Santeri Alkion jälkeläiset

Kataisen hallitus saa tuoreimman barometrin mukaan liki samankaltaisen tuomion kansalaisilta kuin Matti Vanhasen hallitus viimeisen parin vuoden ajaltaan. Noin 40 % pitää sitä siedettävänä, vajaa 5 % oikeinkin hyvin onnistuneena. Ero Vanhasen hallitukseen on lähinnä vain puolueiden lukumäärässä ja kannatuspohjassa, jonka nojaa nyt keskustaa ja perussuomalaisia lukuunottamatta koko poliittisen kenttämme kirjoon ja sen aatemaailmaan, mikä se siten onkin. Erityisen tyytyväisiä hallitukseen ovat sen pääpuolueet, kokoomus ja demarit, kritiikkiä tulee eniten vihreiltä ja vasemmalta. Tulos ei ole yllättävä. Pikkuporvareitten tylsä maa Toimittaja Unto Hämäläinen, poliittisen kenttämme onnistunein analyytikko, kertoo lehdessään (HS 28.4) kuinka Wahlroos on Suomen vahvin Nalle ja samalla porvariston…
Read More

Välikysymys

Miksi perussuomalaiset ärsyttävät niin monia? Onko taustalla aitosuomalainen kateus vai tapa nähdä heissä jotain sellaista, joka paljastaa omaa perussuomalaista elämää? Rikkooko perussuomalaisuus jotain sellaista, joka olisi tutkimisen arvoista? Onko perussuomalaisuus sittenkin paljon  enemmän kuin vain populistista liikehdintää Suomessa? Onko suomalainen, itseensä kääntyvä viha ja raivo, perussuomalainen ilmiö sekin ja näemme tässä liikkeessä, perussuomalaisessa, oman kuvamme? Miksi perussuomalaisten äänestäjät edustavat parhaiten koko väestörakennettamme ja sen sosioekonomista jakaumaa samalla? Kun mediat ovat sitä pilkkaamassa, pilkkavatko ne samalla itseään? Onko perussuomalaisuus puhtaasti mediayhteiskunnan tuote? Mikä vallan vahtikoiraa vaivaa? Onko mediamme muuttunut suomalaisesta mediasta joksikin muuksi, muille kuin suomalaisille tarkoitetuksi? Yrittääkö se olla oppimestari,…
Read More

Onomatopoeettinen koodisto

Onomatopoeettinen tarkoittaa jäljittelevää sanaa tai sanontaa. Käsite tulee kreikasta (onomatopoiesis) ja tarkoittaa nimen  sepittämistä. Usein sanan sepittämisessä on käytetty luonnosta lainattuja ääniä ja kielitieteilijöille käsite on erityisen tuttu. Aihetta sivuavaa tutkimusta ja väitöskirjoja on runsaasti saatavilla. Kun me ammumme, hohotamme, sihisemme, sähisemme tai käytämme sellaisia sanoja kuin hauva, kolke, kumista, raksua olemme tekemisissä tämän käsitteen kanssa. Samoin lintujen viserrys, rääkyminen, kiekuminen, titityy tai lippu kuvaamassa liehuntaa ovat tätä samaa onomatopoeettista kerrontaamme. Onomatopoeettinen vallankumous Komiikassa onomatopoeettista kerrontaa ja kompia on pilvin pimein ja etenkin Sammy Davis Jr. käytti tätä kieltä yhtenään. Lasten lorut ja sadut, sarjakuvat, ovat täynnä tätä kieltä ja…
Read More

Maailman onnellisin maa

Uskottavuus lähtee argumenteista, ei asemasta. Jos näin on, miksi olemme niin monessa erimielisiä? Kun Björn Wahlroos kirjoittaa kirjan, miksi se jakaa mielipiteitä vaikka taustalla kuulusi olla vain argumentteja, ei kirjoittajien mielikuvia kirjoittajasta, miljonääristä. Miksi Suomen Kuvalehti otsikoi lehtensä aihetta käsittelevän kansisivun tyyliin: “Miljonääri haluaa enemmän markkinoita ja vähemmän kansanvaltaa”. Wahlroosin näköinen aika Björn Wahlroos sai Helsingin Sanomissa tyrmäävän kritiikin ja ensimmäisenä toimittajalta, joka oli laatimassa väitöskirjaansa talouden symboleista. Harakka kertoo kuinka Wahlroos on Chicagon koulukunnan taloustutkijoiden harhauttama ikuinen marxilainen. Suomen Kuvalehdessä (SK16/2012) Wahlroos kertoo kuinka Richard Posner ja nobelisti Paul Krugman ovat seonneet tai hörhöjä. Keynesiläisyyden puolestapuhujana Wahlroos ei ainakaan…
Read More

Kaavoitettu enkeli

Vakavilla asioilla ei lasketa leikkiä, totesi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner.  Samalla  kansanedustajan eduskunta-avustajan musta huumori vei perussuomalaisten edustajan liki puoleksi vuodeksi ulos  eduskuntaryhmästään. Edustaja ei valittanut päätöksestä, piti sitä oikeana. Ei alkanut puhua maan tavasta, siipien katoamisesta. Varis nokki variksen silmät Mauton musta huumori turkulaisessa Uudessa Suomessa esitettynä kolumnistina, Turun Sanomien toimittajan siitä älähtäessä, johti mediapeliin, jossa vastakkain olivat keskenään kilpailevat mediat ja toimittajat nokkimassa poikkeuksellisesti poliittisia pisteitä toistensa silmistä. Sopuli oli muuttunut varikseksi. Mediayhteiskunnan neljäs vallankäyttäjä oli saanut pintaansa naarmuja, joita poliittinen vallankäyttö tuo aina mukanaan. Tutkimusten mukaan ihmisten usko mediaan on romahtanut ja usko jopa omiin poliitikkoihin…
Read More

Ikonit, indeksit ja symbolit

“Tappajan tyhjä katse järkytti uhrien läheisiä“ (HS 17.4). Tällä lauseella voisi käynnistää romaanin ja saada lukijan mukaan myös seuraavaan lauseeseen, koukuttaa mukaan kioskikirjallisuuden Jerry Cottonin kieleen. “Oikeus kuunteli kuolemaa” (HS 17.4) on otsikkona sekin hyytävä ja järkyttää lukijaa. Siinä teksti irtautuu ikään kuin alkuperäisestä yhteydestään ja alkaa toimia toisissa tehtävissä. Ritualisaatiot ja symbolifunktiot liioittelevat ja syntyy liki eleviestintää vastaavaa kielen kerrostumaa josta vain tuskanhuudot puuttuvat. Symbolifunktioitaan itkevä surmaaja Anders Behring Breivik saa otsikoita, joita on halunnutkin. Joukkomurhaaja on itse tyyni ja kyyneleet tulevat väärässä paikassa, kirjoittavat mediamme. Norjan murhenäytelmää käydään läpi medioissa nostaen esille propagandavideo. Breivikiä syytetään terrorismirikoksista. Omaiset ovat…
Read More

Perjantai 13. päivä – Ironian päivä

Ironia, satiiri ja sarkasmi ovat tuttuja käsitteitä. Tutkimusten mukaan me kaikki pidämme itseämme huumorintajuisina, ainakin muita paremmin ironiaa, satiiria ja sarkasmia ymmärtävinä, vaikka oikeasti meillä ei olisi huumorintajua lainkaan. Jos ironia kohdistuu vielä väärään asiaan, kopsahtaa omaan nilkkaan, ymmärrys pimenee kokonaan. Joitakin asioita ei saisi käsitellä satiirin tai sarkasmin keinoin  lainkaan massamedioissamme. Ne ovat vaikeita lajeja ja aina joku ymmärtää kirjoittajaa tai puhujaa väärin. Siitä ei pidä pahastua. Se on hyvän ironian idea. Takavuosina Savossa ymärtämättömälle naurettiin, se kuului savolaisen huumorin rieskan naatiskelijan etuoikeuksiin. Jos joku ei ymmärrä ironiaa, häntä ei pidä viedä käräjille. Kun ironiasta taas tehdään satiiria, siinä…
Read More

Suomalaisena Paraquayssa nigerialaista elokuvaa seuraten

Nigerialainen elokuva esittäytyy Suomessa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa suurin elokuvamaa on ehdottomasti juuri Nigeria. Toki merkittäviä elokuvan tuottajia ovat myös vaikkapa Senegal ja Burkina Faso, entinen Ylä-Volta Länsi-Afrikassa. Ensimmäinen afrikkalainen elokuvafestivaali oli juuri Burkina Fasossa pidetty FESPACO vuonna 1969. Syntyi afrikkalaisen elokuvan oma foorumi. Fespaco pidetään edelleenkin joka toinen vuosi. Intia - elokuvan mekka Egyptiä kutsutaan Arabian Hollywoodiksi. Jostakin syytä käsite “Hollywood” kummittelee myös muilla mantereilla kuin Afrikassa, etenkin maineikkaan intialaisen elokuvan kollektiivissa käsitteessä nyt Suomeen siirrettynä. Näin siitäkin huolimatta että Intian elokuvateollisuus on lukumäärällä mitattuna maailman suurin. Intiassa työstetään noin 2000 pitkää ja lyhytelokuvaa vuosittain. Kovin kauas tästä ei jää…
Read More

Happamattoman leivän juhla

Pääsiäiskokemus toi Jeesuksen opetuslapsille rohkeuden ja ilon. Ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja rajallisuutta ei pidä uhrata eikä kuolettaa, kirjoittaa Jaakko Heinimäki, pastori ja kirjailija Helsingin Sanomissa (HS 7.4) lainaten Heikki Räsäsen ansiokasta kirjaa “Mitä varhaiset kristityt uskoivat”. Hurskaan kuuluu kärsiä Jeesuksen kuolema oli monelle Jumalan suunnittelema välttämättömyys. Hurskaiden ja hyvien ihmisten nyt kuuluikin kärsiä ja siitä tosi profeetta tunnettiinkin. Agraari yhteisö tunsi profeettansa kiusattuna ihmisenä ja kiusaajana oli usein nainen. Noidaksi mielletty ja muun yhteisön ulkopuolella usein elänyt ja vielä tänäänkin sellaiseksi puettu lapsi virpomassa palmusunnuntaina kevään ja elämän voiton symboleilla odottaen palkaksi vaikkapa hedelmällisyyden ja onnen symboleja, suklaamunia. Toki oli niitäkin,…
Read More

Chydeniuksen oppeja

Suomi tulee monen länsimaan perässä sekä muodissa että moraalin kirkastustalkoissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (HS 4.3). Kun mikään laki ei ole tiellä, tiellä ei ole enää mitään, kritisoi lehti ahnetta menoamme. Päätoimittaja lainaa lehdessään OP-Pohjola- ryhmän Reijo Karhisen kirjoitusta Chydenius-lehdestä. Helmikuun lapsia Anders, Antti Chydenius syntyi helmikuun pakkasissa vuonna 1729 Kainuussa, Sotkamossa ja kuoli helmikuussa 1803 Kokkolassa. Runsaan 70 vuoden aikana Chydenius ehti saada paljon aikaan  ja pääosin kirjoittamalla. Onko tällä valistusajattelijalla ja papilla, taloustieteilijällä, sitten jotain sanottavaa omassa ajassamme? Suomessa mittavat henkilöt esitellään jonkin asian isänä. Antti Chydenius ei tee tässä poikkeusta. Hänet esiteltiin kouluaikanani taloustieteen isänä Suomessa. Ilmaisuvapauden…
Read More