Lapsiaiheiset veistokset ovat kohtuullisen harvinaisia, jos mukaan ei oteta enkelihahmoja. Enkelihahmoinakin lapsiaiheet ovat harvoin kuvataiteessa keskeisin teema. Lapsiaiheisista maaluksista kootut teokset kuvaavat hyvin tämän aiheen vähäistä käyttöä. Kotoisista töistä puhuttelevimmat ovat mielestäni Gallen läpimurtotyö ryysyisestä pojasta ja variksesta, tarinasta saada poika asettumaan aloilleen maalattavaksi, Edefeltin ja Schjerbecin herkät työt  ja Vallgrenin ”Kaiku”.

Me liitämme lapseen valmiiksi paljon sellaista emotionaalista kokemustamme, jota taiteilijan ei tarvitse erikseen pohtia valitessaan  tällaisen kuvauskohteen. Symboliikka on valmiina ja muu on lähinnä teknistä osaamista.

Klusteritaiteen eräs tavoite on innovatiivisuus. Innovaation omaksuminen mielletään  nuorten ikäluokkien tehtäväksi. Innovaatio sinänsä on taas löytäjänsä lapsi, jota tulisi hoitaa ja kasvattaa kohti kypsää aikuisuutta. Taideteos on aina tekijänsä lapsi ja sen kypsyminen vie joskus vuosia, vuosikymmeniä.

Luovuutta ja innovaation syntyä joudutaan aina tukemaan. Innovaatiopolitiikka on monien tukijärjestelmien kautta syntyvää ja alun perin teknistä. Innovaatio oli kapea-alainen ja tieteellistekninen. Usein pelkkä idea tai löydös.

Nykyisin innovaatio voi olla sosiaalinen, kulttuurinen, organisatorinen ja monia tieteenaloja sekä osaamista yhdistävä. Verkostorakenteet ovat usein  yrittäjävetoisia, ytimenä tiedeyhteisöt, tutkijat ja luova työyhteisö. Hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät instrumentit ovat prosessia tukevia. Taiteen klusterissa ytimeen on tuotu monialaisen taiteen edustajat yrittäjinä, kouluttajina, tutkijoina ja monialaisen klusteriorganisaation rooleissa (Luostarinen M, 2005, Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiika).

Suojelevat kädet on tarkoitettu prosessille, jossa luovaa ja innovatiivista työtä käynnistetään, vaalitaan ja hoidetaan sen alkuvaiheissa. Tuo vaihe on äärimmäisen herkkä häiriöille ja edellyttää oman innovaatioympäristönsä. Usein se edellyttää kohtuullisen pitkää oppimisprosessia ja sosiaalisen pääoman kartuttamista luovalle työlle otolliseksi sekä taloudellisena, kulttuurisena että sosiaalisena prosessina. Ryöstöviljely ei siihen oikein sovi eikä rajojen tai päämäärähakuisen, autoritaarisen hallinnon kahleet. Vanhan konvention sisälle rakentuvat löydökset  eivät juurikaan voi olla innovatiivisia, enintään imitoivia ja vanhaa rakennetta tukevia.