Uncategorized

    Apu -lehdessä toimittaja pohtii tiedeuskoa. Hän ei ole aivan varma uskoako rasvakeskustelussa heitä, joille Pohjois-Karjala projekti oli uran komea huippu ja tapa tulla nimekkäiksi vai Valion eläinrasvan puolesta puhuvia tiedeihmisiä. Hän olettaa tieteen olevan samaa uskon asiaa kuin hänen protestanttinen oppinsa. 　 Relatiivinen totuus Tieteen tulokset ovat suhteellisia. Ne kertovat tieteen kehityksestä ja kumotaan tieteen kehittyessä. Jos jokin väite on tänään tosi, se voidaan huomenna haudata. Useimmat tieteen teoriat ja mallit ovat luonteeltaan hypoteettisia tai likimääräisiä, stokastisia lakeja. Takavuosina kävimme voimakasta väittely tiedesodan nimellä (Science Wars). Se oli tähtien sotaakin hurjempaa henkien taistelua. Tiedesodan toisena osapuolena olivat tiedeuskovat…

Helsingin Sanomien viikkoliite “Nyt” kertoo millaista olisi olla ja elää Jorma Uotisen elämää. Uotinen on julkisuuden mediatuttu kaikille, entisen kansallisbaletin jo ikääntynyt tanssitaiteilija. Hän on seurustellut neljän miehen ja yhtä monen naisen kanssa ja kokenut kriisejä joista vaikein oli ero baletista ja vaimo Helenasta liki samaan aikaan. Koti oli tyhjä ja tarpeettomuuden tunne sietämätön. Pienellä kortilla suuria elämyksiä Kun lukee Jorma Uotisen tarinan, matkustamisen työpaikalle Töölöstä Stocalle, suurin elämys näyttäisi olevan myöhään hankittu lupa käyttää henkilöautoa ja hankkia sellainen. Syntyi tunne vapaasta miehestä ja mahdollisuudesta mennä ja tulla myöhäisessä keski-iässä. Koko ajan pelkoa, epävarmuutta ja huolta kantanut mies, kroppaansa palvova…

  Nicolas Carr ei jätä netti-ihmisiä rauhaan. Kirjoitettuaan kirjansa siitä kuinka Google tyhmentää ihmisen hän jatkaa uudella, jossa verkkosurffailu tekee meistä pinnallisia puuhastelijoita ja syvempi ajattelu jää kirjan tekijälle ja lukijalle. Tässä ei ole mitään uutta. Näin on ollut maailman sivu. Osa meistä on pinnallisia puuhastelijoita ja toinen syvempiä pohtijoita, analyyttisiä ajattelijoita. Tyhmentyvä älykoneen käyttäjä Toimittaja Riittaa Meriläinen tarttuu aiheeseen (HS 14.9) ja liittää sen laajempaan yhteiskuntakokonaisuuteen. On syntynyt hidasta saamattomuutta, joka on kokonaan muuta kuin aiemmin kokemamme syvällinen ajattelu tai luova joutenolo. Syntyy paradoksi jossa älykoneittensa kanssa puuhasteleva ihminen alkaa tyhmentyä. Runsas netin käyttö lisää tutkijoiden mukaan häiriökäyttäytymistä. Ihmiset…

  Suomalainen media on heittäytynyt avoimeksi ja rehelliseksi. Vanhan poliitikon tapaan se käyttää nyt viimeistä keinoaan. Kun kaikki muut konstit ja kommervenkit on kokeiltu entäpä jos kokeilisit olla kerrankin rehellinen. Vanha byrokratia haudataan Rehellisyyden puuskan käynnistää Suomen Kuvalehden (no 35) päätoimittaja kertomalla kuinka vahoja rakenteita ja huonosti kannattavia yrityksiä ei pidä pönkittää julkisella tuella. Kilpailu on avaintekijä myös tieteellisessä työssä ja koulutuksessa. Työelämään on saatava joustavia rakenteita ja valmistuminen sinne on sujuttava vikkelästi. Sananvapautta on lisättävä kaikkialla ja julkisen sektorin uudistaminen hoidettava. Vanhakantaisen virkamiesvallan aika on ohi. Nopeaa, yhtä ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseksi on turha odottaa. Tuottavuuden kasvun hidastuminen kertoo yhden mallin…

Sain kaksi nimetöntä vastausta, joissa hämäläiseen tapaan otettiin kantaa pian kaksi vuotta takaperin kuolleen isäni nekrologiini helmikuussa 2009.Vastaukset tulivat 26 heinäkuut 2010 helteiseen aikaan ennen puoltayötä. Tietysti suomalaiseen ja hämäläiseen tapaan anonyymeinä ja haukkuen isäni retket talvisodassa. Kiitos kirjoittajille osanotosta. Googlen kertomana teitä oli oikeammin vain yksi tai käytitte samaa tietokonetta. Nimimerkit ja lähdesuojat eivät näissä tapauksissa herjaajia pelasta.Mahdoton tehtäväToisen kirjoituksessa isäni ei ole voinut kiertää talvisodan aikana kaikkia niitä taistelupaikkoja, joita olin hänen sotilaspassistaan lukenut ja löytyvät ne toki myös niistä myöhemmin kehystetyistä, silloin nuoren miehen rintamaoloissa saamista kunniamaininnoista. Ei hän itse niitä seinällään pitänyt eikä sotilaspassiaan esitellyt. Lapset…

Pääministerimme Mari Kiviniemi on tavannut saksan liittokasleri Angela Dorothea Merkelin. Kiviniemi puhuu sujuvaa saksaa, hän on suomalaisen koulun ja yliopiston tuote ja asunutkin vaihto-oppilaana useammassa perheessä Saksassa. Siinä oppii kielen ja kulttuurin kuten meillä rotareiden vaihto-oppilaat ikään Forssassa asuen. Vuodessa Suomen kieli ja omalaatuinen kulttuurimme vuodenaikoineen tulee yllättävän nopeasti omaksutuksi ja vielä hämäläisellä aksentilla kun omaksujana on nuori lahjakas motivoitunut tyttö.Tunnekieli lähentää virheineenkinMerkel kiittelee Kiviniemen tapaa puhua hänen äidinkielellään. Kun on yhteinen kieli ja symboliikka tulkkeja ei tarvita ja mahdollisuus väärinymmärryksiin vähenee. Vieras tulee läheisemmäksi ja pienet lipsahdukset kieliopissa kuuluvat juuri puhuttuun kieleen. Teemme niitä omassa kielessämme koko ajan ja…

Forssan lehti on omistanut sunnuntainumeronsa Somerolle. Somero on vireä maaseutukaupunki ja kulttuurikeskus, mutta toki myös kansallisen seiväshyppymme mekka. Keski-ikäiset ja vanhemmat muistavat kuinka lasikuituseipään valtakauden alkaessa somerolaiset taivuttivat itsensä Pentti Nikulan johdolla maailman huipulle. Kansallisesti tuolla huipulla Somerolla on säilytty jo puoli vuosisataa. Kansainvälinen taso leijailee väärällä metriluvulla.Siirtokarjalaisten kulttuuriaSomeron tangoperinnettä ja 1960-luvun rokkikansan sovittamista yhteen on lehdessä pohdittu ja päädytty sellaiseen kulttuuriin, jossa rinnakkain kulkevat siirtokarjalaiset evakot ja ihmisten tarpeet sietää toisiaan. Oikeammin ei heitä ensin siedetty - karjalaista laukkuryssää - ja avoimempi hyväksyntä käynnistyi vasta kun yhteistuumin päästiin parempaan tulokseen kuin vain vierasta vältellen ja savolaiseen tapaan parodioiden.Idässä ja…

Uusvanha kansantautiSuomalaiset lapset sairastuvat narkolepsiaan. Narkolepsiasta on tullut suomalainen kansantauti. Samalla rokotteet on pantu syyniin ja rokotetilauksia tutkitaan. Miksi vain suomalaiset sairastuvat, kysytään? Millainen on tämä pelottavan taudin kuva, selvitetään? Herkimmät aikuiset alkavat nähdä painajaisia ja nukkua yönsä huonosti, torkahdella päiväsaikaan kokouksissaan. Oireet ovat ilmeiset.Toki jotkut ovat tehneet sitä aina tietämättä sairastavansa narkolepsiaa. Luennoilla tapaa runsaasti narkolepsiaa sairastavia nuoria aikuisia. Moni nukahtaa auton rattiin, television ääreen ja joku kesken rakastelun tai ainakin heti sen jälkeen. Narkolepsiaan sairastuneita tapaa enemmän Hämeessä kuin Uudellamaalla ja Savossa.Narkolepsia on kansantaudeistamme tuhoisin ja se aiheuttaa uskomattomia kansantaloudellisia tappiota ministereiden ja virkamiesten torkahdellessa EU-rahojen jaossa, ay-väkemme…

Humppilan suljettu rautatieasema on avattu kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen. Asema on tarkoitettu lähinnä nyt nuorten työllistämistarkoituksiin, mutta kun nuoria puuttuu hanke siirtyy iäkkäämpien kuntouttamiseen. Hekin olivat aikanaan nuoria ja moni on sitä mielestään vieläkin. Aika on heidän kohdalla pysähtynyt kuten reaaliaikaisessa netissä kuuluukin.Jussien tarinatJuhanien Ahon ja Peltosen rautatiekuvaukset tulevat nyt kunniaan. Toisen kohdalla rautatie oli ikään kuin paradigmamuutos, yhden ajan loppu ja uuden alku, hapuileva kertomus uudesta innovaatiosta ja teknologian riemuvoitosta Matin ja Liisan maailmassa Lapinlahdella Pohjois-Savossa.Juhani Ahon kuvaus uuden paradigman sisäänmarssista Pohjois-Savoon on nerokas. Turhaan hänelle ei ole pystytetty kolmimetristä veistosta Iisalmen kirkkopuistoon. Hänellä oli kuvanveistäjätuttuja ja muitakin riittävän…

Vuonna 1950 vanhushuoltosuhteessamme kymmenen työikäistä huolehti yhdestä eläkeläisestä ja tänään sama suhde on neljä työikäistä sekä vuonna 2030 enää kaksi työläistä, kertoo Helsingin Sanomien elokuun kuukausiliite ja pelottelee kauhuskenaarioillaan, poliitikkojen ja byrokraattien puheilla.1950-luku ei ole 2010-lukuOikeammin vuonna 1950 teimme töitä agraarisessa ja monin paikoin liki keräilytaloudessa, jossa samassa perheessä saattoi asua kymmenkunta henkilöä ja mukana oli myös vanhuksia. Eläkkeelle siirtyminen ei juurikaan työnkuvaa muuttanut ja lapset osallistuivat työhön jo kymmenvuotiaina. Maatiloilla tehty työ ei ollut samaa kuin tänään kahden henkilön hoitamassa tehotaloudessa ja varusomaisuudella, joka on kymmen- tai satakertainen. Tämä sama koskee toki kaikkea muutakin työelämäämme ja sen muutoksia. Ei…