Miten kuntamme selviävät pandemiasta?

Kriisin ottaa vastaan julkinen talous, kunnat ja valtio. Ei vain yrittäjät. Tulot supistuvat VARMASTI ja menojen lisääntyminen tulee sekin julkisen sektorin hoidettavaksi. Aiemmin vauraat ja suuret kunnat, kuten Helsinki, eivät ole nyt vahvoilla nekään. Pienten kuntien kohdalla vähäinenkin heilahtelu taloudessa näkyy heti. Suurelle osalle kunnistamme talouden sietokyvyn kriisi oli alkanut jo ennen pandemiaa. Nyt myös terveet taloudet ovat painumassa syvään kriisiin.

Miksi tästä on puhuttu ja kirjoitettu niin vähän? Hallituksessa operoiva vasemmisto toimii sekin toisin kuin perinteinen vasemmisto. Tämän päivän Helsingin Sanomat (23.3) on kirjannut tämän pääkirjoituksessaan samoin kuin perustuslakivaliokunnan poikkeavan toiminnan. Helsingin pormestari on hänkin esittelemässä juuri tätä kuntien, etenkin suurkuntien, ongelmia.

Kuka havaitsee mitä on tapahtumassa sadoille pienille kunnillemme. Palvelut olisi tarjottava mutta tulot ovat romahtaneet. Jos kunta on vaikkapa liki turismin varassa elävä, miten sille käy kun tärkein tulolähde ja työllistäjä katoaa kokonaan? Tämäkin olisi hoidettava eikä vain lapsia kotiin ja vanhuksia kunnissa karanteeniin, joissa ei oikein muita olekaan.

Media puhuu yksityisen ihmisen ongelmista ja viihteestä, urheilusta ja olympialaisista. Todellinen ongelma on kuitenkin siellä, missä julkinen talous hoitaa sosiaalitoimen, terveydenhuollon, koulutuksen, lapset ja ikäihmiset. Puheet pelkistä rajoituksista tai yrittäjien ongelmista ei auta sen enempää kuin nuhaisen nenän hoito ja käsien pesu.

Mitä tapahtuu kun koko julkisen talouden rakenne ja rahoitus romahtaa? Meillä on pelkästään seutukuntien, pieniä kaupunkeja ja niiden ympärillä maaseutupitäjiä, joiden talous yli 50 talousalueen sisällä on ollut jo kauan enemmän tai vähemmän kriisissä monestakin syystä, ei vähiten poismuutosta ja taloudenpidon rapautumisesta. Miten nämä velkaiset sadat pienet julkistaloudet selviävät jatkossa?

Terveet ihmiset laittavat aikanaan talouden kuntoon, kertoi presidentti ja se oli viisas vastaus. Julkishallinnot ja kunnat ovat kuitenkin sekä terveiden ihmisten että sairaiden, lasten ja aikuisten yhteinen yhdyskunta yhteisöineen. Se ei ole ensinkään pankki tai yritys. Kunta on syntynyt alkujaan hoitaman nämä sairaat ja kouluttamaan lapsetkin sekä toimivan aluetalouden yrittäjyydenkin, sen infrastruktuurinkin. Sen on hoidettava nyt pandemian potilaatkin hoitajineen.

Kuntien on toimittava juuri nyt poikkeuksellisen ylikuormitettuna. Etenkin jos sen jäsenistä valtaosa on liki 70 -vuotta tai sen yli. Ennusteen mukaan Lounais-Hämeen kunnissa tällaisia henkilöitä on parin vuosikymmenen jälkeen liki 80 % tai yli. Tuo raja ei ole kaukana tänäänkään. Itse toimin nyt kuten presidentti ja maan hallinto toivookin. Olen kotona ja kirjoitan. Toivottavasti siitä on jollekin myös käyttöä.

Julkishallinto, sen pienet seutukunnat kuntineen, olemme eläneet ikään kuin kädestä suuhun ja epäonnistuneet niin soten kuin aluerakenteemme uudistamisessa yli vuosikymmenen ajan. Ei se meidän syytämme ole. Iso kuva pandemiassa ei kuitenkaan näe pientä kuvaa, meitä pieniä kuntiamme. Valtaosa elää edelleen luonnonvaroistaan ja palveluista, organisaatio on yhteisöllinen, yhdessäolo-organisaatiokin. Se on kaukana Helsingin tai Tampereen, Turun asiaorganisaatioistamme. Tammelan kunnassa se näkyy parhaiten myös tämän päivän Forssan Lehteä lukien. Se on pienten kylien verkosto ja kylillä on myös omat kylätoimikuntansakin.

Onnistuuko sote ja aluerakenteemme muutos nyt vai jatkuuko yhdyskuntien rapautuminen vauhdilla, johon emme ole varautuneet. Olisiko mahdollista, että pandemia vauhdittaisi sellaista talouden rakennetta, jossa aiemmin yhdyskuntarakenteissamme epäonnistuimme turhan riitelyn ja tosiasiat kieltävänä kansakunta, vuosikymmen hukattiin?

Olisiko mahdollista, että maailman onnellisin maa ja sen kunnat löytäisivät viimein vahvuutensa juuri syvän kriisin kautta ja se yhteisesti kokien? Vasemmisto tekee hallituksessa politiikkaa, jota on ennen koettu oikeiston tekemänä. Perustuslakivaliokunta toimii kuten perustuslakituomioistuin. Olisiko viimeinkin aika ymmärtää, mihin sitä tuomioistuinta olisi maassa tarvittu? Tiedeyhteisökin keskittyisi omimpaan tehtäväänsä, kuten vieraskynässä Helsingin Sanomissa kirjoitettaan ja kannetaan huolta turhasta työstä Suomen Akatemialta tai EU-rahoja hakien.

Tiede on otettava tieteenä sekin myös rokotetta haettaessa. Apteekin hyllyltä se tulee vasta perustieteen löydösten kautta. Nyt se on myöhässä kun rahoitusta voidaan hakea ja saada vain silloin, kun ilmiö on yhteiskunnallisesti kriisissä ja sitä kaipaa. Sellainen yhteiskunta on sairas ja kulkee vain konfliktista toiseen ratkaisujaan kriisissä kiirehtien.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts