Luukkaan päivän epistola

 

Lauantai 18. lokakuuta on Sadun, Säteen ja Luukkaan nimipäivä. Tämän päivän epistolan ja blogin aiheen voisi lukea aivan hyvin Luukkaan evankeliumista. Kun sitä mukailee ja seuraa päivän medioita, kolme tärkeintä aihetta liittyvät 1) paikallisesti palveluja tarjoavan kauppiaan ja renkaanvaihtajan elämään, palvelualttiuteen. Kansallinen aihe on ilman muuta 2) hallituksemme saama välikysymys ja kyvyttömyys toimia enää vaalien läheisyyden poltellessa poliitikkojen kintereitä tehdä enää taloutemme ja työllisyyden vaatimia suuria päätöksiä. Kolmas (3) ja globaali aihe on idän uusi ystävyys, Venäjän ja Kiinan lukuisat kauppasopimukset ja lännen sekä Euroopan jääminen yhä pahemmin paitsioon.

Viinikuurnan symboliikka – persu

Neljäs teema on kuitenkin tärkein ja sen kolumnin tai blogin kirjoittaja jättää takavuosien tapaan, Juhania Ahoa mukaillen, lukijan havaittavakasi. Kielemme kun on onomatopoeettinen ja yhden suvun kautta kokonaan toisilla, myös rakenteellisilla kantimilla, kuin Ahon kääntämän ruotsinkielen tekstit ja niiden ymmärtäminen. Näin se on sekä hermeneuttinen että samaan aikaan strukturaalinen prosessi, eikä sille voi mitään, tahdoimme tai emme.

Se, mitä paikallisesti voimme tarjota kansalliseen ja globaaliin maailmaan, on sisäkkäisten kehien järjestelmä, spatiaalinen rakennelma. Se on samalla reaaliaikainen ja vailla takavuosien regionaalisia, kartalle piirrettäviä rajojamme. Oikeammin siinä ei ole mukana edes Newtonin painovoimalakiakaan, vaan sen jo yli vuosisata sitten vääräksi osoittaneen Albert Einsteinen teoria ja sen uskominen todeksi.

Digikielemme ja maailmalle viestinsä välittävät satelliitit, laivat ja lentokoneet, korjaavat toki reittinsä uskoen oman aikamme tiedettä. Arjen elämässä meille riittää likimääräisempikin tiede tai uskomukset, jolloin myös sivuutamme Luukkaan evankeliumin ne kohdat, jotka ovat totta myös oman aikamme tieteenä.

Monet normit ja sitä kautta syntyneet moraaliset opit kun on opittu geneettisen koodiston kautta ja se noudattaa luonnonlakeja. Luonnossa sen havaitsee seuraamalla muuttolintujen aikeita tai niiden kykyä aistia etukäteen, ennen ihmistä, matalan ja korkea vaihtelut. Linnut eivät tee hengenvaarallisia virheitä koodistossaan.

Perussuomalainen puolue sai pian jytkyn jälkeen nimekseen lyhenteen “persu“. Micael Agricola olisi sille nyökytellyt ja ymmärtänyt liittäen Luukkaan evankeliumiin. Tuon ajan kielessä kun persu tarkoitti viinikuurnaa, jossa viinirypäleet poljettiin pyhänä toimituksena ennen seuraavaa vaihetta, jossa mukana on lopulta myös ehtoollinen ja viinin muuttuminen vereksi, Graalin maljan kertomus.

Ei pidä sotkea Graalin maljaa ja Josef Arimatialaisen tekoja sekä Grahnin maljaa toisiinsa. Ääriliberaali oikeisto ja Sanni Grahn-Laasonen ei ole se mitä nyt haetaan seuraavan hallituksen ohjelmaksi, seuraten Stubbin opetuslapsina suomalaiseen suomaisemaan ja kohta koskisotien elämään Lappia ja saamelaisia talutellen.

Kielelle kadonneet avainsanat

Agricolan kielessä taas kekkonen tarkoitti päälakea ja usein Urho Kekkosta esitelläänkin karikatyyreissä vain kaljun päälakensa kautta ja lisäten tummat silmälasin sangat kaljua pintaa kehystämään. Sosiaalinen pääoma ei unohda mitä kekkoksella tarkoitettiin tai persulla omassa kielessämme.

