Kolkun tontti kohminen intti

Kontinkielessä jokaisen sanan loppuun liitetään sana "kontti" ja sanataivutuksena syntyy "minä kontti" = "konamintti". Wikipediassa Isä meidän -rukos oli käännetty kontinkielle. Lapsena kontinkieltä käytettiin ja se sujui kuin vettä vaan. Ei kuitenkaan kuten heinänteko. SE kun on nykyisin jotain vallan muuta kuin 50-luvun heinäseipäät. Aikaamme luonnehtii uusavuttomuus ja luulen että rukouksetkin, niistä yleisin, on kontinkielestä monelle hepreaa. Tolkun ihminen (Kolkun tontti kohminen intti) ei pidä meteliä toisen uskonnosta, jos omakin on vähän ruosteessa. Savolaista sananrieskaa…
Read More

Ulkopolitiikka edellä

Timo Soini kuvaa Suomen Uutisissa miksi hän valitsi juuri ulkoministerin raskaan pestin. Hänellä oli siitä aiempaa kokemusta ja ukopuolella oppositiojohtajan tai puoluejohtajan vaativien tehtävien. Ulkoasiainvaliokunnan johdossa hän oli saanut myös kiitosta. Etenkin erittän kokenut Kokoomuksen Pertti Salolainen kiitteli Soinia valiokuntatyön hoidosta.  Poliitikot kiittelevät toisiaan harvoin. Tradition jatkajana hybridiyhteiskunnassa Oli toinenkin syy valita juuri vaativan ajan painava salkku. Ulkoministeri on varapääministeri ja vastaa tehtävistä, jotka ovat muuttuneessa Suomessa, Euroopassa ja globaalissa maailmassa avaintehtäviä myös kansallisen turvallisuuden…
Read More

Kuntien kurjistuminen alkaa

Kun Lauri Tarastin tiukalla aikataululla laadittu malli valmistui, siinä uusien itsehallintoalueiden nimestä luovuttiin ja puhuttiin pelkästään maakunnista ja juristin aivoilla ohjelmaa rakennellen. Maantieteen professuuria hoitaneena, sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen, oudoksuin tätä perinteisen käsitteen käyttöä vaikkapa alueelle, jossa luonnonmaantieteen rajat eivät välitä edes vedenjakaja-alueista ja talousmaantieteen kohdalla ylitettäisiin sotealueina vanhat maakuntiemme vaikutusalueetkin, ikivanhat kulttuurimaantieteelliset alueet mutta myös uudemmat valtateiden varteen rakennetut kehityskäytävätkin. Raskaimmin vanhat ja nykyiset toiminnalliset rajat ylitettäisiin Lounais-Hämeessä, jossa asiointi ja asioistamme päättäminen siirtyisi…
Read More

Stereotyyppien väsääjät ja vääristelijät

  Olen kirjoittanut tuhat ja yksi artikkelia stereotypioiden vaaroista maalla ja merellä. Tänään viimeinkin myös Helsingin Sanomat (26.1) puuttuu asiaan varttuneen mediatutkijan kirjoituksena. Ilmiö kun on erittän vaarallinen ja leviää nyt ruton tapaan ympäri Eurooppaa ja myös Suomea. Kiitos Anu Kantolalle kirjoituksestasi. Minun kirjoittamana Helsingin Sanomat ei sitä olisi julkaissut. Miten eroon stereotyypeistä Mamut, suvakit, rasisti, fasistit, persut, hyysääjät, marsut ja tiikerihait, kiinalaiset, venäläiset, ruotsalaiset, suomalaiset, hämäläiset, savolaiset ovat näitä stereotyyppejä. Kun niistä puhutaan ollaan…
Read More

Aloita siitä mihin muut lopettavat

Ehkä ei riitä, että olet oma itsesi, aloittaa toimittaja Hanna Mahlamäki tämän aamuisen Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun. Se on vinkki siihen, mitä lehdessä tuleman pitää ja huomatus siitä, ettei maailman toistetuin elämän ohje ole välttämättä se viisain käytettävä. Muitakin vanhoja hokemia kannattaa kyseenalaistaa ja kokeilla kokonaan uutta. Forssan Lehdessä (20.1) saman on havainnut Piia Syrjäaho kuvatessaan kolumnissaan elämän olevan jatkuva muutosta ja uuden aloittamista. Katkokset ja paluu neuvottelupöytään on joskus viisasta hyväksyä eikä pysyä paikoillaan. Jos uusi…
Read More

Valtiokoneiston kyttäparit

  Mitä yhteistä on Theresa Maylla, Thomas de Malzierella, Anders Yngemanilla ja Petteri Orpolla? Jos kysymyksen esittää Ranskassa, vastaukseksi saisi heidän olevan ”le premier flic”, valtakuntansa ykköskyttiä. Ranskalaiset osaisivat myös jatkaa listaa ja ensimmäisenä tulisi esille nimi Manuel Valls, jonka tähti nousi sisäministerinä samaan aikaan kuin sosialisti Francois Hollanden tähti alkoi laskea pääministerinä. Näin nämä ykköskytiksi nimetyt käyttävät myös poikkeuksellista poliittista valtaa. Valta turmelee – täydellinen täydellisesti Kun arabi-islamilainen vallankumous käynnistyi täydellä tehollaan vuonna 2011…
Read More

Eivät näkevät taluttajaa tarvitse vaan sokeat

  ”Paikallinen sopiminen on tissien vastakohta – se ei vedä klikkejä eli lukijoita”, kirjoittaa toimittaja Tuomas Niskakangas tämän päivä Helsigin Sanomissa (HS 17.1) ja tulee kertoneeksi suuren totuuden. Maailma sanojen vankina pyrkii saamaan asiakkaita itselleen, lukijoiden huomion ja sanoilleen sisältöä, joka on seksikästä. Siinä vaikea sana ei ole myyvä, jos asiakkaan käytössä on 10 000 sanan sanavarasto ja asiantuntijan, median tai poliitikon käyttämä sanavarasto yli kymmenkertainen. On siis pelkistettävä sanomansa ja muutettava se houkuttelevaksi. Pelkistettäessä…
Read More

Valuvirhettä suuremmat ongelmat odottavat

Onko yhydskuntatyö, kylätoiminta, yhteisöllinen aktiivisuus jne. heikon valtion merkki. Onko yhteisön turvallisuuden yhteinen ylläpito merkki heikosta valtiosta? Onko media, jossa kansalaiset itse viestivät toisilleen, tekevät uutiset itse, merkki heikosta mediasta? Helsingin Sanomat kirjoittaa kuinka näin on. Kun valtio hoitaa kaiken kuuluisiko sen maksaa myös verot? Rapautuva aluetalous ja yhteisö Yhdyskuntatyön ja yhteisöllisen osaamisen, kylätoiminnan, siirsi kyliimme yliopisto. Sitä kutsuttiin osallistuvaksi tutkimukseksi ja tätä varten kerättiin suuret määrät alan tutkimusta ja suunnittelukäytäntöä. Meille myönnettiin kylätoiminnasta ns.…
Read More

Joulupukista Nuutinpukkiin

34 min · Hyvää yötä ja Nuutin päivää. Nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Ruotsista. Alun perin nuutipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässän sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa. Lordin euroviisuvoitto on tätä meille niin arvokasta kansanperinnettämme. Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui…
Read More

Tuhatvuotinen sielu

"Metusalem oli muuttunut varjoaan himmeämmäksi ja häntä oli turha kuvata. Ei tuhatvuotista ihmistä voinut piirtää tai kuvata paperilla. Kaikki merkit liioittelivat hänen olemassaoloaan", "Ei voi syntyä sellaisia mahdottomia tilanteita, jossa jokin numero olisi suuri tai pieni. Tai joku aika lyhyt tai pitkä, suuri muuttuu pieneksi ja lyhyt pitkäksi. Ne ovat ihmisten rajoja, eivät jumalten"   Lainaukset ovat kirjani "Arctic Babylon 2011" kansilehdeltä. Tuhatvuotinen, Metusalemin ikäinen, on joutunut syvään kriisiin Pikku Prinsessan seurassa kulkien tähdeltä seuraavalle.…
Read More