Journal

Teräsbetonia

Viikonlopusta on tulossa Suomalaista juhlaa. Ensin heavyrock tuo itäsuomalaisella ja Siperiasta saadulla geeniperimällä meille menestystä. Euroviisuissa Suomi alkaa jo savolaistua, muistuttaa geeniperimämme itäsuomalaisesta isälinjan dna -perimästä. Sen käynnisti Lordi oivallisella tavalla eläen aikansa ytimessä.

Takavuosina esiinnyimme enemmän herraskaisesti äitilinjan läntisellä dna-perimällä ja jäimme aina pisteittä. Ei tango- tai humppakansana maailmalla menetystä! Vain Seinäjoella jos sielläkään. Se oli virhe, johon suomalaiset aina tämän tästä sortuvat Eurooppaa vallatessaan. Pyrimme matkimaan ”euroviisuja” ja häviämme siinä alkuperäisille geeneille taatusti. Suomalaisen musiikin perimä on itäisessä kulttuurissa, Kalevalaisessa laulumaiden osaamisessa. Heavyrock on sitä parhaimmillaan. Julman ankaraa, miehistä menoa.

Muistan ikäni Fredin ja muut tummapukuiset pönäkät miehet laulamassa epävireisellä käheällä äänellä kuin oopperan librettoa, huilumiehenä huilua tapaillen Vesa-Matti Loirin vasenkätisen taidoilla kuinka aurinko laskee länteen, aurinko rakkaudeton. Muistan ikuisesti Ossi Runteen ja tipitiin, Lasse Mårtensonin ja laiskurit, suomalaisen trauman pyrkiä kohti länttä ja Eurooppa, sen ydintä. Paavo Lipposen isällisen hahmon heiluttamassa EU:n lippua ja parjaamassa puoluetoveriaan Erkki Tuomiojaa epä-älylliseksi.

Suomalaiseen suuhun ei oikein sovi käsite älyllinen tai intellektuelli. Paremminkin älytön tai imbesilli. Rakastamme negaatioita, kielteisiä sävyjä ja sanoja enemmän kuin positiivisia ja myönteisiä. Meillä on Euroopan parhaat ja ärhäkimmät kirosanatkin. Vieraskin huomaa kun suomalainen kiroilee ja kiertää kaukaa.

Älyllisen vastakohta on epä-älyllinen, siis tyhmä. Lipponen ei voi kirota Tuomiojaa tyhmäksi, se olisi liian epä-älyllistä Lipposenkin kirjoittamana. Olkoon siis Tuomioja epä-älyllinen siinä missä Heidi Hautalakin. Entäpä jos Lipposen itäsuomalaista kieltä käyttäisi edelleen niin, että epä-älyllisen vastakohta älykäs (intellektuelli) onkin epä-älytön. Sehän on kai älyttömän kääntöpuoli samalla?

Epä-älytön Tuomioja ja Hautala kuulostaisivat ihan siedettäviltä jopa Lipposen kertomana pamfletissaan. Siinä on itäsuomalaista isälinjan Y-kromosomin hyväksyvää heavyrockin menoa lipposten ja kekkosten käyttöön näiden teilatessa niitä, joita vihaavat tai jotka ovat heitä kritisoineet. Käsite ei ole myöskään liian imelää tai hempeää ylimieliseksi kirjassa haukutusta älykkö Tuomiojasta tai Hautalasta, onnettomasta tunarista.

Viikonloppu jatkuu Monacossa kahden suomalaisen ajaessa voitokkaasti ruhtinaan vastanotolle. Sen syvemmälle eurooppalaiseen ytimeen ei enää pääse. Kun autona on tulipunainen Ferrari ja saksalainen Mersu brittitallissa. Taustalla soi Teräsbetoni!

Tuollaisen viikonlopun jälkeen kukaan ei halua muistaa ikäviä asioita politiikasta. Kukaan ei halua pohtia kansakunnan viimeisen myytin kadonneen korruptoitumattomasta maasta ja kansakunnasta. Koko juttu on ollut vain painajaista. Sen voi korjata muuttamalla hieman sanoja, symbolirakenteita, käsitteiden sisältöä ja viidakkoa.

Kun Mika Häkkinen voitti kisassa hän puhui aina kiitospuheensa yksikön toisessa persoonassa. SE hämmensi monet. ”Kun sinä kaasutat. Kun sinä tulet ruutulipulle. Kun Sinä ole lopulta mestari”. Minäkö? En ikinä! Kun haastattelevalla toimittajalla ei ole edes ajokorttia, tällaiset teot ovat omituisia ja puheet hävytöntä pilkkaa. Väärin asian ymmärtänyt nolattu toimittaja kosti myöhemmin. Se oli epä-älyllinen teko muuten varmaan epä-älyttömältä toimittajalta..

Kimi Räikkönen taas käyttää monikon ensimmäistä ja sekin hämmentää. ”Kun me luomme strategiaa ja tulemme ruutulipulle me olemme voittaneet, kertoo Räikkönen. Ja taas toimittajan on vaikea uskoa voittaneensa. Harvoin porvarin taskussa lehtitalossa istuva toimittaja mitään voittaa. Kuka häntä korruptoisi? Miksi korruptoisi? Kilpailevia medioita on niin paljon ja uusmedia on jo asian oikean laidan kertonutkin. Vaalien korruptiosta puhuttiin blogeissa ja verkostodemokratiaa vaadittiin jo paljon ennen vaaleja. Jostakin syystä vanha media vaikeni. Vasta kun kansanedustaja otti itse asian esille provosoiden kieltäytymällä kertomasta sanktioimattomasta aiheesta, oli pakko jotain kirjoittaakin. Nyt media kerää ruusuja. Me voitimme! Ketkä Me, kysyy kansa?

Sen sijaan kainuulainen ja samalla savolainen Heikki Kovalainen puhuu yksikön ensimmäisessä persoonassa. ”Kun minä kaasutan, renkaat ulvovat ja taustalla soi teräsbetonia. Minun pääni on kovempi kuin se ja törmättyäni siihen vauhtini vain parani”. Tämän toimittaja uskoo ja Kovalainen vaikuttaa mukavalta tyypiltä Samaa vakuuttavat tallissa tallikaveri Hamiltonista alkaen. Espanjalainen kaksinkertainen maailmanmestari sai siellä antaa Kovalaiselle tilaa ja siirtyä ranskalaisten leiriin häviämään. Ne kierrokset ovat sakkokierroksia. Sellaisia kierroksia suomalaisen poliitikon tai pääministerin ei tule ottaa. Ne maksavat kansakunnalle kohtuuttomasti! Vaikka media olisikin hidas ja pelaisi omia pelejään. Kriisi on edelleenkin vahan median, ei demokratian verkostodemokratiassa.

Luojan kiitos ne ajat ovat takana, jolloin oli pelättävä tappiota, eurooppalaistumista, näyteltävä toisin kuin Teräsbetoni ja Heikki Kovalainen tekevät. Nyt laulavat pojat, joiden takana ei lampaat laidunna, kuuluu vain susien ulvontaa, karavaani kulkee. Ja pisteitä tule niin idän kuin lännen niiltä äänestäjiltä, joita ei miellytä naisten paljaat rinnat ja reidet.

Ne äänestäjät ovat keski-ikäisiä naisia. Jos aikoo menestyä on valittava oikea strategia. Eikä siihen sovi kieroilu ja korruptio sähköisen median ja äänestyksen, verkostodemokratian maailmassa sekunnin sadasosien äänestyksessä. Korruptio ei ole suomalainen ilmiö saati verkostodemokratiassa toimiva. Äänestetäänpäs uudelleen ja ilman sanktioiden pelkoa. Teräsbetonia koko kansa, maailmalle verkostoitunut uusmedian keinoin ja ne hyvin tuntien sekä halliten.

Hyvää aurinkoista ja onnekasta viikonloppua

posted by Matti Luostarinen  # 8:20 PM