Edellä kirjoittamani blogini narsimista ja sen lähteistä osana alueellista identiteettä, spatiaalisia juuriamme, on osa yhteisöllisyyttä ja suomalaisille käsitteenä vaikea. Tein siitä aikanaan ensimmäisen väitöskirjani ja se johti tuon käsitteen (spatiaalinen identiteetti) kääntämiseen juuriksemme. Se ei ole sama asia mutta parempi kuin ei yhtään mitään. Samaan aikaan Alex Haley kirjoitti ansiokkaan kirjan neekeriorjista, heidän juristaan ja siitä tehtiin myös elokuva, jota esitettiin myös Suomessa monena sarjana. Aloimme kiinnostua juuristamme. Sen sijaan ilmiön tieteellinen merkitys jäi edelleen vieraaksi. Maantiede kun on meille vain maantietoa. Sitäkin heikosti halliten.
Monissa suurkulttuureissa maantiede on yliopistoissa tiedekuntana ja hyvin poikki- ja monitieteinen ilmiö. Näin myös vaukkapa silloisessa Neuvostoliitossa. Lisäksi se oli GIS (Geographical Information Sysytem) tieteenä salaperäinen sateliittikartoituksen kautta ja osana geopolitiikkaa. Me suomalaiset saimme tutustua siihen muita lähempää tieteiden välisenä vaihtonamme. Me jopa vierailimme heidän yliopistoissaankin, kuljimme Silkkitietä jne.
Miten tämä kaikki, väitöskirjani ja myös toinen väitöskirjani, mutta kokonaan toisessa tiedekunnassa, liittyy tähän ilmiöön ja käsitteeseen segregaatio? Olen lyhytsanainen ja tukeudun Wikipediaankin.
Segregaaatio on kulttuurinen mutta myös monikulttuurinen ilmiö ja äärimmäisen yleinen maailmassa. Pandemian yhteydessä se on korostunut entisestään. Miten se liittyy narsismiin, narsismin lähteisiin, pandemiaan ja sen diffuusioon, leviämiseen, sekä edelliseen blogiini narsismista ja sen lähteistä?
Lainaan suoraan Wikipediaa kertoessani mitä segregaatiolla maantieteessä tarkoitetaan. Se miten se liittyy pandemiaan ja samalla narsismiin ja sen lähteisiin, syvään lamaan tai kykyyn vältellä pandemiaa ja lamaa samaan aikaan, selviää kyllä kun nämä kaksi asiaa yhdistät toisiinsa ja mietit, miten ne liittyvät otsikkoihinkin. Kun itse sen oivallat, et pidä minua väärän tiedon levittäjänä. Sinun on itse se oivallettava, ei niin että minä perussuomalaisena alan sitä sinulle tyrkyttää. Sehän olisi suoranaista myrkkyä.
Ilmiö narsismista, sen historiasta Freudin kokemuksiin siirtyen, kreikkalaisesta mytologiastamme, liittyy läheisesti käsitteeseen segregaatiosta. Ruotsissa sellaista tapaa ja varmasti myös Yhdysvalloissa, Euroopassa metropolien yhteydessä tänään, meillä vähemmän. Sillä on pitkä historia kolonialismimme ajoilta. Olemme itse pikemminkin siirtomaa kuin emämaa ja ilmiö ei oikein kosketa meitä lainkaan. Niinpä mitä sillä todella tarkoitetaan, me emme oikein Suomessa sitä ymmärrä. Suomessa segregaatiota on toistaiseksi vähemmän. Olemme vain koko ajan viemässä maatamme siihen suuntaan, MIKSI IHMEESSÄ?
Lainaan siis suoraan Wikipediaa: Segregaatio, sosiaalinen segregaatio eli eriytyminen tarkoittaa maantieteellisessä merkityksessään eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä. Se viittaa eri alueiden välille syntyviin eroihin, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset elämäntavat, tuloerot, hyvinvointierot, kulttuurilliset erot ja muut sosiaaliset erot.
Etninen segregaatio on perinteisesti tarkoittanut eri etnisten ryhmien epätasaista sijoittumista eli segregaatiota kaupunkialueella riippumatta siitä, kuinka epätoivottavana ilmiötä on pidetty. Alueellinen segregaatio voidaan jaotella kolmeen eri kategoriaan, joista ensimmäinen on sosiaalinen, toinen demografinen ja kolmas etninen segregaatio. Alueellisen segregaation eri muotoja ei voida tosin täysin erottaa toisistaan, sillä ne ovat limittäisiä. Meillä Suomessa matropolit ja kaupungistuminen on kovin myöhäsyntyinen ilmiö ja niin myös segregaatio globaalina ilmiönä. Sellaisena se on syytä pitääkin suosien pienten seutukaupunkiemme ja niiden maaseutuasumisen säilyttämistä. Meillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet. Pandemia oli pieni varoitus siitä, mitä segregaatio pahimmillaan tarkoittaa.
Segregaation myötä sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, rikollisuus, köyhyys sekä päihde- ja terveysongelmat keskittyvät helposti tietyille alueille ja näin turvallisuus ja asuinviihtyvyys heikkenevät. Suomessa segregaatio on poikkeuksellisen vähäistä. Asuinalueita ja sen lähiympäristöön kuuluvia paikkoja (esim. kouluja) ei luokitella kovin voimakkaasti alueen maineen mukaan.
Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa saatetaan pyrkiä vähentämään segregaatiota esimerkiksi rakennuttamalla pieni- ja hyvätuloisille sopivia asuintaloja keskenään samalle alueelle tai lisäämään segregaatiota mahdollistamalla eri ihmisryhmille ja elämäntavoille sopivia alueita. Segregaatio voi ilmetä myös hyvin haitallisena kehityskulkuna, joka johtaa ei-toivottuun sosiaaliseen eriytymiseen, pahimmillaan slummiutumiseen. Perinteinen suomalainen maaseutu ja sen yhteisöt, yhdessäolo-organisaatiot, varoivat segregaation syntymistä kuin ruttoa ikään.
Palaa sitten edelliseen tekstiini narsismista ja pohdi, mistä ovat lähtöisin ilmiöt, joiden tuloksena on narsitisesti hyvin erilaiset lähteet ja tapamme ansaita elantomme, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin, urheilla ja pelata jalkapalloa, koripalloa, jääkiekkoa jne. Perustaa omia pieniä putiikkeja ja myydä turisteille rihkamaa.
Mieti myös käsitettä spatiaalisesta identiteetistä ja juuristamme. Silloin alat olla lähellä ensimmäistä väitöskirjaani ja kaukana vielä toisesta. Vie vielä jonkin aikaa, jolloin siitä tulee kysytty ja joku palkitaan sen vuoden parhaana professorina Suomessa töitäni lainaillen, joku Nobelin voittaen kielemme tuntevana. Minä se en ole. Aikaa kun vierähtää ainakin pari sukupolvea ja kirjani ”Cluster art and Art of clusters 70 years” tarkoittaa MINUA muistelmineen ja kuvineen. Täytän jo 70 vuotta kuvataiteitten päivänä heinäkuussa, jos Luoja suo. Kun minulta kysytään, miksi ihmeessä olen politiikassa perussuomalainen, vasemmalta punavihreinä ja talousoikealta ihmetellään, vastaus on lainattu Jeesukselta publikaaneille ja oppineina itseään pitäville fariseuksille. Näkevät eivät tarvitse taluttajaa vaan sokeat.