Persu katosi kielestämme, koska sillä ei ollut viinittömässä ja rypäleitä kasvamattomassa maassa mitään käyttöä. Samoin kävi vaikkapa pellavalle ja sen viljelyssä ja jalostuksessa käytetyille sanoillemme. Näin, vaikka Ruotsin kuningas kuinka yritti muuttaa itäisen osan valtakuntaansa vauraaksi pellavamaaksi.

Tänään pääministerimme on tilannut raportin maamme tilasta Ruotsin edellisen hallituksen valtiovarainministeriltä. Se tulee toki myöhässä tälle hallitukselle ja sen käyttö jäänee samalle tasolle kuin aiemmin pääministeri Kataisen tilaama kohuraportti jonka hinnaksi tuli 700 000 euroa Himasen hengentyönä.

Luukkaan evankeliumi olisi ajanut saman asian oleellisesti paremmin. Lukemamme teksti kun vaatii myös omakohtaista käsitteiden avaamista ja tunnesanoja sekä niiden yhdistämistä omaan maailmankuvaamme ja kokemuskenttäämme, siis nykyiseen kieleen ja sen käsitteisiin. Näin jokainen teksti avautuu lopulta lukijansa ehdoilla sekä mittaisena ja ruotsalaisen kirjoittama teksti sisältää sekä rakenteellisesti että sukupuoleltaan aivan erilaisen maailmankuvan kuin oma onomatopoeettinen ja suvuton kielemme. Tässä Perussuomalainen puolue on ollut erityisen oikeilla jäljillä.

Persun polkijoiden ammattikunta

Globaalissa maailmassa Aasian yhdistyminen ja yhteiset kaupalliset ohjelmat ovat meille elintärkeitä siinä missä lännen omat ratkaisut hoitaa kaupalliset suhteensa ajautumatta koko ajan liki kylmän sodan aikaiseen päälaettomaan, kekkosettomaan, siis aivottoman tilaan.

Sama koskee paikallisella tasolla kykyämme käyttää paikallisten yrittäjien osaamista yhteisen palvelurakenteen tiinussa, jossa persu, viinin poljentaan tarkoitettu valtaisa korvo, ei ole aivan tyhjä tai väärien henkilöiden hoitamana. Ei kansanedustajaksi ja ministereiksi sovi valita ketä sattuu tehtävään, joka on miljoonien ihmisten päämiehen tai naisen tehtävänä äärimmäisen vaativa ohjaten osastopäälliköitä ja kansliapäällikköä sekä alueellisia organisaatioitamme rinnan EU:n ja globaalin maailman. Siinä on oltava vaaleihin valmistautuvan kansakunnan erityisen tarkkana, ettei itse aiheuta demokratiamme väheksynnällä omia ongelmiaan.

Luukkaan evankeliumi esittelee sisäkkäisíä ja spatiaalisia rakenteita ja metaforia, lukuisia vertauskuvia, jossa viini on teemana tärkein. Niiden ymmärtäminen olisi ollut mahdotonta kytkemättä niitä oman aikansa ammatteihin ja tuotannon rakenteisiin, ammattikuntiin ja tunnesanoihin. Tänään kymmenjärjestelmä on edelleen meillä käytössä, vaikka se on täyttä roskaa nykyisen sähköisen kielen ja sen on ja off -kielen digiajan murteessa vääriä asioita oikeaksi muka todistellen, sormilla niitä laskien välillä varpaatkin apuna. Helmitaulujen aika on elettyä elämää.

Likimääräisesti oikea on kaikkein pahinta

Olisi omituista, jos luonnosta syntynyt ja sitä matkiva kielemme sekä luonnosta täysin irrotettu kymmenjärjestelmämme voisi todistaa jotain luonnonlakeihin liittyvää. Albert Einstein ei toki käyttänytkään kymmenjärjestelmäämme vaikka mukana onkin valon nopeuden neliö, valon nopeus kerrottuna itsellään. Todennäköisesti se ei ole aivan totta, mutta kertoo kuitenkin lukujen suuruudesta, likimääräisyyden rinnalla.

