Kuluttajattyypit ekoklusterissa

Kuluttajatyypit ekoklusterissa - faktorianalyysien tulkintana Pari passu – Samanlaisella askeleella Klusteritutkimusten yhteydessä kartoitettiin yrittäjien ohella myös heidän asiakkaitaan lähinnä postikyselyin. Laajimmassa kyselyssä lomakkeita lähetettiin 2000 ja sen palautti noin 400 vastaajaa. Palautusprosentti vaihteli Helsingin seudun noin 33 %:n vastausosuudesta maaseudun ja etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen alhaisempiin noin 20 %:n palautuslukuihin. Naisia vastaajista oli noin 60 % ja vastaajien keski-ikä 40 vuoden kohdalla (Luostarinen & Vanhamäki 2001). Vastaava kysely lähetettiin myös kansanedustajille. Noin neljännes edustajistamme vastasi…
Read More

Kuluttaja- ja yrittäjäklusterit ekoyrittäjyydessä

Kuluttaja- ja yrittäjäklusterit ekoyrittäjyydessä Taustaa Paucis verbis – Muutamin sanoin Maatalouden tutkimuskeskus (MTT), nykyinen luonnonvarakeskus (Luke) ja Helsingin yliopiston maaseudun- ja koulutuskeskus (Makes) yhteistyönä käynnistettiin vuonna 1999 esitutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää luontoyrittäjyyden sisältöä ja alueellisten toimijoiden valmiuksia sekä kypsyyttä Suomessa. Tänään voitaisiin kysyä, miksi vasta näin myöhään, vuosituhannen vaihtuessa? Olihan meillä alan kolutusta, tutkimusta ja yrittäjiä pilvin pimein ja tuolloin maaseutu oli pikemminkin autioitumassa heistä. Ehkä syy olikin juuri tässä. Suomi oli muuttunut muutamassa…
Read More

Yhteenveto ekoyrittäjyyden klusterin määrittelystä ja ohjelmasta

Yhteenveto ekoyrittäjyyden klusterin määrittelystä ja ohjelmasta Non multa sed multum – Ei kaikenlaista mutta paljon Oheinen yhteenveto on syntynyt sekä haastatellen suuren joukon suomalaisia että lukuisissa seminaareissamme (Rutanen & Luostarinen 2000, Luostarinen & Vanhamäki 2001, Luostarinen 2004, 2005). Mallissa klusterin rakenne on maantieteen keinoin ja analyysein alueellistettu ja olettaen, että toimialojen uusintamisesta vastaavat organisaatiot ryhmittyvät sektoreiksi koskien erikseen tuotantotoimintaa, perusrakennetta ja väestöä, henkisiä voimavaroja sekä alueellisten voimavarojen koordinointia. Mallissa koordinointi jätettiin aikanaan yliopistojen, alueellisten korkeakoulujen,…
Read More

Ekoyrittäjyysklusterin suhde verkostotalouteen ja luovan teknologian renessanssiin.

Nec prece nec pretio – Ei rukouksella eikä rahalla Verkostotalous on verkostoituvan yhteiskunnan sydän. Se miten ekoyrittäjät klustereineen sopeutuvat tähän sekä paikalliseen, alueelliseen että globaaliin käsitteeseen on seuraavan artikkelin aiheena ja liittyy myös väitöskirjaani vuodelta 2005. Kovin dramaattisia muutoksia siinä ei ole tapahtunut, mutta yksi on erityisen merkittävä eli klusterin suhde luovan teknologian renessanssin (Luostarinen 2024). Sen merkittävyyttä korostaa jopa kokonaisen kirjani omistaminen juuri tälle ilmiölle. Tämä kirja syntyi jatkona kirjalleni ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan”. Molemmat kirjat…
Read More

Ekologisen klusterin modernisaation määrittelystä ja ohjelmasta

Suos cuique mos (Terentius) Kullakin on omat tapansa Ekologisen klusterin ohjelma ja sen määrittely osana luontoyrittäjyyden käsitteistöä ja suhdetta innovaatioon ja etenkin sen leviämiseen, diffuusioon, on esitelty väitöskirjassani parinkymmenen sivun laajuudella ja vertailtu myös verkostotalouteen kuuden sivun verran (Luostarinen 2005: Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka). Jo esitutkimuksessa vuonna 1999 yrittäjyys jaettiin lähinnä tuotteen raaka-aineen ja osin tuoteominaisuuksien kautta seitsemään ryhmään. Jokainen tutkija harkintansa mukaan – ”Suo arbitrio”. Monet toimialat olivat raaka-aineen käytön ”perifeerisiä” hyödyntäjiä ja ulkopuolella…
Read More

Ekologinen yrittäjyys klusterina ja maaseudun luonnonvarat

Ekologinen yrittäjyys klusterina ja maaseudun luonnonvarat Suada – Suaviter in modo Suostuttelutaito – Lempeällä tavalla Maaseudulla yrittäjyyden perusvoimana on ollut pienviljelijäyhteisöt, jotka samalla ovat olleet Suomessa monin paikoin verkostoyrittäjyyden korkeakouluja. Yhteisöllisyys ja sen yhdessäolo-organisaatiot poikkesivat monella tapaa urbaanimman ympäristön ns. asiaorganisaatioista (Gemeinschaft – Gesellschaft). Durkheimin tapa luokitella yhteisöllisyys oli tuttu toki myös käyttäen käsitteitä ”Associatinonal society – Communal society”. Juuret näille toisistaan rajusti poikkeaville yhteisökulttuureille on kuvattu usein kaupungistumisen ja kaupunkilaistumisen kautta. Olen näistä kirjoittanut…
Read More

Avoimmuus ja systeemiajattelu osana ekologista klusteritaloutta

Avoimuus ja systeemiajattelu osana ekologista klusteritaloutta Silent leges inter arma (Cicero) – Sodan aikana lait vaikenevat Edellinen otsikko on toisen väitöskirjani sivuilta ja vuodelta 2004. Jälkimmäinen lisäys on Cicerolta ja lisäys muistaen, kuinka elämme nyt vuotta 2024 ja sen kevättä. Kaksi vuosikymmentä on muuttanut asemamme geopoliittisella kartalla ensin Naton jäseneksi ja sittemmin eteemme tulivat lukuisat vaalit, joista omamme toivat mukanaan kirjani otsikolla ”Menetetty vuosikymmen” ja ”Hybridiyhteiskunnan kouristelua” sekä ”Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa”. Kirjani ”Finland’s bib…
Read More

Huipputeollinen vai humanistisekologinen kasvu-ura?

Huipputeollinen vai humanistisekologinen kasvu-ura? Sancte et sapienter – Pyhyydellä ja viisaasti Otsikko on vuodelta 2005, jolloin käytin sitä yhtenä monista alaotsikoista toisessa väitöskirjassani. Yhteiskuntakehityksemme eli tuolloin murrosvaihetta ja niin elää nytkin. Tämä on yksi syy monista palata tuolloin kirjoittamaani tekstiin. Tuolloin futurologinen tutkimus oli keskeisessä tehtävässä sekä integroijana että metodisena kehittäjänä (Niiniluoto 1993, Mannermaa 1993). Wileniusta (2004) tuolloin lainaten tulevaisuuden menestystekijät olivat lähellä verkostoituvaa luovuutta, jossa kulttuuriosaaminen oli yksi avainteemoista. Tämä pätee toki myös kevääseen…
Read More

Ekologinen yrittäjyys ja klusterit

Verkostoteoriat ja ekoyrittäjyysklusteri Sufficit ad id naruram, quod poscit (Seneca) – Luonnolle riittää, että se saa vaatimansa Successus ad perniciem multos devocat (Phaedrus) – Menestys vie monet perikatoon Verkostoituvalla organisaatiolla, verkostotaloudella, verkostotyöllä, sosiaalisilla verkostoilla sekä klustereilla voidaan tarkoittaa joko yhteiskunnan taloudellisten rakenteiden uudelleenjärjestäytymistä, sosiaalisten verkostojen toimintaa ja niiden järjestäytymistä esim. mikro-, mezzo- ja makrotasoille tai alueellisia verkostoja ja niiden kytkentöjä toisiinsa (Luostarinen 1992). Niinpä myös tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi voidaan valita vaikka toimintaympäristön kokonaisuus ja sen…
Read More

Teollinen murros ja suomalainen maaseutu

Terveellä järjellä – Ehjällä tehtävällä Salvo sensus – Salvo officio (Cicero) Jotta ymmärtäisimme teollisen murroksen merkityksen ja synnyn suomalaiselle maaseudulle, teen lyhyen kertauksen historiaan. Se on välttämätöntä etenkin silloin kun oma lukijakunta on suomalainen pragmaattinen alan osaaja. Oikoteitä ei voi käyttää perustelematta asiansa kunnolla. Sosiaaliseen mediaankin on syytä kirjoittaa sivustolleen väitöskirjatasoista tekstiä (Luostarinen 2005). Älä ikinä aliarvioi lukijoitasi. Käyttäen kuitenkin tervettä järkeä. – ”Salvo sensu.” Suomalainen maaseutu alkoi muuttua kovan teknologian kautta, jolloin kertomukset suosta,…
Read More