Hyvää Nuutin päivää

Kenestäkään ei ole tullut suurta ja merkittävää matkimalla eikä voittajat usko sattumaan. Tämän ajan todellisia häviäjiä ovat nämä, joiden uskottiin ja odotettiin voittavan. Menestys syntyy vain omalla tavalla eletystä ja tehdystä elämästä. Aikamme ongelma on asioiden pelkääminen – se ettei asioita katsota suoraan silmiin – oli kyseessä vaikka miten vaikeana pidetty totuus. Nämä totuudet riittävät ohjeeksi jokaiselle meistä.

Hyvää nuutinpukkien päivää. Aikansa todella epämiellyttäviä vieraita olivat nämä joulunpyhät päättävät vieraat. Heitä oli kestittävä ja hoivattava henkensä uhalla. Se on meillä edelleenkin osana alusmaan sosiaalista pääomaa ja muistiamme. Nuutinpukit saattoivat tehdä pahaa myös lapsille.

Nuuttipukit (murresanana myös nuutipukki) ovat naamioituneita lapsia, jotka osassa Suomea kiertävät talosta taloon Nuutinpäivänä eli 13. tammikuuta. He esittävät laulun ja saavat siitä yleensä pienen palkkion.[ Länsi-Suomessa näihin päiviin asti jatkunut vanha perinne muistuttaa Pohjois- ja Itä-Suomessa pääsiäisenä harrastettavaa virvontaa.

Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan eli 13. tammikuuta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta. Ajankohdan siirtämisestä huolimatta nuuttipukit kulkivat 7. päivänä aina vuoteen 1972 saakka, jolloin loppiaisen muuttaminen kiertäväksi juhlapyhäksi muutti myös nuutipäivän perinnettä. Nuuttipukkien uudeksi päiväksi tuli sen virallinen ajankohta eli 13. tammikuuta. Vaikka loppiainen muuttui Suomessa jälleen kiinteäksi vuonna 1992, ei nuuttipukkiperinne enää siirtynyt takaisin vanhaan ajankohtaan. Tämän perinteen merkitystä loppiaiseen päättyvän joulunajan riehana on viime vuosina kuitenkin pyritty elvyttämään.[

Vanhojen lakien mukaan nuutinpäivä päättää 20 päivän ajan kestäneen joulurauhan. Nuutinpäivänä myös joulukuusi viedään ulos ja joulukoristeet kerätään pois.[

Nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Ruotsista. Alun perin nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässän sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta tai ruokaa vaatien. Myös raha kelpasi. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa.[

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui ja nykyään sitä jatkavat lapset. He pukeutuvat naamiais- tai fantasia-asuun ja kiertävät ovelta ovelle kysymässä “saavatko nuuttipukit laulaa?”. Tämän jälkeen he esittävät jonkin laulun tai lorun. Palkkioksi nuuttipukeille on tapana antaa makeisia.

Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa. Erityisesti Satakunta ja Vakka-Suomi ovat alueita, jossa nuuttipukit kiertävät edelleen. Perinne elää myös joissakin osissa Pirkanmaata sekä Etelä-Pohjanmaata. Näin kertoo Wikpedia.

Oulusta, Pohjanmaalta meille kerrotaan kuinka lapsia kohdellaan kaltoin. Medioille annetussa uutisessa oletetaan, että julki tulleet ja kovasti hävetyt tapahtumat ovat vain jäävuoren huippua. Miten sivistysvaltiossa eletään tänään aivan kuten nuutinpukkien Suomessa? Hävetäänkö meillä edelleen ja pelätäänkö näitä pukkejamme? Onko se alusmaan perintöä ja sosiaalista pääomaamme, pahaa unta vuosisatoja jatkuneesta pakana-ajan traditiostamme?

Onko niitä meillä ehkä enemmänkin näitä samoja alusmaan ilmiöitä? Käyttävätkö jotkut näitä outoja pakana-ajan ilmiöitämme ikävällä tavalla hyväkseen, saaden aikaan pelkoa ja ahdistusta? Onko se terrorin muotona kaikkein tyypillisin? Miten siihen olisi Suomessa vastattava ja Pohjanmaalla? Luomallako meille poliisivaltioko? Hakemalla lisää rumia vallesmanneja? Onko muita keinoja. Niitä tyhmien ja yksinkertaisten aikanaan esittämiä ja myöhemmin oikeiksi havaittuja.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts