Kuninkaat, keisarit, presidentit II

Birger Jaarlista Pohjoismaiseen unioniin  Samaan aikaan kun Ruotsin valta vakiintui 1200-luvulla Suomessa ja syntyi ensimmäisen kaupunkimme, Turku, maailma eli omaa meille vierasta elämäänsä. Näistä kiihkeimpiä olivat Tsingis-kaanin valloitukset ja mongolien suurvallan syntyminen, lukuisat ristiretket islamia vastaan sekä kerjäläisveljestöjen sikiäminen. Kaikille liikkeille ja ristiretkille tyypilliseen tapaan niitä luonnehti psykopaattien nouseminen valtaan Robert Linderiä lainaten. Aggression siemen kylvetään Kuningassuvuissa tätä ruokki siniveristen sisäsiittoisuus ja myös monet muut kuin mielensairaudet. Aika antoi mahdollisuuden kohdistaa aggressio myös omiin jälkeläisiin,…
Read More

Kuninkaat, keisarit ja presidentit I

Osa I.   Varhainen keskiaika Toinen kierros presidentinvaalejamme on käynnissä. Vihreiden Pekka Haavisto ja Kokoomuksen Sauli Niinistö kiertävät  maata. Ensimmäisellä kierroksella Niinistö ja Haavisto keräsivät runsaan kolmanneksen suomalaisten äänioikeutettujen luottamuksesta, vajaa kolmannes ei vaaleihin osallistunut lainkaan ja loput kolmannes meni sitten kuudelle muulle pudonneelle ehdokkaalle. Kahtia jakautuva maa Maa on  jakautunut kahtia, kaksi kilpailevaa ehdokasta ovat etelän ja Helsingin ehdokkaita, kertovat aikamme mediat.  Pelkästään Keskustan Paavo Väyrynen keräsi suurimman äänimäärän yli 130 kunnassa ja käytännössä kaikissa…
Read More

Hyvät, pahat ja rumat

Sergio Leone on italialainen elokuvaohjaaja. Maailmanmaineeseen hänet nostivat spagettiwestern -elokuvat “Kourallinen dollareita” (1964), “Vain muutaman dollarin tähden” (1965) sekä “Hyvät, pahat ja rumat” (1966). Moni muistaa myös “Huuliharppukostajan” (1968) ja “Suuren gangsterisodan” (1984). Toki myös sen kuinka Leone kieltäytyi aluksi ohjaamasta Mario Puzon romaania “Kummisetä” ja kun siihen olisi viimein suostunut,  tehtävään oli jo nimetty  silloin tuntematon italialaisamerikkalainen Mario Puzo. Loppu onkin legendaksi muuttunutta historiaa. Siinä maa on Jumalan golfpallo ja kiehtovinta siinä on se,…
Read More

Kyllä minä mieleni pahoitin

Forssalainen tohtori kirjoitti minulle maakuntansa lehdessä asiansa osaavana historiantutkijana vastauksena 31.8. 2011 kun oletin kirjoituksessani ( Forssan Lehti 29.8. 2011) “Synkän talven nettivaalit tulossa” ounastellen, että toinen kierros presidentinvaalissa tarvitaan, ja että demarit tai vasemmisto eivät ole välttämättä sillä kierroksella mukana lainkaan. Forssalainen tohtori oli jyrkästi eri mieltä ja moitti myös tulkintaani sosiaalisen median merkityksestä. Hän kertoi kuinka “ammun yli” ja tapani mukaan “liioittelen sosiaalisen median merkitystä”. Mielensä pahoittaja Kylläpä minä silloin mieleni pahoitin, ilman…
Read More

Poliitikon identiteetti ja vertaisverkot

Presidentinvaalien gallupit ovat alkaneet elää. Kun kirjoitin aiemmin kuinka toiselle kierrokselle menevät vaalit ovat ongelmalliset niin vasemmistolle, vihreille, arvoliberaaleille kuin monelle Euroopan integraatioon ja kansainvälistymiseen aidosti kiinnittyneelle ihmiselle, alkoi tapahtua. Miesten mies Ensimmäinen vaihe oli sellaisten äänestäjien herääminen, joilla ei todellakaan ollut vihreinä ja usein akateemisina naisina oikein mitä äänestää, Niinistöäkö vai Väyrystä. Alkoi vyöry kohti Pekka Haaviston tarjoamaa vaihtoehtoa. Se oli odotettu siinä missä samaan aikaan tapahtuva luonnollinen Sauli Niinistön kannatuksen sulaminen. Jean Genetiä…
Read More

Guggenheim

Solomon R. Guggenheim oli kaivosmies. Kaiken muun kertoo hänen etunimensä. Kaivosmiehet ymmärtävät taidetta ja etenkin kiven abstrakteja muotoja geologille tyypilliseen tapaan. Muodot ovat joko kristallin kirkkaita ja geometrisen tarkkoja, hilamaisia, lumihiutaleen oloisia, tai sitten ne alkavat elää kuin vulkaaninen laava tai kristallinkirkas lasi. Samalla valo alkaa taittua ja hajota niissä osikseen, värimaailman kirjoksi, spektriksi. Tällaisen ihmisen maailmakuva on erilainen kuin mineraaleista mitään ymmärtämättömillä ihmisillä, joille materia, kivi, ei ole elävä ja käsissä muotoilta haaste. Hybridinen…
Read More

Aitoja vaihtoehtoja etsimässä

Toimittaja Yrjö Rautio kirjoittaa Apu Lehdessä kuinka äänestäjät ovat vailla vaihtoehtoja. Toisella kierroksella Sauli Niinistö voi saada vastaansa joko Timo Soinin tai Paavo Väyrysen. Se on mahdoton paikka monelle äänestäjälle, kirjoittaa Rautio. Näin etenkin naisille, jotka ovat jo kauan tienneet sen, mitä miehet ovat nyt joukolla hakemassa. Mediavaalit Suomessa saattaa syntyä presidentinvaaleissamme ensi kertaa tilanne, jossa toisella kierroksella liki puolet äänestäjistä ei tiedä ketä äänestää. Ilman omaa ehdokasta ovat koko vasemmisto, vihreät ja arvoliberaalit, mutta…
Read More

Loppiaisen sanomaa

Kulttuurin perusta on siinä, että ihmiset tuntevat menneisyyden ja ovat siitä kiinnostuneita. Ihmisillä on oltava yhteistä ja jaettua tietoa, jotta keskustelu olisi mahdollista. Globalisaation oletettiin johtavan yhtenäiskulttuuriin ja tapaan ajatella samoin, oman yhtenäiskulttuurimme tapaan. Oikeammin tapahtui päinvastoin. Syntyi tuhansia toisiaan heikosti tuntevia leirejä tai oikeammin nämä aiemmin tuntemattomat kulttuurit alkoivat tulla meille tutuiksi ja aloimme kiinnostua niistä. Teofania Loppiainen on läntisissä kirkkokunnissa itämaan tietäjien ja kolmen kuninkaan juhla. Se on omistettu lähetystyölle. Kasallisessa kulttuurissamme loppiainen…
Read More

Pisteillä kirjoittaja

Vietämme tänään pistekirjoituksen eli braillekirjoituksen päivää. Näkövammaisten kirjoituksen kehittäjä oli ranskalainen Louis Braille. Ennen Braillen kehittämää pistekirjoitusta käytössä oli mm. William Moonin kehittämä Moonin kirjoitus sekä latinalaisilla aakkosilla merkityt kohokirjaimet, reliefikirjoitus. Tarpeen luoma innovaatio Uusi innovaatio, pistekirjoitus, syntyi tarpeesta. Niinpä sekä Moon että Braillen olivat molemmat sokeita, jotka halusivat lukea ja kirjoittaa sekä auttaa samalla kohtalotovereitaan. Siis luovia ja innovatiivisia lahjakkuuksia, liki neroja, jos nerouteen liitetään myös idealistinen tavoite ja intohimo auttaa muita lähimmäisiä. Näin…
Read More

Uuden vuoden tina

Vuosi 2012 on mayakansan ikivanhoissa kalentereissa viimeinen vuotemme. Tai oikeammin se on vuosi, johon kalenterit päättyvät. Syy tähän on epäselvä. Oleellista on vain se, että heidän korkeakulttuurinsa hävitettiin siinä missä inkojen ja  satojen muiden vastaavien kulttuurien tuotteet barbaarien toimesta. Barbaarit taas olivat eurooppalaisia, Euroopan ytimestä. Heille riitti kulta-aarteiden valaminen harkoiksi, joilla maksaa ryöstelevien barbaarien, käytännössä merirosvojen, palkat. Se oli kapitalismin alkua ilman silkkihansikkaita. Pirstaleista tietoa ja kulttuureja Kun ryöstösaaliin mukana tuli myös omituisia kirjoituksia ja…
Read More