Veikko Vennamo oli varakkaan pankkiirin poika, joka rakenteli kokoomuslaista liikettä Laatokan rannalla. Vennamo valmistui hetkessä Viipurin lukiosta sekä varatuomariksi ja lakitieteen lisensiaatiksi. Samaa lukiota kävivät Johannes Virolainen ja Martti Ahtisaarikin. Väitöskirja jäi kiireessä tekemättä muilta paitsi ahkeralta ja raittiilta Johannes Virolaiselta. Vennamolle tuli uusia haasteita jo hyvin nuorena, Karjalan evakkojen asuttaminen ja oman puolueen perustaminen Pieksämäellä vuonna 1959. Olin mukana seuraamassa tätä silloin kahdeksan vuoden ikäisenä runoja lausuen miehille, jotka ovat nyt haudassa ja jäljellä ovat heidän lapsensa ja lapsenlapsensa.
Karjalan evakoista on kirjoitettu paljon mutta ei riittävän kriittisesti. Sijoittuminen Suomeen ei aina ollut likimainkaan helppoa. Moni pienviljelijän lapsi haki paikkansa Ruotista, yli 400 000 siirtolaista. Kalixjoelta lähteneet ajoivat surullisen kolarinsa matkalla Kemistä Oulun kautta Siikajokilatvan kyliin ja Iisalmeen. Ylä-Savosta kohti Kuopiota. Todella tuttuja reittejä minulle. Viikoittain ajettuja ja samalla myös haastatellen pakallisia ihmisiä tehden tutkimusta ja tiedettä mutta samaan aikaan kouluttaen maistereita virkoihin Lappiin, Pohjanmaalle, Savoon ja Karjalaan, toki myös Helsinkiin. On tunnettava maansa ja sen eläjät.
Veikko Vennamo olisi äänestänyt EU:n puolesta, ei sitä vastaan. Uskon sen. Hän oli reaalipoliitikko, johon oli tavattoman helppo tutustua ja hän kertoi kaiken suodattamatta saman auton takapenkillä istuen. Hänellä oli karjalainen mentaliteetti. Isoisäni veli oli läheinen tuttu mutta häntä vanhempi neuvonantaja Enso Gutzeitin johdossa. Evakkojen asia ja sijoittaminen valtion ja Gutzeitin maille oli elämän ja kuoleman kysymys siinä missä energian hankinta Lapin joista. Puhuttiin Lapin markasta. Yksityinen ja Gutzeitin perustama Pohjolan Voima kilpaili näistä rinnan valtiojohtoisen Kemijokiyhtiön kanssa. Virheiden korjaaminen alkoi 1970-luvulta ja samalla korvausten hoito sekä rakentamattomien koskien suojelu. Lappia vietiin kohti matkailun vaativaa elinkeinoa. Onnistuimme siinä hyvin. Yliopisto hajasijoitetiin ja Oulusta tuli valtakunnan toinen pääkeskus teknologiakylineen ja keskuksineen. Nokia oli hetken huumaa mutta osoitus osaamisestamme sekin.
Politiikantutkija David Arter kertoo MTV:lle, että Soini on paljastanut asian, Vennamon äänestyksen, hänelle yhdessä monista haastatteluista vuosia sitten. Soini itse äänesti jäsenyyttä vastaan vuoden 1994 kansanäänestyksessä.
Vennamo on kirjan mukaan kertonut asiasta Soinille ja perustellut päätöstään.
– Sinä olet liian nuori ymmärtämään, tämä (Vennamo) oli sanonut Soinille, vihjaten karkotettujen karjalaisten kohtaloon, ”vaaran vuosien” stressiin, yöpakkaseen, noottikriisiin ja koko Urho Kekkosen ajan idänpolitiikkaan, Arter kirjoittaa teoksessaan.
Ulkoministeri Soini vahvistaa Arterin kertoman MTV:lle.
– Pitää paikkansa, Soini kertoo sähköpostin välityksellä.
Perussuomalaiset identifioitui Soinin johdolla euroskeptisenä puolueena. Soini rakensi perussuomalaiset SMP:n raunioista.
Ei ollut mitään SMP:n ”raunioita”. Oli vain liikkuvia äänestäjiä ja populistisia liikkeitämme. Niitä oli toki jo aiemmin ympäri globaalia maailmaa, ei van Euroopassa. Netti ja sosiaalinen media oli tehnyt tehtävänsä. Soinin nukkui tuon ajan yli.
Nyt heitä on vielä enemmän ja vaalien tuloksen ratkaisee lähtevätkö äänestäjät ylipäätään vaaliuurnille. Ranskassa lähtivät ja tuli tulos, jota keskiviikkona meille esittelee nykyinen Ranskan johto. Venäjä pyrkii suurvallaksi kuten 1900-luvun alussa ennen maailmansodan syttymistä.
Puuhakas saksalainen Vilhelm yritti saada Venäjästä liittolaista ja keisarit olivat myös serkuksia. Nikolai jopa puhkesi kyyneliin Koiviston saaristossa Suomenlahdella miesten tavatessa toisensa, kuten Putin Trumpin tänään. Professori Anu Kantola muistelee näitä aikoja ja samaan aikaan siirtomaasotia ja tuon ajan kriisipesäkkeitä: Serbia, Bosnia, Hertsegovina, Montenegro, Krim, Libya, Syyria ja Irak. Kovasti ovat tuttuja nimiä vuonna 2018.
Anu Kantola on nerokas havainnoija ja kertoja, tiivistäjä. Tarinan kuljettajana oppinsa saanut professori. Suurvallat hakevat aina peliasetelmia eikä Venäjästä tullut liberaalia iloista demokratiaa, kuten sinisilmäiset kirjoittelivat. Putin tanssitti juuri ministeriä Itävallassa kun nyt oli yksityishenkilö, Soinin tapaan pilaillen. Saksassa muuttui taas keisari Putiniksi.
Heti perään tapasi Niinistön, joka sai loistaa hetken ympäristökysymysten voimapoliitikkona.
Kun Eurooppa natisee liitoksissaan, Suomessa on syytä varautua pahimpaan, taas kerran, ja hakea pelinappulan paikkaansa. Viime viikolla Putin, tällä viikolla Macron. Saamme kuulla, mitä hänellä on mietittynä Suomen varalle.
1900-luvun valtapolitiikan rikkoi etenkin Neuvostoliitto ja sen pyrkimys kommunismiin. Sen romahdus palautti vanhan asetelman. Lisäksi myös 1900-luvulla valtapolitiikkaan kuuului islam ja kristinusko sekä nationalistiset vapaustaistelijat, terrorityhmien pommi-iskut. Ei siis mitään uutta auringon alla vuonna 2018. On syytä totutella, jälleen kerran, pelinappulan asemaan Suomessa.
Ellei sitten Anu Kantola unohda, kuinka Soinin kaltaiset hahmot ovat kokonaan muuta kuin korkeasti koulutetut, kokoomuslaisen pankinjohtajan lapset, varakkaat Veikko Vennamon tyyppiset suomalaiset ja heidän kykynsä havainnoida tulevaa. Nyt sitä havainnoivat akateemiset piirit ja eliitti, myös nuoret naiset ja Macronin kohdalla hieman iäkkäämmät puolisot, jotka hekin ovat kyvykkäitä operoimaan reaaliaikaisesti ja lukematta Kantolan kolumneja.
Ne kun ovat historiaa jo päivän ikäisenä. Hyviä kuitenkin muistutuksena menneen maailman melskeistä ja sotien syitä pohtiessamme yhden kolumnin verran. Aina ne sen verran ansaitsevat tilaa Helsingin Sanomissamme. Kirjoittaja kun on viestinnän professori ja osaa tämän taidon taatusti.