Kun avataan keskustelua siitä, mitä käsite Cluster economy voisi tarkoittaa Suomessa, silloin on varauduttava hyvin pragmaattiseen ajatteluun ja Porterin teorioihin. Vahvat omat klusterimme ovat silloin etenkin metsään viittaavia ja varmaan mainitaan myös elintarvikkeet sekä nykyisin sähkö ja energia.
Yhdessä tehden ja verkottuen syntyy etuja, jotka etenkin pienemmän yrittäjän kohdalla tuovat maaseudulla mieleen osuustoiminnallisen liikkeen tai Japanissa keiretsut.
Suomalaista Wikipediaa lainaten kouluvastaus kysymykseen klustereista liittyisikin juuri näihin taloutemme ja usein pienyrittäjiemme verkottumiseen.
Klusteri tarkoittaa taloustieteessä yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä, jotka ovat muodostuneet toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Käynnistää Wikipedia taloustieteitä lähellä olevan lyhyen kuvauksensa taloutemme klustereista.
Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa. Yhteistoiminnan kannalta on otettava huomioon, että klusterissa on mukana myös kilpailevia organisaatioita. Tämän vuoksi yhteistoiminta saattaa olla jossain suhteissa kiellettyäkin (vrt. kartellisäännökset). Juuri synergia ja kartellit sekä kaukana toisistaan toimivat yrittäjät ovat suomalaista ajattelua rakentaa etenkin vaikeammin hoidettaville innovaatioille ja globaalille kaupalle etuja, jotka klusterirakenteissa ovat helpommin hoidettavissa.
Oleellista on, että klusterin rakentajana toimii asiansa osaava ja ulkopuolinen taho. Liian vahvat omat intressit tuovat mukanaan psykososiaalisia ongelmia ja hanke hajoaa näihin. Kokemattoman pienyrittäjän koko persoonallisuus ja oma identiteetti on mukana sellaisessa rakenteessa, jossa oma yritystoimintakin on hänelle vielä vierasta. Klusteritutkijana en suosittele aina edes pankkia yhteisten asioitten hoitajaksi. Kyse ei ole myöskään suomalaiskansallisesta yhdessäolo-organisaatiosta vaan asiaorganisaatiosta. Edellistä edustaa vaikkapa kylätoiminta ja talkoot jälkimmäistä Helsingin kaupungille annetut tehtävät.
Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky ja strateginen kyvykkyys. Klusterimaisen toiminnan synergiavaikutus näkyy juuri näissä tekijöissä. Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään voidaan saavuttaa yhdessä suuruuden ekonomian etuja ilman usein sen tuomaa raskautta. Suuruuden ekonomia saavutetaan toki muillakin tavoilla kuin verkostoitumalla ja liittymällä yhteen, mutta osaamisen ja innovaatioiden tuomat edut ovat oman aikamme kilpailussa välttämättömiä, siinä missä kulttuurisesti poikkeava sijainti. Näin yhteistyö vaikkapa tutkimuslaitosten ja yliopistojen, tiedepuisto-organisaatioiden jne. kanssa on liki välttämätöntä. Näin etenkin Suomen oloissa, jossa yliopistoja ja korkeakouluja on hajasijoitettu ympäri maata ja ne tuntevat myös omat paikalliset olosuhteetkin ja omat yrittäjät.
Klusteriteorioita taloustieteissä on käytetty kilpailukykyselvityksissä, joissa on selvitetty, miksi eri maissa toimivat yritykset pärjäävät toisia paremmin. Klusterianalyysissä ja siihen liittyvien kilpailukykytekijöiden kartoituksessa käytetään usein Harvardin yliopiston professorin Michael E. Porterin kehittämää ns. timanttimallia. Tässä mallissa on mukana muutakin kuin vain suuruuden ekonomiaa. Se sopii siten suomalaiseenkin mittakaavaan, ei vain Yhdysvalloissa toteutettavaksi.
Timanttimalli koostuu neljästä perusosasta ja kahdesta ulkoisesta tekijästä. Perusosat ovat yrityksen strategia, rakenne ja kilpailutilanne, tuotannon tekijäolot, lähialat sekä kysyntäolot. Ulkoiset tekijät ovat sattuma ja valtiovalta. Näiden tekijöiden vaikutus voi olla yritykselle joko edistävä tai jarruttava. Ne maat menestyvät parhaiten, joissa näiden perustekijöiden muodostama kilpailuetutimantti on edullisin. Näin etenkin tänään, jolloin talous tahtoo sakata muuallakin kuin sähköä käyttävän teollisuuden ja tuotannon aloilla muuttuva kysyntä, uudet raaka-aineet, strategisten olosuhteiden muutokset jne. ovat tärkeämpi menestystekijä kuin pelkkä suuruuden ekonomia. Joskus tärkein tekijä onkin ammattitaitoinen ja osaava työvoima sekä sen saatavuus.
Näin taitavasti laadittu klusteri ei ole vain yrittäjärypäs ja verkosto vaan funktionaalinen kokonaisuus. On mahdotonta menestyä, jos kaikki yrittäjät ovat saman sahapuun tuottajia tai sellunkeittäjiä eikä joukossa ole yhtään kysyntään, kilpailuun tai rahoitukseen sekä vaikkapa energian saatavuuteen vahvasti liittyvää toimijaa. Joskus avaintekijä onkin rahoittaja ja kouluttaja, tutkimuslaitoksen laboratoriot.
Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa Kansallinen teollisuusstrategia-tutkimuksessa tunnistettiin Suomessa kahdeksan erilaista klusteria. Tunnistuksessa painotettiin teollisuus- ja vientinäkökulmaa. Lisäksi klusterit luokiteltiin, joko vahvoiksi, keskivahvoiksi, potentiaaleiksi tai latentiksi klusteriksi. Tämän luettelon tekeminen ei vaatinut mielikuvitusta.
Vahvoja oli vain yksi eli metsäklusteri, keskivahvoja perusmetalli ja energia sekä potentiaalisia telekommunikaatio, hyvinvointi ja kuljetusklusteri. Latentteja taas rakennusklusteri ja elintarvikkeet. Sen sijaan luovuutta vaadittiin jo Levin matkailuklusterin löytämisessä, Suomen meriklusterin havaitsemisella ja koulutuksenkin olevan liiketoimintaa verkostoineen. Parhaiten verkostoituneita ovat loputa tiedeyhteisömme. Usein etenkin kansainvälistymistä vaativa toiminta on syytä käynnistää korkeakoulujen ja yliopistojen avustuksella etenkin Suomen kaltaisessa hiven syrjäisessä maassa.
Ensimmäisiä klustereita rakenneltaessa Suomessa, terveydestä nyt ei kukaan ymmärtänyt puhua, saati ikäihmisten ja lasten hoidosta, jolloin viihdepuoli unohtui sekin kokonaan. Ajan käytöstä valtaosa kulutetaan tavalla, jota ei huomattu eikä sitä, miten tätä joutoajaksi oletettua käytetään nykyisin kokonaan muuhun kuin metsien istuttamiseen tai marjastamiseen.
Jos joku olisi havainnut urheilun olevan liiketoimintaa ja jopa tuottavaa, musiikin ja taiteen tuottavan vielä paremmin, hän olisi ollut oman aikamme nero ja Nobelin ansaitseva ihmeitten tekijä Suomessa ja Pohjois-Karjalassa syntyneenä.