Likimääräisessä maailmassa elävien ihmisten tapa selvitä ongelmistaan on kuin suunnistaisi kartalla käyttäen kompassia, joka on likimäärin oikea. Kun eksytään, eksytään todella täydellisesti ja lopulta alkaa väittely, retoriikka dialogina, jossa parhaiten menestyjä on tuon menetelmän osaavin ja usein siihen koulutettu narsisti.

Narsisti tunnevammoineen ei kavahda minkäänlaista peittelyä, valehtelua, näyttelijän elämästä meille tuttuja manööverejä, joilla voitetaan uskottavuus. Kun uskottavuus on tärkein osa kerrontaa, se on kaikkea muuta kuin totuus asiasta. Mitä mutkikkaampi valhe, emävalhe, sitä todennäköisemmin se uskotaan.

Joskus uskottavuus on hyvin vaatimattomista asioista kiinni. Richard Nixon oli epäuskottava, koska hänen ylähuulensa kostui helposti kameroiden ristitulessa. Kun sen kuivasi ja miehen nosti framille paremmin valmistautuneena, historian yksi suurimmista huijareista oli presidenttinä siinä missä Adolf Hitler aikanaan Saksassa palvottuna Führerinä, johtajana. Fasismi kun ei ole oikealla eikä vasemmalla vaan toimintavoissa ja kansa taas sai kuulla nöyryytettynä ja pitkän taantuman jälkeen juuri sen, jonka se halusikin johtajaltaan kuulla. Jopa hysteerisesti se huutaen ja elehtien.

Individualismin aikaa

Kun mukana on 7000 miljoonaa ihmistä ja rinnalla kansalliset ja paikalliset pyrkimykset, sosiaalinen media nosti esille yksilön ja individualismin. Se, miten persussa poljetaan ja mitä, sekä miten se nousee kekkoseen, kertoo viinin tavasta vaikuttaa ihmisen tapaan hankkia itselleen humala. Se, mikä onnistuu luonnossa tilhelle, ei välttämättä onnistu sellaiselle linnulle, jolle käyneet marjat ovat myrkkyä.

Eri tasoilta tulevan tiedon vastaanotto ja käsittely on yksilön omalla vastuulla. Valinnat ovat hänen omiaan. Sen sijaan tunnekielen rakenteet, sanat ja niiden symboliikka, niitä emme voi valita. Lisäksi olemme kaiken aikaan asiantuntijoitten varassa ja siihen on opittava käyttäen OIKEITA asiantuntijoita. Tieteessä sen alkuperäisiä lähteitä ja niiden löytäjiä ja käyttäjiä.

Emme voi valita vanhempiammekaan, geenejämme. Aiemmin maailmankuvamme oli sekin juuri se, millaisena lähiyhteisö näyttäytyi. Nyt tässä on tapahtunut dramaattinen ja monen kokemana paradigmainen muutos. Vain tähän aikaan syntyneille muutosta ei ole tapahtunut. Kaikki otetaan annettuna ja luonnollisena eikä siitä pidä nuoria syyttää. Minkäs he sille voivat, etteivät ole Metusalemin ikäisiä jo syntyessään?

Kehnon itsetunnon kansakunta

Oletetaan että luonto hoitaa ja yhteiskunta ylläpitää vanhat instituutiot ja hyvinvointivaltion opit. Kun nyt tätä kysytään Ruotsista, sitä tulisi kysyä myös Venäjältä. Heikolla itsetunnolla varustettu kansakunta kysyy sekä idästä että lännestä, miltä me näytämme ja miten tästä selviäsi kuivin jaloin seuraaviin vaaleihin.

Hyvin me selviämme mutta viinin valmistukseemme tarvitaan kyllä persua. Kuivalla maalla poljetut rypäleet eivät oikein jätä mehuistaan mitään mistä myöhemmin valmistaa myös viinin rinnalla ylikäyneitten marjojen muut tisleet konjakista alkaen.

Maahan kaadetun maidon perään on turha itkeä. Se on jo edellisen hallituksen talouspoliittista osaamattomuutta eikä siihen pidä enää puuttua. Vaalit kun tulevat keväällä ja edustajamme ovat jo hyvän aikaa olleet vaalikentillään. Takapenkin tahvot joka puolueessa pelkäävät ensimmäisenä asemiaan sixpackin jäljiltä. On syytäkin.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts