Kuukausi: maaliskuu 2018

Luin twiittejäni. Niitä lyhyitä. Joissa sanoja on vähän. Lause epätäydellinen. Väärinkäsitys mahdollinen. Typeryys tiivistetty. Viisaasti sanottu. Otan neljä ensimmäistä. Saska Saarikoski: Aika vapauttaa sote. Kolme sanaa josta verbi puuttuu. Piti olla: On aika vapauttaa sote. Työ vapauttaa keskitysleirillä. Arjalaista kieltä. Fasismia. Sanan vapauden riistoa. Jari Tervo kirjoittaa: Talvisota päättyi... Hyvä tietää Jari. Ja isoisä mukana. Haavoittui jatkosodassa. Jäi henkiin. Kuoli 1950. Kiitos tiedoista. Tuomas Enbuske: Totta kai! Kaikki olikin siinä. Tarkoitatko ehkä totta luultavasti? Ottia…

Eilinen ilta meni valtuustossa seuraten Forssaan suunnitellun uuden monitoimitalon ja koulujemme tulevaisuutta. Se oli erittäin valaiseva ilta. On hyvä että X ja Y -sukupolven päättäjät saavat hieman taustaa mitä on kasvattaa Z -sukupolven lapsia. Heidän tulevaa kouluaan ja sen moninaisuutta, yhteisopettajuutta, suljettuja ja avoimia oppimisympäristöjä, oppimistilanteita ja oppimistapojamme, jopa asentoja sekä informaalisen tilan merkitystä ylipäätään myös lapsille, joita Forssaan tuodaan ympäri Suomea oppimisvaikeuksiensa tai poikkeavuuden johdosta. Todellinen lapsiystävällinen Forssa myös tässä mielessä. Sen soisi myös…

Olen esitellyt sosiaalisessa mediassa, Facebookissa tänään 12.3. 2018, sivullani kahdentoista kirjani sarjaa sadasta monografiastani. Tämä kahdentoista kirjan sarja syntyi vuosina 2005-2017 ja mukana on lisäksi "Klusteritaiteen manifesti" ja edellisenä vuonna syntynyt toinen väitöskirjani "Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka". Edellinen käsitteli Lapin koskisotia ja spatiaalista identiteettiämme, juuriamme sekä suuria ympäristömuutoksia ja niiden seurausta näille juurillemme, yhteiskunnan ja yhteisön toimivalle perustalle, kansalaisyhteiskunnallemme. Syynä oli jo tuolloin 1970-luvulla kirjoitetut artikkelini kasvihuoneilmiöstämme ja siis ilmastomuutoksesta sekä ekokatastrofista väestöräjähdyksen seurauksena. Ei…

Päivän media-anti on sisällissotaa. Hesarissa liikutaan Helsingissä ja Forssan Lehdessä Forssassa ja Lounais-Hämeessä. Väinö Linnan kaltaisten kirjailijoiden näkökulma oli paikallinen ja ruohonjuuritasosta piirretty. Hesari esittelee myös kirjan savolaisesta toimittajasta ja kirjailijasta, Aapelista, Simo Puupposesta. Puupponen liikkui kielensä kautta rikkaassa savolaisessa ilmaisussa mutta samalla myös eksistentialismin maisemissa ja sotakirjeenvaihtajana oli siinäkin humoristi. Aapelia ei voi ymmärtää tuntematta tuon ajan poliittisia ja kirjallisia virtauksia sekä teknologiaa. Savolaisuus ei ole eksistentialismia. Siinä on kielestä ja historiasta syntyviä piirteitä,…

Kansainvälinen naistenpäivä International Women's Day Ensimmäiset naistenpäivän globaaleiksi luonnehditut tapahtumat pidettiin jo 1900-luvun alkupuolella mutta kesti lukuisia vuosikymmeniä ennen kuin Kansainvälisestä naistenpäivästä tuli myös virallinen yleiskokouksen julistuksen myötä tunnustettu YK:n teemapäivä vuonna 1975. Maaliskuun 8. päivänä vietetyn naistenpäiväksi lisäksi samana vuonna vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja. Sukupuolten välinen tasa-arvo tosin tunnustettiin jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945, joten naisten oikeudet ovat olleet vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ideologiaan…

Tarvitaan Dagens Nyheter ja New York Times ennen kuin suomalaisetkin alkavat ottaa kantaa Helsingin Sanomissa omituiseen historiaamme ja maantieteeseen, geopoliittisiin uniimme ja valtiotieteen sekä yhteiskuntatieteen fiktiivisiin satuihimme. Anteeksi nämä poliitikot ja tyhjänpuhujat tutkijoina eivät osaa pyyttä muuten kuin historian kautta tuomittuina. Suomalainen tutkimus ja tiede on saanut vauhtia Dagens Nyheterissä käydystä keskustelusta. Olisiko jo aika hyväksyä 1970-luvun kriittisen maantieteen, yhteiskuntatieteen ja historiatieteen tutkijoiden kirjoitukset sekä tuomita ne noitavainot, joiden kohteeksi he aikanaan maassamme joutuivat? Ei…

Teollinen vallankumous syntyi kun tarjolla oli energiaa, pääomaa, raaka-aineita ja työvoimaa. Englanti, jolla oli siirtomaita, menestyi. Asenne oli kohdallaan. Tänään pääoman ohella tarvitaan vallankumoukseen pääomaa ja koulutusta, datamassaa ja tietoa. Hiiltä ja halpatyövoimaa ei tarvita enää. Sen sijaan kuluttajista kerätty datamassa muuttuu raaka-aineeksi, joka myydään tuotteina takaisin kuluttajille. Toki mukana on myös kaiken aikaa tekoälyä kehittäviä yrityksiä, myös alihankkijoina. Vain ne menestyvät, jotka pääsevät mahdollisimman suuren dataraaka-aineen äärelle. Se ei ole enää hiileen ja rautaan…

Oikein hyvää ja aurinkoista sunnuntaita. Taustalla käydään TV-ykkösen mediakeskustelua Helsingin Sanomien jutusta rahankerääjästä (Brother Christmas) ja hänestä tehtyjä kahta mittavaa juttua. Juttujen taustalla on juttujen laajuus ja varojen kerääjän vaatimaton tausta sekä liki tyhjästä nyhjäisty julkisuus. Lehden jutuilla pilattiin hänen varojenkeruun maine. Se kun henkilöityy häneen ja pitkät artikkelit hänestä eivät olleet kauniita, kaukana siitä. Hesari teki myös juttuja Forssasta ja trollasi tosissaan käsitteellä Lotta ja patsas, sisällissotamme ja työläiskaupunki, perifeerinen ja vähäjärkisten kaupunki, poliittisesti…

Yli vuoden jatkunut kokoomuksen kärkitila gallupeissa vaihtui lopulta ja näkyvin syy on työttömien aktiivimalli, lakot ja mielenosoitukset. SDP:n nousu vaalien lähestyessä maan suurimmaksi puolueeksi sähköistää varmaan hallituksen viimeisen vuoden yhteistyötä kokoomuksen ja keskustan välillä. Näillä tuloksilla hallitus vaihtuisi demarivetoiseksi. Oletko valmis suureen muutokseen? Jos vaalien voittajiin kuuluvat myös vihreät ja vasemmisto, näiden kolmen yhteinen kannatus ylittäisi nyt reilusti hallituksen kannatuksen. Enemmistö ei kuitenkaan vielä syntyisi vihervasemmistosta ja kunnon enemmistön syntyminen vaatisi vielä neljättä puoluetta. RKP…

Hajoaako hallitus soteen ja maakuntamalliin? Viiden äänen enemmistö ei salli monen loikkausta tai poissaoloa äänestyksistä. Nyt näitä soraääniä on kuulunut etenkin kokoomuksesta, jolloin pääministeri joutui uhkaamaan uusilla vaaleilla. Eduskuntavaalit on joka tapauksessa pidettävä vuoden kuluttua. Maakuntavaaleja taas valmistellaan epävarmoissa tunnelmissa. Tulevatko vaalit vai eivätkö tule? Unohdetaanko koko asia. Sinisten prosenttiliikkeen varassa oleva uudistus on heppoisella pohjalla, laski kannatusta nyt miten tahansa. Vaalit voisivat kertoa suuresta uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta paljon enemmän kuin pari heiluvaa kansanedustajaa…