Everybody leaves everybody else alone

“Clint Eastwoodin motto on myös Halla-ahon hyväksymä: everybody leaves everybody else alone” (HS 4.4). Julkisen vallan tehtävä ei ole tuottaa ihmisille visioita ja unelmia, vaan luoda puitteet joissa ihmiset voivat vapaasti toteuttaa omia visioitaan ja unelmiaan.

Jussi Halla-aho kertoo pitävänä orgaanisesta diversiteetistä, siis moninaisuudesta. Ekologisen diversiteetin taas hyväksyy ja sitä hakee jokainen biologi ja siis myös vihreä äänestäjä. Nyt ei olla enää kaukana toisistamme. Ellei nyt ole vallan ahdasmielinen punavihreä ihminen ekologista moninaisuuttaan hakemassa ja etsii riitaa ihan vain sen itseisarvona. Niin monen vihreän biologin kanssa olen menneinä vuosikymmeninä maata rakentanut ja tiedettä tehnyt, maistereita ja tohtoreita kouluttanut.

Jussi Halla-aho kertoo olevansa perussuomalainen koska hänen mielestään puolue on jalat maassa olevien ihmisten puolue. Puolueessa puhutaan konkreettisista ongelmista ja niihin tarjotaan myös konkreettisia vastauksia. Siis pragmaattisten ja käytäntöä lähellä olevien ihmisten puolue, jossa syrjäisyys ja vuoden kierto, arvaamattomuus, ovat taustalla varottaessa turhia RISKEJÄMME. Kukaan meistä ei halua ottaa riskejä uhmaten luonnonlakejamme.

Olen samaa mieltä ja puoluevalinta on meillä siksi sama. Ankaran luonnontieteen kautta hankittu tosiasia, jossa ei ole varaa opportunismille. Yhteiskuntatieteet saavat palvella muiden ihmistieteiden kautta juuri tätä tosiasiaamme. Luonnontieteille ja maantieteelle emme kuitenkaan voi mitään. Se on hyväksyttävä, perälauta meillä ja muilla puolueillamme. Siitä tuskin syntyy riitoja. Tarkoituksellinen riitely hakien näin pisteitä on nyt vastuutonta. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan puolueisiin luottaa enää 17 % ja median luotto on sekin romahtanut. Nyt on ryhtiliikkeen aika.

Syrjäisyydestä johtuen suomalaiset ovat melko hitaita syttymään, kertoo Halla-aho ja se pelastaa meidät usein sellaisilta vouhotuksilta, joita kutsumme liberaaleiksi. Sosiaalinen ja kulttuurinen innovaatio ei ole vouhotusta jos se on myös uskottavasti testattu. Ei liberalismia ja konservatismia pidä määritellä joidenkin ismiemme kautta, joista osa on maailmalta tuotua hupsutusta ja vailla minkään maailman uskottavia arvoja. Politiikan ja puolueittemme uskottavuus on yhdessä palautettava. Se ei ole medioittemme asia. Siellä ongelmat tulevat sosiaalisen median puristuksessa ja ovat pysyvä olotila.

Muoti-ilmiöt eivät ole merkki yhteiskunnallisten liberaalien elämästä vaan tavasta imitoida mitä sattuu maailmalta. Suurin ongelmamme on todellakin työttömyys ja nuorten näköalattomuus, kehnot tulevaisuudennäkymät. Tähän on nyt tartuttava yhdessä ja muistaen vanhuksemme. Eivät he ole kauan enää meitä auttamassa ja opastamassa sekä ansaitsevat kiitoksemme ja hyvän elämän, tuvallisen vanhuuden. Tästä ei tingitä. Puolueiden elämä ei voi olla kollektiivisena moraalitonta. Johtajiin on voitava luottaa. He antavat puoluelaitoksille kasvonsa.

Halla-ahon mielestä jo sillä on ohjaava vaikutus muihin puolueisiin, että kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen puolueen kannatus kasvaa. Niinpä sieltä voi löytyä myös riittävä yhteinen sävel, kun isot puolueet ovat riittävän peloissaan kannatuksensa puolesta. Tämä on varmasti totta ja kyseessä on silloin kollektiivinen uhka, ei yhden puoluejohtajan aiheuttama psykologinen pelote ensinkään. Sellainen kansakunta Suomi ei ole.

Sekin on hyvin pragmaattisesti pohdittu ja helposti hyväksyttävä näkökulma suomalaisen poliittisen kentän tapaan toimia monipuoluejärjestelmässämme. Perussuomalaiset eivät toki edes ole se vaikein yhteensovitettava tähän suomalaiseen pragmaatikkojen tulevaan hallitukseen. Nyt takuumiehenä on Halla-aho ja tohtori vaikuttaa kovin uskottavalta tuohon tehtäväänsä. Nyt ei ole pelin politiikan aika. Ilmastomuutoksen vaikutus lapsiimme on ollut dramaattinen ja lapsiin kohdistuneet väkivallanteot traumaattisia. Australiassa ne ovat vaalien ykkösasia kiusaamiskulttuurin tuotteena.

Meillä tässä yhteydessä kiusaamista ei ole mainittu LAINKAAN. Kiusaamiskulttuurimme on meille edelleen liian vaikea poliittisena aiheena niin kouluissa, kotona kuin työpaikoillamme. Näin vaikka meidät ja Oulu mainitaan Uudessa Seelannissa ja nyt siis Australiassa. Syntyy vaikutelma tunnevammaisesta sosiaalisesta pääoastamme ja kollektiivisesta muististamme käsitellä tätä aihetta vaaleissamme. Miten lapsiamme auttaa tokaista, kuinka meillä on kiusaamisessa nolla toleranssi? Ei mitenkään.

Puolueella ovat luonnollisesti omat poliittiset tavoitteensa, jotka eivät edellytä suomalaisuuden etnistä määrittelyä. Siinä se on sanottu puoluejohtajan suulla ja sillä hyvä. Myös ilmastopolitiikkaan löytyy halutessa yhteinen järjen ääni. Suomessa ei voi mahdottomasti muuttaa ihmisten syömis- ja kulutustottumuksiamme tai materiaalista kulttuuriamme. Järki käteen myös tässä ja suhteellisuudentajua.

Peruskoulussa taas keskitytään jatkossa nimenkin mukaan perusasioihin, niitä ei opita geneettisesti perittynä lahjana, kuten nyt joskus kuvitellaan ja unohdetaan ammattikoulutuksen lähiopetuskin. Koulutusjärjestelmämme on tietynlaisessa kriisissä ja nyt on turvattava se, että Suomen tulevaisuus lepää jatkossakin hyvin koulutetun väestön varassa. Siihen on siis myös panostettava. Nyt siitä puhutaan ilman pienintäkään uskottavuutta edellisen hallituksen jäljiltä. Se selittää olemattomat puolueittemme uskottavuusluvut, 17 %. Miksi nämä 83 % kutenkin käyvät vaaleissamme. Koska se on TRADITIO.

Julkisissa menoissa ei käytetä juustohöylää enää vaan maahanmuuton noin miljardin tai kahden kustannusten säästön kautta päästään jo pitkälle tulevaisuudessa. Hävittäjähankinnassa on luotettava siihen mitä asiantuntijat sanovat ja tämä on yhteinen päätös, “non issue”. Muusta puhuminen on jopa epäisänmaallista ja myös hölmöäkin. Näinhän se luonnollisesti on ollut jo jonkin aikaa. Koomista peliä vakavalla asialla.

Halpatyövoima ulkoa tuotuna on luonnollisesti negatiivista julkiselle taloudelle ja sitä on torjuttava. Suomeen ei voi muuttaa sellaista väestöä, jolla ei ole tarjottavaa, jota työmarkkinat tarvitsevat. Taas hyvin pragmaattinen ja kenen tahansa hyväksymä fakta. Tärkeintä on kuitenkin saada työllisyysaste nousemaan, jolloin avainasemassa on palkkataso yksityisellä ja julkisella sektorillamme. Meidän on saatava hoitoala houkuttelevaksi nuorille.

Niinpä keskituloisten ihmisten ostovoimaa on parannettava ja toissijaisia tehtäviä on karsittava vaadittaessa. Meillä on heikosti koulutettujen valtava työttömien armeija hoidettavanamme. Veroalennukset tietyillä aloilla ovat investointeja myös työllisyyteen. Pk-sektorin sivukuluihin on puututtava. Vientiyritysten ilmasto-, energia- ja veropolitiikka ei ole sekään kynnyskysymys hallitusta muodostettaessa.

Julkisella puolella rahaa on käytettävä lisää ydintehtäviin, kuten kouluihin, vanhustenhuoltoon ja perusterveydenhuoltoon, ei maahanmuuttoon. Tästäkään ei voi tulla kynnyskysymystä. Veronkiristyksiä vastustetaan ja valtion velkaantuminen lopetetaan. Tuskin muut ovat tästäkään kovin erimielisiä.

Rahaa koulutukseen, vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon. Aivan kuin istuisi Forssan kaupunginhallituksessa päättämässä.

Halla-ahon mielestä jo sillä on ohjaava vaikutus muihin puolueisiin, että kansallismielisen ja maahanmuuttokriittisen puolueen kannatus kasvaa. Niinpä sieltä voi löytyä myös riittävä yhteinen sävel, kun isot puolueet ovat riittävän peloissaan kannatuksensa puolesta. Tämän voi toistaa ja muistuttaa edellisistä vaaleistamme. Millaisia hallituksia ja tuloksia syntyi?

Sekin on hyvin pragmaattisesti pohdittu ja helposti hyväksyttävä näkökulma suomalaisen poliittisen kentän tapaan toimia monipuoluejärjestelmässämme. Perussuomalaiset eivät toki edes ole se vaikein yhteensovitettava tähän suomalaiseen pragmaatikkojen hallitukseen. Puolueella ovat omat poliittiset tavoitteensa, jotka eivät edellytä suomalaisuuden etnistä määrittelyä. Siinä se on sanottu puoluejohtajan suulla ja sillä hyvä. Tämänkin voi toistaa Helsingin Sanomista useampaan kertaan.

Myös ilmastopolitiikkaan löytyy halutessa yhteinen järjen ääni. Suomessa ei voi mahdottomasti muuttaa ihmisten syömis- ja kulutustottumuksiamme tai materiaalista kulttuuriamme. Järki käteen myös tässä ja suhteellisuudentajua. Globaali ilmiö ei voi hetkessä muuttaa yksilön saati kollektiivin tapaa toimia muuten kuin luoden hysteriaa ja kaaosta. Sitäkö tässä haetaankin?

Halpatyövoima ulkoa tuotuna on luonnollisesti negatiivista julkiselle taloudelle ja sitä on torjuttava. Suomeen ei voi muuttaa sellaista väestöä, jolla ei ole tarjottavaa, jota työmarkkinat tarvitsevat. Taas hyvin pragmaattinen ja kenen tahansa hyväksymä fakta. Tärkeintä on kuitenkin saada työllisyysaste nousemaan, jolloin avainasemassa on palkkataso yksityisellä ja julkisella sektorillamme. Kun sen toistaa useita kertoja, se alkaa vaikuttaa uskottavaltakin. Kalevalainen kansa vaatii TOISTOA. Sama asia on toistettava yhtenään.

Keskituloisten ihmisten ostovoimaa on parannettava ja toissijaisia tehtäviä on karsittava vaadittaessa. Meillä on heikosti koulutettujen valtava työttömien armeija hoidettavanamme. Veroalennukset tietyillä aloilla ovat investointeja myös työllisyyteen. Pk-sektorin sivukuluihin on puututtava. Kun saman lukee toisen kerran se kalskahtaa jo ikään kuin tutulta.

Vientiyritysten ilmasto-, energia- ja varopolitiikka ei ole kynnyskysymys hallitusta muodostettaessa. Julkisella puolella rahaa on käytettävä lisää ydintehtäviin, kuten kouluihin, vanhustenhuoltoon ja perusterveydenhuoltoon, ei maahanmuuttoon. Kolmas toisto on jo tiivistelmä edellisistä.

Tästäkään ei voi tulla kynnyskysymystä. Veronkiristyksiä vastustetaan ja valtion velkaantuminen lopetetaan. Tuskin muut ovat tästäkään kovin erimielisiä. Rahaa koulutukseen, vanhustenhoitoon ja terveydenhuoltoon. Aivan kuin istuisi Forssan kaupunginhallituksessa päättämässä. “Everybody leaves everybody else alone”. Näillä mennään.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts