Month: November 2021

. Uudet alue- tai maakuntavaalit ovat lähestymässä ja useimmat meistä ovat ensimmäistä kertaa niihin osallistumassa. Jos joukossa on alan ammattilaisia ja aluevaalit moneen kertaan käyneitä, kehotan heitä varomaan enemmän sitä mitä aikovat sanoa kuin sitä mitä ajattelevat. Aluevaalit ovat ensimmäiset kaikille meistä, jolloin emme voi olla oikein varmoja mitä tulee tapahtumaan ja miksi tulevaisuudessa. Tällöin on syytä panostaa enemmänkin kuvitteelliseen kuin meille uskottuihin totuuksiin. Äänestäjän mielestä kun ajatukset ovat ainakin hänelle selviä, ainoastaan uskomukset sameita ja niitä täytyy poliitikonkin varoa. Osa vanhoista valtiomiehistämme ja kuntapoliitikoistamme muistuttavat joskus jopa neroja. He eivät ole kokemustensa vankeja, toisin kuin kuvittelemme. Vaisto tekee kokeneesta…

Elämme sitä aikaa, jolloin mediat kertovat varallisuudestamme ja verotettavista tuloista. Tulot eivät jakaudu tehdyn työmäärän mukaan vaan logiikalla, jossa mukana on pääomaa ja sen sijoittamista sekä sellaista varallisuutta, josta syntyy myös tyypillinen media-ajan ruokkima suomalainen kateus. Muutto aikanaan 1990-luvun alussa Forssaan toi mukanaan maailman, jonka olin jo aiemmin unohtanut. Forssalaiset olivat ylpeitä omasta paikastaan poliittisella kartalla ja etenkin perustettaessa työväenliikkeen ohjelmaa Forssan kokouksessa. Forssassa vierailivat myös ensimmäiset vihreät Koijärvellä mediajulkisuutta hankkien. Valinta oli poliittinen valinta silloinkin, ei niinkään ympäristöllinen suuri katastrofi tuhansien pienten lintujärviemme kohdalla. Olisihan meillä ollut toki paljon mittavampiakin kohteita alkaen koskisodistamme Lapissa tai ilmastomuutoksesta, happosateista huolta kantaen.…

Menestys ja elämä ovat intohimon tuotetta – ei tarpeen Olen lukenut Teuvon päivän media-annokseni netistä ja printtimediana. Brittitutkija ei siedä Afganistanissa lännen ylemmyyttä on vanhaa asiaa, Kirsi Kunnaksen kuolema on surullista myös hänen pojilleen. Hän jos kuka vaikutti lapsuuteni ajan maailmankuvaan lausuessani runoja, jotka olivat hiven uutta perinteisiin verrattuna. Loikka seuraavalla portaalle tapahtui kuitenkin 1960-luvun Suomessa ja Iisalmessa sen omien elokuvan tekijöiden, näyttelijöiden ja lukion kavereitteni kautta. Sotaleffat Koljonvirralta alkaen hoiti iisalmelainen ohjaaja ja niistä saatiin seurata vielä 2020-luvulla joka ikinen itsenäisyyspäivä. Eino Säisiä kansakoulun opettajanamme jatkoi Kukkivine Roudanmaineen vanhaa urjalalaisen kirjallisuuden perinnettä ja Juhani Ahon patsaan ohi kulkiessani kevensi…

Tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama pätee mediaankin. Elämme aikaa, jolloin törmäämme kaikessa epäonnisiin kokeiluihin ja niiden taustalla mellastavaan mediaamme. Se ei tyydy vain ohjailemaan omaa valtaansa vaan manipuloi myös yhteiskunnan muita vallankäyttäjiä itselleen mieluisaan suuntaan. Siinä sosiaalinen media on vain sen taustakuorona ja hälyäänenä. Suomen Kuvalehti kuvaa tämän kannessaan (22.10.2021) otsikolla ”Kun tuli on irti”. Samalla se otsikoi Syyrian hylkyvaltioksi Lähi-Idän vakauden lukkona. Samaan aikaan Helsingin Sanomat kertoo kuinka englanti kielenämme jyllää, oma kielioppimme horjuu ja sanat katoavat. ”Näin Suomi voi nyt ja vuonna 2050, paljastaa lehti teemanumerossa 5/2021 pieneksi kirjaseksi ladottuna. Kannessa komeilee Ismo Leikola kertoen,…

Hauen laulu – opportunistin valinta. Hauki on mainittu parinkin kirjani kansilehden kuvauksessa. Toinen kirjoista on muistelmakirjani jonka kansilehdessä lainaan Aaro Hellaakosken ”Hauen laulua” täyttäessäni 70-vuotta. Lausuin sen lapsena useita kertoja, ehkä satoja, aikuisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Hellaakoski on Oulun koulun kasvatteja kuten osittain itsekin pari vuosikymmentä Oulun yliopistossa opiskellen ja toimien tutkijana ja opettajana, biotieteissä mutta etenkin maantieteessä. Sekä luonnon- että kulttuurimaantieteessä graduni tehden ja myöhemmin myös väitellenkin. Mukaan tuli myös suunnittelumaantiede ja samalla täydentäen opintojani mm. Turun yliopistossa ja toimien siellä sekä Luonnonvaran tutkimuslaitoksessa (aiemmin MTT ja Metla, Rktl) erikoistutkijana ja tutkimusjohtajana. Turussa väitteli ihmistieteissä pääaineena valtiotieteissä sosiologia. Samalla Hellaakosken…

Vuosituhannen alku ja sen ensimmäinen vuosikymmen toi mukanaan milleniaalit ja sukupolven, jonka mielikuvat edellisen vuosituhannen ihmisistä tulee poikkeamaan jatkossa enemmän kuin arvaammekaan. Seuraavan vuosikymmenen alkua edelsi kirjani ”Vuoden 2013 enteet ja utopiat, dystopiat”, taantuman kylmään sotaan. Vuosi 2011 oli toki ennustettu jo 1970-luvulla kirjassani ”Arctic Babylon 2011”. Ei mennyt pahastikkaan vikaan, niin näkyviä olivat maailmankuvat lähitulevaisuudessa muuttavat digiajan enteet ja ilmastomuutoksen globaalit koettelemukset pandemioineen. Sen toinen osa ”Arctic Babylon 2015” oli jo jatkoa sille, mitä tuleman piti myös Suomessa se kokien. Eniten muuttuivat nyt sellaiset käsitteet, joita viljelimme edellisen vuosituhannen aikana tuotteinamme, joko paikallisina tai globaaleina ja kansanvälisinä ilmiöinämme. Emme…

Narsismi ja valta on aiheena aina kiinnostava. Kirjoitin aiheesta sivuilleni mm. vuonna 2006 ja paalutin sen sivuilleni pandemian käynnistyessä 2020. Jotain merkittävää on nyt kuitenkin tapahtunut sellaista, jota nuo aiemmin kirjoittamani eivät voineet vielä sisältää. Ei myöskään Helsingin Sanomat vuodelta 2006. Mistä sitten on kyse ja millainen ilmiö meiltä on jäänyt huomaamatta? Matti Kalliokoski havaitsee Suomen Kuvalehden pääkirjoittajana (5.11.2021) kuinka ylihuomiseen on pitkä matka sekä enemmistöhallitukset ovat murentua sisäisesti kesken matkan. Näin kävi myös kirjoittaessani kirjan otsikolla ”Menetetty vuosikymmen” ja tuon vuosikymmenen kymmenestä hallituksestamme. Matti Kalliokoski kirjoittaa puolueitten stressitasosta ja mielipidekirjoituksista sekä gallupeistamme. äänestäjät voivat pudottaa jopa puoluejohtajan ja ministerin.…

. Pyhäinpäivä on samalla sananvapauden päivä Kustaa Aadolfin sankaruutta ihaillen. Kustaa Aadolf muistetaan suurena leijonana ja Suomessa etenkin Sakari Topelius piti huolen hänen suuruutensa aikojen kuvaajana. Suurten uudistusten ja sankaritekojen taustalla oli tuon ajan monella tapaa onnettomat rakenteelliset ongelmat Euroopassa. Tänään poliittisten päättäjien on todella vaikea löytää sellaista uudistettavaa, joka ei kaadu liian kaukaiselta tuntuvaan tulevaisuuteen. Enemmistöhallitukset pyrkivät murenemaan sisäisesti kesken matkan. Halu perustella suuria kokonaisuuksia heikkenee, kun pisteet kerätään olemattomilla yksityiskohdilla.  Ylihuomiseenkin on jo pitkä matka toisin kuin aikanaan Viron korjaillessa Neuvostoliiton aikaisia tolkuttomia epäkohtia tai Kustaa Aadolf Suuri oman aikansa poikkeuksellisen sivistyneenä Euroopan hallisijana sotajoukkoinen. Tänään brittien pääministeri…

Viherflaatio on vielä uusi ilmiö maailmantaloudessa. Siihen on kuitenkin hyvä totuttautua ja pandemia jälkeinen nopea kasvu antaa siihen myös mahdollisuudenkin. Kyse on poikkeustilanteesta ajettaessa suuria ilmastomuutoksen vaatimuksia maailmantalouteen. Ilmiöllä on inflaatiota ruokkiva vaikutus. Olen tästä kirjoittanut runsaasti aiemminkin mutta varoittanut samalla ajautumisesta kurjuusindeksiin.   Keskiviikon ja Terhon päivän Helsingin Sanomat (3.11.2021) osuu samaan aiheeseen, josta tein 1970-luvulla opinnäytteitäni Oulun ja Turun yliopistoillemme. Opinnäytteet liittyivät yhtäällä poliittiseen maantieteeseen ja toisaalla yhteiskuntatieteisiin mutta edellyttäen myös biologista perustaakin. Aiheena kun oli yhtäällä tuohon aikaan kovin näkyvä valtio Etelä-Amerikasta sekä toisaalta ympäristö ja sen luonnonvarat, kestävän kehityksen mukainen talous ja sen hoito. Kyse oli…

Median värittämää narraatiota vaiko tieteellistä totuutta 1.11.2011- 2021- 2031 jne? Kirjoitin eilen arviota Helsingin Sanomien taannoisen päätoimittajan pohdinnoista, jossa taustalla oli YKSI muuttuja ja itse lisäsin siihen toisen. Ilmiön tutkinta olisi vaatinut määrättömän määrän muuttujia, selittäjiä ilmiön ymmärtämiseksi.  Toimittaja oli käyttänyt vain yhtä muuttujaa eli ikää, minä lisäsin sentään mukaan myös sukupuolen. Toki mukana tulkinnassa olisi kuulunut olla määrätön määrä taustamuuttujia ja tulkinta samalla poikkitieteinen. Tieteen popularisointi on vain tätä kahden muuttujan vertailua. Tulos ei ole yhtään sen parempi, vaikka mukana olisi ehkä pari muuttujaa näiden lisäksi. Tämän päivän Helsingin Sanomat (1.11.2021) pyrkii avaamaan meille mm. unen merkitystä. Ilmiötä avataan…