Korporaatiot ja sosiaalisen median paradigma

Vuosi 2021 on päättymässä ja takana on samalla uuden vuosituhannen toinen vuosikymmen, kolmas alkamassa. Kirjoitin vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen päättyessä yhdessä japanilaisten ystäviemme kanssa juhlakirjan Turun yliopiston sosiologian laitoksen pitkäaikaiselle johtajalle ja ystävällemme professori Erkki Aspille hänen täyttäessä tasavuosia, 80-vuotta. Vuosi oli 2010.

Erkki toimi myös tiedekuntansa dekaanina ja oli ensimmäisen väitöskirjani toisena vastaväittäjänä 1980-luvun alussa yhdessä myöhemmin paremmin maamme viimeisenä Maaherrana tunnetun Eino Siuruaisen kanssa. Tuolloin Siuruainen toimi vielä kansanedustajana ja myös professorina ja Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen johtajana.

Erkki Asp muistettiin taas lukuisista yhteiskunnallisista tehtävistään, joista Japani oli yksi monista tutkimuskohteista. Hänen johtamansa laitoksen perustaja Turun yliopistossa oli taas myös Forssan kirjapainon perustaja ja toki hänet tunnetiin myös vaikkapa Savossa ja sen kirjapainoissa mutta samaan aikaan myös yliopistoissamme. Myös uudessa Oulun yliopistossa ja sen yhteiskuntaamme tutkivissa laitoksissa.

Ei vähiten Maantieteen laitoksessa, jossa itsekin työskentelin. Lisäksi Maantieteen laitoksen perustaja Oulussa, professori Uuno Varjo, oli Karjalan poikia siinä missä Erkki Asp ja monet muut suomaalaisen tiedeyhteisön jäsenet. Toki sitä odotettiin minultakin, ei vähiten aikanaan sukunimenikin luostarilaitoksen lampuoitina (veronmaksajana) hankkineenakin.

Japanilaisten kanssa kokoamamme kirjan otsikkona oli ”Contemporary Corporate Culture under Globalization” ja oman artikkelini nimenä ”Corporations and Social Media Paradigm”. Käytin sen lyhyeen artikkeliin aiemmin julkaistuja kirjojani: ”Agropolis Strategy”, ”Ecological Cluster and Innovation Policy”, ”Blogs and innovation processes in the web environment”, ”Social media paradig”, “New Media Society – Blogs and social media  in the change of innovation society”, “New and social media as a production of cluster and network economy in innovation policy” ja etenkin kirjaani “Social media economy and strategy” sekä toista väitöskirjaani. Kirjat löytyvät myös suomenkielisinä tai niistä on suomenkieliset tiivistelmät.

Tuon jälkeen julkaiseminen muuttui tavalla, jossa kirjoista oli tehtävä etenkin sähköiset versiot, huomioitava myös lukijoitten kiinnostus kuvataiteisiin ja käsitteisiin sekä manifestiini ”Cluster art and Art of Clusters” sekä tapaamme lukea lyhyitä artikkeleita. Hieman samaan tapaan kuin aikanaan Juhani Ahon julkaistessa kirjojensa rinnalla ”lastuja” tuon ajan median julkaistavaksi. Tekstin popularisointi tapahtui tutustuen media-ajan tuon ajan käytäntöihin. Lukija ratkaisi lopulta mitä hänelle tuotettiin ja missä muodossa.

Tässä meillä on vieläkin virheellisiä käsityksiä, olkoonkin että sosiaalinen media on niitä oikonut tuottaen tekstejä ja kuvia, jotka ovat omiamme. Joku tolkku on kuitenkin oltava jopa sana vapaudella koskien myös Yhdysvaltain presidenttiä. Hänen on oltava arvostettu ja mallina meille muille.

Juhani Aho oli aikaansa edellä ja julkaisisi tänään työnsä likimain samaan tapaan kuin minä teen kohdallani, jolloin tuotanto vaatii myös hyvin nopean reaaliaikaisen julkaisijan sekä kyvyn jakaa kirjaa globaalisti. Samaan aikaan myös tavoittaen lukijat ympäri maailmaa sekä toimittaen sen tilaajilleen kotiin kannettuna ja ilman ympäristöä rasittavaa bulkkituotantoa.

Kirja painetaan siten tilaajalle, jokaiselle erikseen, myös vaikkapa väitöskirjana, ja tarvittaessa myös kuvitettuna ja sähköisenä julkaisuna. Kirjailijan toimesta myös esseinä, blogeina, ja koottuna ilmaiseksi.  Näin kirjastoa ei tarvita vaan teksti löytyy kyllä käyttäen Googlea hakusanoineen. Toki olen saanut tässä apua japanilaisen osaamisen rinnalla saksalaiselta ja ranskalaiselta osaamiseltamme Yhdysvaltain ohella.

Jos lukija on samaan aikaan kirjoja ja etenkin taidekirjoja rakastava, häntäkin on voitava palvella. Kaikki eivät lue blogeja tai halua sähköistä kirjaa tai valmiiksi luettunakin. Lisäksi kirja on voitava kääntää halutulle kielellekin. Ja kaikki tämä reaaliaikaisesti ja globaalisti. Pandemia ja virukset ovat vain nopeuttaneet tätä prosessia, ja etätyönä kutsuttu on muutettava lähityöksi kotona sitä tehden. Käsitteet eivät saa olla virheellisiä nekään puhuttaessa ”etätyöstä” ja tarkoittaen kotona tehtyä työtä sitä varten rakennetussa miellyttävässä ympäristössään.

Kirjoitan ja toteutan kirjani ja blogini, ”sosiaalisen median talouden ja strategian” sekä ekologisen tuotteen kuten teoriassa olen sen esittänytkin. En luistele lupauksistani ja todistan samalla, kuinka se on myös mahdollista tinkimättä teoriasta muuttaen sen käytännöksi. Aivan riippumatta niistä esteitä, joita takavuosien työnantajat työlle asettivat. Tämän ajan johtajan on osattava hänenkin työnsä.

Näin tapahtui jo 2000-luvun toisen väitöskirjani kohdalla vuonna 2004 ja nyt se on jo osa lasteni ja lastenlasteni arjen elämää. He kun ovat olleet koko ajan mukana tässä prosessissa ja pitävät sitä täysin luonnollisena. Olkoonkin, että eihän se sitä ollut vielä vain muutama hetki takaperin.  

Tänään tiede ja taide kulkevat rinnakkain (sisäkkäin) luovan innovatiivisen osaamisen ja teoria muuttuu käytännöksi luovan työmme kanssa. Pandemia ja virukset vain vauhdittivat tätä kehitystä. Juuri tästä kirjani kertovat ja samalla käytän teitä lukijani osana tutkimusta ja tiedettä sekä sen etenemistä. Tästä sydämellinen kiitos teille. Olette koko ajan mukana prosessissa, joka todistaa hyvä teorian vaativan myös koko ajan rinnalleen käytäntöä, jossa suomalainen pragmatismi tekee oman osansa ja on siinä myös osa kirjoittamiani ”korporaatioita sosiaalisen median paradigmassa”. Ei ole hyvää käytäntöä ilman hyvää teoriaa.

Lainaan yhtä noista kirjoistani ja sen esitettä yli vuosikymmenen takaa:

Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma: Social Media Paradigm

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma: Social Media Paradigm

by

Matti Luostarinen

Uuden sosiaalisen median myötä organisaatiot, yhteisöt, instituutiot, poliittinen vallankäyttö, tiedostus ja demokratia alkoivat muuttua. Syynä tähän olivat uudet symbolit, käsitteet ja käsitejärjestelmät. Tuhannet kulttuurit kommunikoivat reaaliaikaisesti ja vuorovaikutteisesti satojen miljoonien ihmisten toimesta. Heistä vain harvalla oli läntinen tiedeusko maailmankuvanaan.

Tämä vaikutti miljardien arkielämään ja syntyi uusi paradigmainen paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen tiedettä, taidetta, kulttuuria ja taloutta samaan aikaan ravistellut prosessi. Tämä uuden paradigman vaihe on nimetty sekä ihmis- että luonnontieteissä väitelleen professori Matti Luostarisen sosiaalista mediaa analysoivassa sarjan neljännessä kirjassa “Sosiaalisen median paradigmaksi” (Social Media Paradigm)

Professori Matti Luostarisen kirjoittaman ja kuvittaman kirjasarjan neljäs osa kuvaa uuden yhteiskunnan syntyä, sen maailmankuvat muuttavaa uutta paradigmaista vaihetta tiedemiehen analyyttisesti ja itse prosessissa mukana eläen. Teos on suoraa jatkoa jo julkaistulle jättitrilogialle, jossa on käsitelty aiemmin ekologista klusteria, uuden sosiaalisen median suhdetta vanhaan yhteiskuntaan ja sen organisaatioihin, korporaatioihin, sekä lopulta kokonaan uuden mediayhteiskunnan syntymistä, paradigman valmistelua.

Syntyivät uudet käsitteet, joista sosiaalinen media, yhteisömedia, kansalaismedia ja symboli-innovaatiot olivat sysäämässä uuden mediayhteiskunnan sosiaalisen median paradigmaan. Se oli paljon enemmän kuin aiemmin kokemamme yksittäiset teoriat ja niiden aikaansaamat muutokset vaikkapa evoluutio- tai suhteellisuusteoriana.

Uusi sosiaalisen median paradigma muutti koko maailmamme hetkessä. Sen selittäminen vanhan maailman malleilla vei korporatiiviset valtiot vaikeuksiin ja ensimmäisenä Euroopan Unionin.

Avainsanat: paradigma, sosiaalinen media, yhteisömedia, kansalaismedia, blogi, Facebook, Wikipedia, Google, innovaatio, klusteri, verkosto, digikieli, klusteritaide, uusyhteisöllisyys, verkostotalous, klusteritalous, korporaatio.

Keywords: paradigm, social media, blog, Facebook, Wikipedia, Google, innovation, media, cluster art, network economy, cluster economy, corporation.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts