Blogi

Ekologinen yrittäjyys ja klusterit

Verkostoteoriat ja ekoyrittäjyysklusteri Sufficit ad id naruram, quod poscit (Seneca) – Luonnolle riittää, että se saa vaatimansa Successus ad perniciem multos devocat (Phaedrus) – Menestys vie monet perikatoon Verkostoituvalla organisaatiolla, verkostotaloudella, verkostotyöllä, sosiaalisilla verkostoilla sekä klustereilla voidaan tarkoittaa joko yhteiskunnan taloudellisten rakenteiden uudelleenjärjestäytymistä, sosiaalisten verkostojen toimintaa ja niiden järjestäytymistä esim. mikro-, mezzo- ja makrotasoille tai alueellisia verkostoja ja niiden kytkentöjä toisiinsa (Luostarinen 1992). Niinpä myös tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi voidaan valita vaikka toimintaympäristön kokonaisuus ja sen…
Read More

Teollinen murros ja suomalainen maaseutu

Terveellä järjellä – Ehjällä tehtävällä Salvo sensus – Salvo officio (Cicero) Jotta ymmärtäisimme teollisen murroksen merkityksen ja synnyn suomalaiselle maaseudulle, teen lyhyen kertauksen historiaan. Se on välttämätöntä etenkin silloin kun oma lukijakunta on suomalainen pragmaattinen alan osaaja. Oikoteitä ei voi käyttää perustelematta asiansa kunnolla. Sosiaaliseen mediaankin on syytä kirjoittaa sivustolleen väitöskirjatasoista tekstiä (Luostarinen 2005). Älä ikinä aliarvioi lukijoitasi. Käyttäen kuitenkin tervettä järkeä. – ”Salvo sensu.” Suomalainen maaseutu alkoi muuttua kovan teknologian kautta, jolloin kertomukset suosta,…
Read More

Paluu vapaaehtoistyöhön ja kylätoimintaan

Magnum in parvo – Suuri pienessä Siivet pesää suuremmat – Maiores pennas nido Kun suomalaisen työn juhlinta vappuna on jäänyt taakse alamme laskea päiviä kesälomaan. Koululaiset   palkkatyöläiset ovat oppineet työnteon rajat, mutta oma ajan käyttö arjen ulkopuolella askarruttaa. Yhdistykset ja seurat ovat yksi mahdollisuus ja maaseudulla talkootyöt, kyläyhdistysten toiminta jne. Yhdistyksissä voit oppia tulemaan toimeen muiden kanssa pohtimatta omaa menestystäsi. Vapaaehtoistoiminta on ollut suomalainen vahvuus etenkin juuri perinteisellä maaseudulla asuen. Kylätoiminta on ollut tällaista ”puuhastelua”…
Read More

Maaseutu alueellisessa innovaatiopolitiikassa

Nyrkkioikeudesta vannottuun oikeuteen – Lus manarum – Lus iurandum Aviomiehen oikeudesta kansojen oikeuteen – Ius mariti – Ius gentium Jotta ymmärtäisimme uutta teollista prosessia ja algoritmejamme muuttuvassa ympäristössämme ja osana luonnonvarojamme, on syytä kerrata hieman maaseudun alueellista innovaatiopolitiikkaa ja sen syntyä. Autonomian ajasta ja 1900-luvun alusta kului liki 40 vuotta ennen kuin maahamme luotiin moderni tiedepolitiikka, joka painotti tiedettä ja teknologiaa. Samaan aikaan maata koetteli sen vaikein yhdyskuntarakenteellinen murros. On houkuttelevaa ajatella, kuinka jälleen kerran…
Read More

Pseudoverkostot ja menetetty vuosikymmen

Cor ad cor loquitur – Sydän puhuu sydämelle Corona triumphalis – Triumfiseppele Tietotekniikan myötä verkostoituminen näyttäytyi Suomessa uudelta keksinnöltä. Se loi uuden strategian tai strategiajoukon. Oli kuitenkin syytä tehdä ero perinteisen verkoston, yritysyhteistyön ja klusterin sekä modernin informaatioyhteiskunnan verkostoitumisen välillä. Perinteistä verkostoa, yritysyhteistyötä, mitä tahansa verkostoksi kutsuttua talousmallia ohjaa kulloinkin vallalla oleva traditio, yritysjuridiikka jne. Suomessa kansallisen innovaatiopolitiikan taustalla oli pragmatismi ja weberiläinen byrokratian tausta. Olin tästä varoittanut ja kirjoittanutkin. Myöhemmin myös pahoitellut menetettyä vuosikymmentämme…
Read More

Osaamiskeskusohjelmat ja innovaatioaallot – pseudoverkostot

Bene est temptare – Yrittänyttä ei laiteta Benigno numine – Suopealla sallimuksella Vuonna 1994 käynnistynyt osaamiskeskusohjelma mobilisoi liikkeelle alueelliset toimijat, tiedepuistot, teknologiakeskukset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut maakunnallisen elinkeinoelämän tueksi. Näin julkishallinnosta tuli aluelähtöisen tiedon ja osaamisen kehittäjä Suomessa. Porterin (1985, 1990) ajatteluun rakentuvat klusteriohjelmat olivat oikeastaan ainoa kansallinen lisämme EU-kaudella innovaatiojärjestelmämme käsitteistössä, mutta ei suinkaan suomalainen ”oivallus” (Hernesniemi ym. 1995). Näin jälkeenpäin noita aikoja muistellen ne tuovat mieleen runsaan määrän kirjoja – ”Bona copia librorum.”…
Read More

Kansallisesta innovaatio-ohjelmasta alueelliseen innovointiin

Velit nolit – Haluaisi tai ei Purjein ja airoin – Velis et remis Innovaatioiden leviämisessä ja vastaanottamisessa maaseutua ja kaupunkeja on käsitelty usein ikään kuin vastapuolina tai osana muita diffuusisti leviäviä ilmiöitä, kuten vaikkapa viruksia. Tämä koskee etenkin hallintokoneistoja ja kulttuuria, byrokraattista rakennelmaa ja sen ikiaikaista tapaa toimia. Tietoyhteiskunnan innovaatiokapasiteetin kasvaessa etenkin byrokraattisena koettu ympäristö on joutunut vastaamaan kritiikkiin, jonka taustalla ei ole niinkään pelko demokratian kaventumisesta kuin uudesta teknologiasta, työpaikoista, algoritmien ja robotiikan valtavasta…
Read More

Tiede- ja teknologiapolitiikasta innovaatiopolitiikkaan

Kuten aiemmin mainittiin – ”Ut ante dictum Pahoinvointiin saakka – Usque ad aras Koskaan ei tulisi vedota aiemmin kirjoitettuun tai sanottuun. Kansainvälisessä kirjallisuudessa ja innovatiivisuuden tulkinnassa näin kuitenkin tehdään ja tuota vaihetta kutsutaan tiedepolitiikan lapsuusvaiheeksi. Ehkä nimekkäin mainittu nimi on silloin Vannevar Bush ja hänen raporttinsa Yhdysvaltain presidentin käyttöön vuonna 1945 (The Endless Frontier). Mikä tässä raportissa oli sitten niin maata mullistavaa? Muutakin kuin todeten kuinka tottumus on tyranni – ”Usus est tyrannus.” Tuossa raportissa…
Read More

Suomalainen pragmatismi ja innovaatioprosessit

Ridentem dicere verum – Rubrica  Sanoen nauraen totuus – Punamulta Innovaatiot ja niiden leviämistavat määritellään kulttuurisidonnaiseen tapaan. Euroopan unionin vuosiksi 1994–1998 asettama 13 silloisen jäsenvaltion konsortiumi (Tella &Tirri) määritteli aikanaan innovaatiot sellaisten uutuusvoimaisten ratkaisujen kollektiiviseksi luomiseksi, jotka vastaavat uusiin tarpeisiin. Epäilen vahvasti, ettei tämä määritelmä menisi tänään vuonna 2024 läpi. Vielä tuolloin tutkimus paljasti syvällisiä eroja innovaatiokäsitteen käytössä ja ymmärtämisessä eri maissa.   Eivät nämä erot ole mihinkään kadonneet, mutta niiden tiedostaminen ja hyväksyntä on tänään…
Read More

Tiedepolitiikka ja innovaatioketjut

Velis et remis – Purjein ja airoin Nykyaikainen tiedepolitiikka sai juurensa modernin tieteen ja kansallisvaltioiden syntyaikoina, jolloin kokeellinen luonnontiede keittyi julkiseksi palvelulaitokseksi. Tämän ns. baconilaisen hyötytieteen näkökulmasta perustettiin ensimmäiset julkiset tutkimuslaitokset Royal Society Englantiin (1662) ja Academie des Sciences Ranskaan (1666). Erityisesti Ranskan vallankumous asetti tieteen taloudellisen merkityksen korkealle ja kansallinen arvovalta johti uudelleenjärjestelyihin, joilla oli kauaskantoiset seuraukset myös meillä Suomessa. Tieteen vallankumous Kuhn’in (1962) kuvaamalla tavalla tai bernsteinilainen (1967) modernin tieteen näkökulma tuli Suomeen…
Read More