioita popularisoidenkin. Mediaympäristössä esiintyminen oli aina suuri riski tutkijalle. Itsenäisyyden juhliminen poikkeusjärjestelyin ja siitä kirjoittaminen…

Päivyrissä lukee 3.12 torstaina, Meri Vellamo ja Urda. Ei kuitenkaan Vennamo ja hänen tyttärensä päivä tuplaten molemmat nimet mukaan. Muistan Vennamon lapsesta alkaen ja kulkien hänen mukanaan Kuopion vaalipiirissä lausuen tuolloin alle kymmenvuotiaana runoja. Olin voittanutkin joitakin juuri lausuntaan liittyviä kilpailuja Savossa ja tupaillat olivat paikkoja, joissa esiintyä. Se oli myös paikka oppia sietämään jännitystä, pelkoa esiintyä ihmisten edessä. Opettajana jouduin jännittämään omien oppilaitteni edessä ja vielä enemmän heidän suoritustaan seuraten, kouluttaen. Suomen historiaan jäänyt paikka lapsena oli Pieksämäki ja vuosi 1959, jolloin pientalonpojat ja Karjalan evakot pitivät siellä kokoustaan ja minä lausuin runoja. Kokouksen tuloksena syntyi puolue, jonka jatkoa…

Onko viisasta käyttää poliitikkoa tiedottajana silloin kun kyse on kansanterveydestä ja biologisesta uhasta, kulkutaudista, rutosta ja koronasta? Hänhän edustaa vaaleissa ja niiden välillä omia äänestäjiään ja on muiden kohdalla ruton tapaan vihattu ja parjattu ihminen. Oma puoluekin voi hänet hylätä. Hänhän ei ole minkään asian asiantuntija ja uskottavuus on poliitikolla se kaikkein heikoin. Poliitikon tehtävä ja virka on hyvin arka käsitteille, joita hän viljelee. Äänestäjä ei ota hyvällä vastaan kilpailevan ja inhoamansa puolueen johtajalta määräyksiä saati sanaa "pakko". Onko ylipäätään viisasta että tiedottajana on vakavassa asiassa yhden puolueen edustaja ja etenkin ikäihmisten kohdalla sukupuoleltaan nainen? Sota-ajan ihmiset eivät oikein ota…

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen pitää maanantaina syttynyttä poikkeusolokeskustelua laadultaan surkeana Iltalehdestä lukien ja Rautiaista lainaten. Rautiainen ottaa asiaan kantaa Perustuslakiblogissaan, jossa hän on läpi vuoden selostanut koronaepidemian aikaista juridiikkaa. Apulaisprofessori pani merkille valtiojohdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin peräkkäiset puheenvuorot, joissa välähtelivät sanat ”poikkeusolot” ja ”valmiuslaki”, jatkaa lehti ja on oikean asian ytimessä koronakeskustelussamme. Samalla avaamme yhtä lukemaani blogia tuhansien joukossa. Elämme etenkin asiantuntijoitten ylläpitämiä blogeja lukien ja seuraten. Se jää perinteisen median toimittajilta ja iltalehtien lukijoilta usein huomaamatta. Professorit kirjoittavat blogeja hekin. Heitä on professoriliitossa hyvinkin parituhatta kirjoittajaksi muuallakin kuin Twiittaillen ja Facebookin sivuille vilkuillen. – Valmiuslaki ei ole mikään…