Month: October 2022

10.10.2022 Kirjoitin eilen maailmojen sodasta ja Helsingin Sanomat esittelee samaan aikaan Sanna Marinin puhumassa itsensä pussiin ja miehet, jotka olivat kaasuputkien keskeiset länsilobbarit; ex-pääministerin Paavo Lipposen, Saksan ex-pääministerin Gerhard Schröderin ja DDR:n saksalaisen poliisin Stasin ex-upseeri Mattias Warningin.  Heidät pestattiin eri tehtäviin ajamaan Venäjän Gazprominin tytäryhtiön Nord Streamin maakaasuputkea Venäjältä Saksaan (HS 09.10. 2022). Koko sivun mittaisessa kuvassa he ovat juuri palaamassa helikopterilla Kotkaan 16. kesäkuuta 2010. He olivat lobbaamassa Itämeren kaasuputkia kotkalaisille. Ilmiö oli toki tuttu ja kirjoitin aiheesta mm. otsikoiden sen korporatiivisen politiikan ja yhteiskunnan mallin ja jakaen vuoden 2011 mediapalkinnot tuon vuoden poikkeuksellisen vilkkaasta mediavuodestamme. Olin ennustanut…

09.10.2022 Vuosi 2005 oli poikkeuksellinen. Omalta kohdaltani muistan sen kahdesta kirjastani. Toinen kirjoista oli väitöskirjani, järjestyksessään toinen ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka, ”Ecological cluster and innovation policy”. Toinen taas liittyi lähemmäs tulevaa uraani ja sen nimi oli ”Klusteritaide ja taiteen klusterin manifesti, Cluster Art and Art of Clusters”). Samana vuonna esitettiin elokuvateattereissamme runsasta kohua herättänyt elokuva ”Maailmojen sota”. Se oli ehdolla kolmen Oscarin arvoisena ja me muistamme kyllä kuka sen ohjasi (Steven Spielberg) ja varmaan myös vaikuttavan työn pääosan esittäjän (Tom Cruise). Hän pyrki pelastamaan lapsensa tuolta tuholta. Sen tehosteet olivat epäilemättä vaikuttavat ja Oscarin arvoiset. Ennen nykyistä kirjailijan uraani ja…

08.10.2022 Maailma on juhlinut Venäjän johtajan täyttäessä 70-vuotta. Hän on syntynyt siten liki samaan aikaan kuin Helsinki käynnisti komeat olympialaisensa. Itse täytin silloin vuoden. Moni meistä askaroi nyt sen kysymyksen kanssa, miten asennoitua Venäjään ja valtio päämiehen, presidentin vuosijuhlaan. Kuinka häntä muistetaan Ukrainassa. Näkyvin lahja oli maailman pisimmän sillan räjäytys ja Venäjän huoltotien katkaiseminen Krimille. Tuon liki 20 kilometriä pitkän komeuden synnystä ja sen juhlinnasta on kulunut aikaa vain muutama vuosi. Putin itse oli sitä avaamassa ajaen sen itse ohjaamallaan rekalla. Hän jos kuka on rekkamies, sellainen, jolle menestys on vain viivästynyttä epäonnistumista. Voittajat eivät usko sattumaan ja viisaat syntyvät…

Rauhan Nobelit yllättivät Nobelin rauhan palkinnon saajat eivät olleetkaan suoraan ennakkoveikkailtujen listalta. Suomalaisena lämmitti Värtsilästä syntyneen rauhanaktivistin palkinto erityisesti. Olin avaamassa 1980-luvun puolella ja 1990-luvun alussa kuntayhteistyön merkeissä rajaa kahden Värtsilän välillä Pohjois-Karjalassa Neuvostoliiton kaatumisen aikoihin ja rakentelimme sinne silloin yhteistyötä Laatokan Kajalan Instituutin toimesta. Yhteistyö myös rajan taakse vaikutti avautuvan myös luovan ja innovatiivisen osaamisen merkeissä ja hakien tukea rajan takaisilta osaajiltamme. Toimitimme myös ruoka-apua. Nyt nuo ajat ovat kaukana takana ja nobelisti istuu hänkin vankilassa Venäjällä. Näin muuttuu maailma Eskoseni. Isäni oli sotien jälkeen sulkemassa tuota rajaa vanhempana konstaapelina. Nyt se sulkeutui uudelleen ja rauhan rakentaja on hänkin…

07.10.2022 Kun ruotsalaiset päästetään jakamaan Nobeleita, tuloksena on oireiden hoito sen sijaan että hoitaisimme itse tautia. Kirjallisuus on siitä tyypillisin esimerkki. Kun venäläiset päästetään irti, koko ajan saamme pelätä Suomessa, mihin suuntaan putinismi alkaa eskaloitua. Putinismi on mytomanian ja eskapismin muodostamaa oireilua. Ruotsalaiset jakavat Alfred Nobelin perillisinä palkintonsa briteille (30), ranskalaisille (16) ja saksalaisille (14). Omille kansalaisilleen he antavat puolet siitä mitä saksalaisille (7) mutta enemmän kuitenkin kuin venäläisille kirjailijoille (6). Italialaiset saavat saman määrän kuin venäläiset (6). Puolalaiset kirjailijoina ja sanan käyttäjinä ovat liki saman arvoisia kuin tanskalaiset ja norjalaiset yhteensä (5 ja 6).  Samoin kiinalaiset, kreikkalaiset ja japanilaiset…

Ongelmana liian hitaat hevoset ja liian nopeat naiset. 06.10.2022 Nobelin kemian palkinto ei yllättänyt ja yksi kolmesta palkinnon saajista, yhdysvaltalainen Barry Sharpless, sai sen jo toistamiseen. Sarpless loi aikanaan ns. klik-kemian käsitteen. Kaksi muuta molekyylien kemian rakentamisen tutkijaa Carolyn Bertozzi ja Morten Meldal edustavat samaa aihetta helpottaa kemian muuten vaikeita työvaiheita. Mediamme kirjoittavat hetken klikkemiasta ja se on toki ollut jo jonkin aikaa kemistien yleisessä käytössä. Onkin puhuttu siitä, koska heidät palkitaan löydöksestä, joka avasi tien hiven helpompaan ja suoraviivaisempaan kemiaan. Toki siitä on jo aikaa. Ei se helppoa ole vieläkään, mutta medioita seuraten syntyy sellainen käsitys ja käyttäen vain…

04.10.2022 Fysiikan Nobelin saajat eivät yllättäneet mutta sen sijaan lääketieteen Nobelin ruotsalainen saaja ehkä oli pieni yllätys. Ellein nyt ruotsalaisten tapaa vetää kotiinpäin pidetä yllätyksenä. Lääketieteen Nobelin sai muinaisgenetiikan tutkija ja samalla tieteenalan uranuurtaja ruotsalainen Svante Pääbo. Svante tunnetaan toki hyvin Suomessakin ja hänellä on Max Planck -instituutissaan tutkittavana vaikkapa Leväluhdan vesikalmiston vainajien luita Suomesta. Turun yliopiston professori Päivi Onkamo muinaisgenetiikan tutkijana avaa meille Helsingin Sanomissa vuonna 1955 syntyneen Svanten töitä ja työsarkaa (HS 04.10.2022). Nobelisti on minua neljä vuotta nuorempi ja eläkkeellä, mutta jatkaa toki työtään muinaisgenetiikan tutkijana ja laitoksen perustajana Leipzigissa Saksassa. Laitos ja aihe ei ole siten…

04.10.2022 Leimaako Venäjä ja Putin kaikki kansalaisensa? Kasakka vie, minkä irti saa, on ikivanha sanonta, jota presidenttimme usein lainaa. Niin tänäänkin vierailullaan Virossa.  Varokaa nettiraivoa, kyberuhkaa, hybridivaikuttamista ja omaa identiteettiänne. Röyhkeimmät kun varastavat teidän identiteettinne ja esiintyvät sillä. Jättävät jälkeensä savuavat rauniot. Rotat katoavat kaverisivuiltanne. Elättävät itsensä teidän työllänne ja saavutuksilla sekä lokaavat teitä koko ajan netissä. Oma kotisivuni oli varkaan käytössä vuosia. Siis vuosikymmenien työni ja vain koska meillä oli sama nimi. Se onnistuu yllättävän helposti. Sen seuraaminen on taas poliisin työtä ja arkea. Nettipoliisi on nykyisin työllistetyin poliisi. Meitä samoja, samalla nimellä siunattuja suomalaisia, on useampi kymmenen. Yksi…

01.10. 2022 Mistä minä muistan Sillanpään? Miina Sillanpää syntyi Jokioisten kunnassa, jossa sijaitsee mm. Maatalouden tutkimuskeskus ja nykyinen Luonnonvarain tutkimuskeskus LUKE. Olen työskennellyt sen labroissa vuodesta 1990 alkaen. Viemme Maijan kanssa kukkia Maijan suvun, Klemelöitten haudalle, jota vastapäätä on Miina Sillanpään hautapaasi. Hän syntyi Jokioisissa vuonna 1866 ja Riktingin yhdeksänlapsiseen perheeseen sekä työskenteli nuorena tyttönä Forssan puuvillatehtaassa, kuten niin monet tuon ajan lounaishämäläiset nuoret naiset. Ehdin työltäni seurata lounaishämäläistä elämää sekä avustaen samalla rahoituksen hankinnassa EU-ohjelmakautemme alussa sekä myöhemmin myös valtuustossa ja hallituksessa Forssassa. Lehtityö ja painotalo on suvulleni tuttu Etelä-Savosta, siinä missä Kalevan talo aikanaan Oulussa tai Turun Sanomat…