Mediayhteiskunnan vankina.

Tämän päivän (29.3.2021) Hesarin pääuutisia ovat katsaukset nuoruuteni Helsinkiin ja tuon ajan taistolaisaktivistien tapaan panna jarruja tuon ajan kehitykselle. Sama ilmiö oman aikani Oulussa, sen yliopistossa, näkyi hivenen myöhemmin ja taistolaiset radikaalit kesytettiin teknologiakeskuksen ja tiedepuiston tuleviksi johtajiksi.

Turussa samaan aikaan vieraillen Oulu oli hitusen edellä, Helsinki tsaarin ajan johtajineen uskomattoman kaukana jälkijunassa. Oulussa sille hymyiltiin.

Hämeessä kokoomusta äänestävä äänesti Oulussa demareita, Liisa Jaakonsaarta. Tervaporvareita siellä ei näkynyt lainkaan. Muistelmissani ja Kalevan talossa, kirjastossamme, aikaani viettäen, tämä ilmiö oli otettava aina huomioon kirjoittaessani juttuni etelän medioihimme. Lämmin kiitos noista ajoistamme. Naisten lehtiin kirjoitetaan tänäänkin toisin kuin miesten lehtiin. Kari Suomalaisen rohkeus ihmetytti tänään noita piirrroksia katsellen. Hän eli Kekkoksen suojeluksessa hovinarrina.

Kun vertaan Hämeessä tämän päivän politiikan rakenteita, Forssan Lehteä ja sen haastatteluja, perussuomalainen on rohjettu ottaa haastateltavaksi kuntavaaleja lähestyttäessä. Se on pitkä askel hitaan hämäläisen lehden vielä hitaammassa muutoksessa kohti demokratian edellyttämiä välttämätömiä lehmänkäännöksiä suurinta puoluettammekin sietäen.

Suomen Kuvalehti kirjoitti nuoruuteni aikoihin, kuinka ihmisen viisaus ja koneitten voima kesyttää villin Lapinkin luonnon ja kohteena oli Kemijoen ja Iijoen rakentaminen, Lokan ja Portipahdan tekoaltaat. Pinta-alaltaan hyvinkin Kanta-Hämettä komeammat, hukuttaen kyläkunnittain villejä ihmisiä poroineen modernin Suomen muutoksessa. Sitä sai Savossa seuraten hävetä.

Sama lehti kirjoitti eneimmäisen väitöskirjani jälkeen, kuinka Ounasjoki on suojeltava ja tänään Sirkan kylän hukuttava allas onkin muuttunut Levitunturin matkailukohteeksi, ei altaan maamerkiksi saarena. Media ja sen valta kertoa uuutisensa, tehdä arvomme ja muuttaa asenteitamme vaihtuu parin sukupolven välein 180 astetta. Jos itse elät väärässä ajassa, et menesty vaaleissa. Vaaleissa kun ei mitata innnovaatioiden astetta, uutta luovaa muutosta, vaan ikää ja sen tuomaa konservatiivista, sosiaalista luonnettamme säilyttää vanhaa.

Yhdysvaltain valtamedian romahdus on järkyttänyt sen jälkeen kun sen mahdollisuus pilkata preisdentti Donald Trumpia loppui kuin kanan lento. Se syyttää siitä Hesarissa luonnollisesti Trumpia ja sama koskee kansan jakamista kahtia, ikävyyksiin vaalien alla. Syy on yhdessä miehessä, ei valtamediassa. Median kyky pestä omat kätensä on omituisin ilmiö sitten Jeesuksen aikojen ja Pontius Pilatuksen. Näin pääsiäisen aikoihin sitä on syytä taas pohtia meidänkin Suomessa koronaa kiroillen.

Suoman Kuvalehti järkyttyy taas siitä, kuinka kilpailevat mediat ovat keksineet aivan outoja narraatioita historiastamme. Samaan aikaan se esittää karttoja, joissa kuntia väritellen niiden pinta-alat vaikuttavat enemmän koronan leviämiseen kuin ihmiset ja näiden sijainti taajamiensa slummeissa. Kun huijataan kartoilla, niin huijataan sitten todella näyttävästi. Ounasjokilaakso on ongelma koronalle, ei toki lentokenttä Vantaalla tai tuoden turisteja Lappiin, lentokentälle sielläkin. Hukuttaa voisi koko jokilaakson, entisen Rovaniemen maalaiskunnan ja Kittilän.

Kun seuraat pääsiäisenä urheilun massatapahtumia, tai kulttuuria ilman niitä seuraavia ihmismassoja, media välittää kyllä uutiset tehostein ja tavalla, jossa pahviset hahmot ja äänitehosteet tekevät kokemuksesta ylevän, kenen tahansa kotisohvalta seurattavan.

Se että samaan aikaan yritysten konkurssit yleistyvät ja monen elämä muuttuu painajaiseksi, ei ole uutisen aiheena mediayhteiskunnan tuotetta ensinkään. Median valta ja vastuu ovat jo aikoja erkaantuneet toisistaan tapana menestyä, ansaintalogiikan ilmiöissä. Kun kerron tästä muistelmissani kuvaten sosiaalisen pääoman ja narraation monikasvoisia ilmiöitä, siitä varmasti vaietaan. Wikipediassa Iisalmen lukion historian 8000 ylioppilaastamme tärkeimmät mainittavat ovat Pertti Pasanen ja Keijo Rosberg. Toisen tiedetään tuplanneen joka vuoden ja yliopillaskirjoituksissaan syöneen vain eväänsä. Mallioppilaita ovat ja onnittelut sinne Iisalmeen. Jatkakaa samalla tavalla ja hyvä tulee.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts