Miten nyrkki olisi menestynyt pandemiassa?
Pandemian hoitoon liittyy lukematon määrä epäonnistuneita valintoja ja myöhästyneitä tekoja. Ne liittyvät poikkeuksetta poliittiseen hallitukseen ja sen tekemiin valintoihin. Mediat luettelevat niitä päivittäin ja ovat ikävällä tavalla oikeassa. Hallitus kun joutuu operoimaan pohtien myös poliittisia pisteitään ja ministerit omaa imagoaan. Kukaan ei tätä varmasti kiistä. Hallitus ei ole yhden asian liike ministereineen. Lisänä oli hybridiajan ongelmat ja menetetty vuosikymmen.
Olisiko presidentin nimeämä ”nyrkki” kyennyt hoitamaan kaikki nämä epäonniset ratkaisut hakematta itselleen poliittista hyväksyntää ja pisteitä? Onko meillä sellainen valtiollinen poliittinen ”hybridihallitus”, jonka kyky hoitaa kansalaistensa turvallisuus oli heti alusta arveluttava, jonka vuoksi presidentti olisi halunnut ”nyrkin” hoitamaan asiantuntijoineen kansakunnan henkeä ja terveyttä uhkaavan pandemian, pohtimatta poliittista menestymistään ja näkyvyyttä, pisteiden keruuta, hengenvaarallisen ilmiön edetessä maassamme ja rajojemme takana syntyneenä perkeleenä..
Oliko poliittinen hallitus koko ajan kokematon ja vailla sellaista vastuunkantoa, jollaista koko kansakunnan terveyttä ja henkeä uhkaava pandemia olisi tullut hoitaa? Oliko hallituksella paineita, jotka tulivat pandemian rinnalla myös muista sen tehtäviksi tarkoitetuista merkittävistä ratkaisuista rinnakkain niitä puntaroiden? Miten ne vaikuttivat viivytyksiin tai epäonnisiin valintoihin? Millaiseksi terveydenhoito ja ihmishenget muuttuivat tässä puntaroinnissa? Rikkoutuiko samalla jotain sellaista, joka ei korjaudu koskaan demokratiassa ja poliittisissa liikkeissämme? Menettikö se kriisissä uskottavuutensa? Ajatteliko presidenttimme, myös tsunamin kokeneena, juuri tätä?
Niitähän, tsunamin kaltaisia kokemuksia, oli luonnollisesi jokaisella ministerillä pilvin pimein joka päivälle ilman pandemiaakin. Häiritsivätkö nämä muut tehtävät ja menivätkö ne myös päätöksenteossa ristiin pandemian hoidon ja kansalaisten ääniä kalasteltaessa? Olisiko tähän yhteen tehtävään valjastettu nyrkki voinut selvitä tästä urakastaan keskitetymmin ja uskottavammin? Olisiko sitä kuunneltu myös epäpoliittisena elimenä toisin kuin kokematonta hallitusta tai mitä tahansa poliittista päättäjää? Poliitikkojen moraali kun ei ole kovin korkealle noteerattu gallupeissamme ja kyselyissä.. Uskottavuus ja luotettavuus on muutakin kuin päivän mediat ja poliitikkojen lupaukset.
Suomessa vastuun kantoi poliittinen hallitus, kenen tahansa havaitsemana kokematon. Oliko se viisas valinta? Presidentti esitti heti alussa poliittisesti sitoutumatonta NYRKKIÄ ottamaan pandemia hallintaan. Sen jokainen Suomessa asuva ja vähänkin iäkkäämpi ymmärsi ja odotti näin myös tapahtuvan. Pääministeri teki kuitenkin ratkaisun josta hän kantaa nyt vastuunkin. Kirjoitin aiemmin millainen tausta näillä avainministereillämme on tällaista vastuuta kantamaan 1980-luvun puolivälin jälkee syntyneinä ja opiskellen mikä mitäkin 2010-luvulla. Se oli muutenkin meille menetetty vuosikymmen kymmenen hallituksen voimalla. Se kertoi meille koruttomasti, kuinka juuri tuolloin monipuolehallituksemme olivat erityisen heikossa hapessa hybridiyhteiskunnan pyörteissä ilman pandemiaakin. Riippumatta siitä keitä hallituksessa kulloinkin istui.
Kokeneena valtiomiehenä presidentti Sauli Niinistö oivalsi toki tämän sekä tsunamin kokeneena samalla, miten vaarallinen ja vaikea nyt edelleen edessämme oleva pandemia tulisi olemaan etenkin, jos se olisi vielä kokemattomien poliitikkojen harteilla. Viruksen kanssa ei voi neuvotella eikä tsunamin. Ei myöskään jokaisen kansalaisen kanssa erikseen siitä, miten hän toimii henkeämme ja terveyttämme uhkaavassa pandemiassa levitellen sosiaalisen median sivuille vastuuttomia kirjoituksiaan, alkaen rokotteisiin liittyvistä salaliitoista jne. jne. pelaten ihmisten hengellä. Mukana oli myös taitavaa manipulointia pyrkien vaikeuttamaan perinteisen parlamentarismin toimintaa. Sen uskottavuus kun oli nyt koetuksella salaliittoja kirjoittavien agendalla.
Jokainen suomalainen ei ole valistunut ja kyvykäs kantamaan vastuuta kaikkien muiden puolesta vakavan pandemian edetessä nyt kohta toista joulua ja pian kolmatta vuotta. Ilmiö on luonteeltaan kaikkien henkeä uhkaava ja koko ajan biologisesti uusiutuva, entistäkin vakavempi, ja poikkeuksellisen taitava tappokone. Sen nujertaminen olisi ollut presidentin aikanaan esittämälle nyrkillekin aiemmin kokematon ja pelottava vastustaja. Silloinkin kun nyrkin valtuudet toimia olisivat olleet poikkeukselliset, vastaten sota-ajan psykososiaalista tilannetta kansakunnan myös sosiaalisessa muistissamme. Kirjoitin aiheeseen liittyvästä eskapismista ja dystopiasta edellisen artikkelini. Eskapismin aiheuttajia kun ei nykysin nähdä erityisen yhteisöllisinä vaan yksityisinä, psykologisina tekoinamme.