Jos kuntavaalit oliis pidetty nyt ajallaan, perussuomalaiset olisi suurin kuntapuolueemme. Näin ainakin galllulukuja uskoen ja miksi emme uskoisi. Listoilla kun on ehdokkaita riittävän paljon tämän ihmeen toteuttajiksi. Vaalien siirto kesäkuulle muutta asetelmaa vain jos loma-aika estää jostakin syystä ihmisiä äänestämästä nyt jo kauan ennustetulla tavalla.
Perussuomalaiset jatkaa ykköspuolueena tämän päivä Helsingin Sanomien (16.4) gallupissa. Kaula demareihin on kasvanut kahteen prosenttiyksikköön. Kokoomus on takana yli viiden yksikön verran ja vihreät sekä keskusta olisivat yhdessä perussuomalaisten kokoinen puolue. Kuntavaalit olisi kuulunut pitää viikonvaihteessa ja aikaa muutettuihin vaaleihin on pari kuukautta. Ehdokkaita neljällä suurimmalla puolueella on runsaasti kaikilla. Ylivoimaisesti eniten ehdokaslistojaan ovat kasvattaneet juuri perussuomalaiset.
Oleellista on, miten pandemia on vielä kesällä taustalla ja demareitten siitä hakema etu edelleen kadonnut. Keskustan tilanne on kuntapuolueena luonnollisesti puhutuin aihe perussuomalaisten nousukiidon rinnalla. Vihreitä ei näytä tulevan kuntapuoluetta vieläkään. Kuinka hallitus kestää kuntavaalit on sekin edessä lomien jälkeen.
Jos tulos on galluplukujen mukainen, keskustan johdossa ja eduskuntaryhmässä käydään levotonta pohdintaa omasta ja puolueen tulevaisuudesta. Romahdushan olisi puolueelle veret seisauttava. Kuntavaalien kautta perussuomalaisista on jo nyt tullut pysyvä ilmiö suomalaisen myös maaseutu- ja aluepolitiikan hoitajanamme.
Edes sydänmaaseutumme ei ole enää niin näkyvästi keskustan varassa ja vanhat muistot suurten ikäluokkien ja punamullan tai kansanrintaman ajoista voi haudata. Punavihreä ei sitä maaseudulla korvaa. Tämä ajatuskupla olikin omituinen keskustalta, konservatiivisilta maaseudun ihmisiltä aitovarsillamme. Se ajatus ei varmasti syntynyt siellä. Pienten kyläkoulujen ja yhteisöllisen elämän sisällä näin visioiden. Rohkeita ollaan mutta oikeassa asiassa, yhteisön omassa ja sosiaalisen muistin hyväksymässäkin.
Brysselissä puolue voi toki esiintyäkin liberaalina. Ei toki Suomessa ja maaseudullamme. Ihmiset kaipaavat pandemian jälkeen kaikkea muuta kuin unelmahöttöä ja maailmanparantajia. Toki maailmaakin parannetaan mutta ei nyt oman kylän voimilla.
Perussuomalaisten muuttuminen yleispuolueeksi ja etenkin Suomessa myös samaan aikaan maaseudun ja kaupunkiemme rajat ylittäen, on näiden vaalien uusien kuntapoliitikkojemme talous-, sosiaali- ja aluepoliittisia haasteitamme. Ne kyllä kunnissamme hallitaan ja yhdessä ammattinsa osaavien virkamiesten kanssa sopien. Kyllä oman aikamme mediat osataan Suomessa eikä syrjäkyliä ole enää muualla kuin kansansaduissamme ja metropolien slummeissa.
Sosiaalinen pääomamma ja sen muisti on Suomesssa kovin erilainen kuin Ruotsissa ja näkyy pandemian luvuissa järkyttävällä tavalla. Maailman onnellisin kansa on pragmaattinen. Tyhminä pidetyt ihmiset ovat hyvin usein oikeassa. Niin näyttävät olevan tälläkin kertaa. Eläköön demokratia.